perjantai 8. marraskuuta 2019

Uuppera-talolla

Tää päivä oli Uunon normipäivistä vähän normaalia enempi kulttuurisävytteinen. Eikä pelkästään ruumiinkulttuuri-, vaikka se tais nytteki olla pääosassa?

Aina oon ihmetelly, tuota Quironin sairaalan alapuolella olevaa pytinkiä, joka on näköjään saannu ulkomuotoonsa vaikutteita Perslantijan kotikylän vanhan uimahallin muodoista. Se on Uupperatalo.

Tänää sitte tuli siellä käytyä sivistystä ammentamassa. Mörskältähän tulee Quironille matkaa pari kilsaa, ja Uupperatalo on heti sen alapuolella 332-Carreteran varressa. Suoraan en sinne männy, vaan vetasin ensin pohjille reilun 13km:n hikihölkän tuosta LaMatan Luonnonpuiston ja radanpohjan ja kaislikon kautta Carrefourin nurkille, ja siitä autiomaan poikki 332:n ylittävälle sillalle, ja siintähän sittten pääsee sinne Uupperatalolle 332:n vierustaa mänevää tietä pitkin
.

Kaikkien tuntema "kaislikko" Torreviejan suolajärven radanpojan kaupunginpuoleisessa päässä tarvisi jo niittämistä! Jos sieltä Limingan suunnilta porukoita tänne tulee, niin ottakaa viikatteet mukaan! Olis vähän hommia, tai kohta ei enää kaislikon kohilta läpi pääse!

Uupperatalohan sijatsee tuossa 14km:n alapuolella. 14km:n kohilla on Quironin sairaala, josta pääsee yli tuon 332- Carreteran.

Oli jo  tuolla Uupperatalolla aika ramaseva olo tuon hölkkäilyn jälkeen, ja tuskin näillä hajuefekteillä ja varusteilla sinne sisälle ois päässy. Taisi olla ovetki säpissä ja nyt ei siellä päivällä uuppera ollu ilmeisesti mänössäkään, senverta oli parkkipaikat tyhjänä.

Mänin sinne vähän riskillä, kun liikennemerkki sillan kohalla näytti päättyvää tietä, mutta kyl sieltä Quironille ois ainakin nyt myös autolla päässy, ja sitä kautta Quironin sillan yli 332:n ja siten "kylän puolelle" ilman, että ois pitänny takasin tulla. Ois tullu pari lisäkilsaa jo väsähtäneelle ruumiilleni.

Hieno, ja mahtava on paikka, ja hyvät viilikset jäi Uupperatalolla vierailustani. Ois kyl mukava, jos siellä sisälläki vois piipahtaa jossakin sopivassa tilaisuuvessa ennen niskojeni lopullista nytkähtämistä, ja selälleen mätkähtämistä...tuumailee Uuno jo hetekka ja huominen päivä mielessä.


2 kommenttia:

  1. Mukava tarina ja kauniita kuvia. On siellä hyvät olosuhteet Niittomiesten ahertaa.
    Tänään minun piti aloittaa lumitöiden teko, kun maa on ollut valkoinen jo monta päivää, mutta yöllä luonto olikin tehnyt homman puolestani. Kyllä aika hoitaa monta ikävää asiaa.

    VastaaPoista
  2. Joo, hyvät on täällä olot, elot ja suhteet, kun sinne vertaa monessa suhteessa. Uunolta tuppaa kyl monesti riehaantuessa unohtumaan nuo elämän peruskysymykset, ja luontojen lait. Puhut täyttä asiaa. Lumikolat ja -lapiot kyl ehkä kannattaa kuitenki vielä pijellä hyvässä "naftaliinissa", jos se lumisaje kuitenki vielä yllättää. No varmaahan se kuitenkin on, että ennen kesää se pois sulaa, ja ei välttämättä tarvii kolailla, jos hermo vaan sinne asti pitää...heh...terveisii sinne!

    VastaaPoista