Ystävyys

Oon pohiskellu reilun vuuven useita, useita kertoja elämän yhtä peruskysymystä, tuota otsikon asiaa: ystävyyttä, ja sitä tarvinko ite lähelleni semmosia "ystäviä", jotka veronkierron tai muun oman edun itelleen saamiseksi on valmiita ruikkimaan uunompien, hyväuskosten ja naivien "ystäviensä" nilkoille. Joka ainoa kerta miun pohiskelun tulos on tuon ankaran ja aikaa ja päreitä vievän pohiskelun jälkeen ollu tismalleen sama: "En tarvi".

Tietenkin tämmösessä "ruikkimistapauksessa", kun on omat nilkat ja silmät märkänä keltasesta nesteestä, on viisasta tarkastella, etenkin kun on kyseessä jo "lähes" ikäihminen, oman "kölinsulkuventtiilin" vuotamattomuus. Jos venttiili vuotaa, on mahollista, että neste on lirahtannu iteltä väärään paikkaan. Tämmösen tarkastelun tein iteki, ja totesin, että kuusvitoselle ominaista "pikku tirahteluu" isompaa vuotoo ei ole, ja ainoo johtopäätös on, että nilkat, ja silmät on kastunnu keltasesta nesteestä "ystävien" toimesta. Tän tosiseikan havaitseminen vei miulta vuosia. Se on ollu miulle erittäin ankara ja erityisen vastenmielinen ja mieltä kuohuttava takaisku.

Toinen vähintänkin yhtä paljon aikaa ja ottalohkojani kuluttavan pohiskelun oon suorittannu vieläkin useamman kerran, ja pohiskelun aihe on ollu se, että tarvinko semmosia "ystäviä", jotka vaan sivusta seuraa, kun uunommat koittaa hakia koko porulalle oikeuvenmukasempaa, ja tasapuolisempaa kohteluu, ottamatta kantaa asioihin, ja tavallaan hyväksyvät epäoikeudenmukaisuudet olemalla miulle käsittämöttömästä syystä hiljaa. No siinäkin pohiskelussa on ollu joka kerta sama tulos: "Vahva En Tarvi". Hätäsesti en näitä päätöksiäni oo tehnny, ja oma fyysinen elintilani näistä päätöksistäni todennäkösesti edelleen kapenee, mutta pystypäin, "suoraselkäsenä" ja hyvillä mielin tästä vielä ainakin "polvilleni" yritän nousta, jos kokonaan jaloilleni en enää tokene.

Miulla on vielä tärkiämpiäkin tehtäviä toimiteltavana, ku "talikoija" vasten tahtoani vuoskausia näijen toisten kasaamien selvittämättömien läjien kanssa.

Positiivisemmista asioista itelle mukavimpana on se, että oon pystynny "laukkomaan" pitkin lepikoita vaan ihan pikkusen höyhentämällä. Keskiviikkona vaihoin kuitenkin pitkän nilkutuksen satulointiin, ja käväsin iltakahvilla Tuohikotin pensiksellä. Vajaa 70km tuli pituutta lenkille, ja persukset kesti ilman geelisatuloita ihan mukavasti.


Tänää sitte käin jelppimässä jälkikasvua kämpänvaihto-operaatiossa.

Hyvää ja mukavaa loppukesää kaikille ystävilleni!

Kinkeri-ilta

Puolivalmis "kinkeripaikka" ennen juhlailtaa.

Uunolle ja monelle muullekin tärkiää päivää juhlistettii eilen. Valmisteluorganisaatio oli toiminnu jo pitkään ja hartaasti, ja tulos oli sen mukanen. Hyvät ja poikkeuksellisen mukavat kinkerit saatiin aikaseksi.

Jakseliaimmat jakso paahtaa aikaseen aamuun asti. Uuno ei onneksi kuulunnu näihin "jakseliaimpiin", koska aamu on paljo viisaampi kuin ilta. No kaikki ei tätä tuhatvuotista totuutta kuitenkaa muista...heh.

Suuret kiitokset organisaatiolle ja satapäiselle juhlayleisölle mukavasta ja muistiinpainuvasta kinkeri-illasta...Uunolle illan huippukohta oli se, kun vaari pelkäsi hirviästi ilosta tulitusta, jonka jälkeen myö lähettii väsymään muitten jatkaessa vielä kiihtyvällä sykkeellä kinkeri-iltaa.

Tätä on mukava muistella niin pitkään, kun miulla muistia piisaa.

Lykästää

Nyt on alkannu Uunoo taas lykästämää vähän joka päivä. Tineroita ja muuta mukavaa uutista tunkee oven pielistä ja vuotavien karmien rakosista sissää oikeen urakalla.

Pari päivää sitte Jutta lähetti miulle tekstiviestin, jossa luki, että ovat miulle yrittäneet soitella ja että on "hyviä uutisia", perässä oli oudohko nettiosoite. Harmi juttu, ku on ollu nyt kiirettä, eikä oo joutannu mitään likkailemaan, ja toine juttu on se, että en ketään Jutta-nimistä henkilöö tunne, eikä miulle kukkaa oo soitellutkaan edes. Yleensä tämmöset hyvät uutiset tietää loppujen lopuksi tineroijen lompuukista katoamista. No ootellaa tän asian suhteen lisäkontakteja.

Toinen ihan mahtavan hyvä uutinen oli se, että Richard otti minuun myös yhteyttä. Richard on asianajaja Yhdistyneestä Kuningaskunnasta. Miulla sattuu olemaan sama sukunimi, ku jossakin kuukahtaneella henkilöllä, ja tuolla kuukahtaneella henkilöllä oli suuret rahavarat, mutta ei perillisiä ollenkaan. Richard päätti perinnön antaa miulle. Pitäs ottaa yhteyttä nyt sinnepäin.....heh ja homma on kuulemma ihan laillista meininkiä.

Richard vaikuttaa rehelliseltä mieheltä, ku vaivautu minuun ottamaan yhteyttä ja kartuttamaan Uunon nirkosia tinerokasoja ylimääräsellä perinnöllä. Olettasin kuitenki, että perintöö en ihan ilmasiksi saa, vaan joitakin kuluja joutuu maksamaan, mutta varmasti kannattaa muutama tonni maksaakin, jos perintö on suuri, niinku Richard sano.

Ihan mahtavaa, ku tällee Uunoo alko lykästelemään.

Läskipohjalliset ja kompressiosukat

Henki on vielä pihissy ihan mukavasti viimepäivinä. Liikunnalliset riemut on maittannu myös kiitettävästi, vaikka raihnasuus jo niitä riemuja rasittaakin pikkusen. Vois olla paljo huonomminkin asiat.

Tennariloita oon viritelly monella konstilla vähän paremmin sopivaksi tuolle oikijan jalan äityneelle akillekselle. Viimene viritys oli se, kun jätin osan läskeistä käristämättä, ja siivuttelin niistä puolen sentin korokepalat kantapäijen alle.

Venytelly oon joka juoksusessijoo ennen kunnolla. Kylmää oon anniskellu myös, sekä Voltareeniä sivelly pariin kertaan muijen reenijen välillä. Myös suupieliin on sitä vähäsen riittänny, mutta miun kokemukset sen huulirasvaksi soveltuvuuvesta on nekatiiviset. Kirvelee pirusti, eikä juoksuvauhtikaan tunnu paranevan yhtään silläkään konstilla.

Investoin myös kokoläskipohjallisiin ja kompressijonilkkasukkiin usijamman kympin, sekä vajaan kolmesatasen uuteen Karmijaan esijuoksijaan tyypiltään 235. Siinä on perinteiset painonappulat, kun nuo hivelynäyttöset miulle jo piisas, ku niitä sai hivellä tuntikaupalla, eikä juur mittää muuta tapahtunnu, ku omat päreet alko käryämään. Tänää ne kärys myös sen takia, ku olin unohtannu taas lunastaa jostaki saamani 50€:n lahjakortin. Oli aikaa 2 vuotta se käyvä lunastamassa, ja aika oli nyt parilla kuukauvella ylittynny. Ei ollu eka kerta, ku tällee kävi. Kassahenkilö oli tiukkana Uunon itkemisestä huolimatta, ja eurot jäi rahakkaampijen taskuihin tälläkin kertaa.

Seuraava viritys on kokeilla myös sukan sisälle laitettavaa, solumouvista kantapäätukea, josta leikaan kolmion muotosen akilleksen kohdan pois, vaikka tuo tänään käyttämäni kokoläskipohjallinen ja kompressiosukkayhistelmä yhistettynä repaleisiin ja väljiin New Balancen tennarinjämiin tuntuki jo aika hyvältä yhistelmältä.

Tän "vouhkaamisen" tavoitteena on se, että syksyllä saisin jo viikon pitkän lenkin pituuven kasvatettua 20km:iin, ja voisin osallistua johinkin Torreviejan lähiseuvun kisoihin tulevana syksynä, ehkä puolimaratonillekin? Nytte ollaan jo mukavasti 16km:n kohilla, vaikkakin sen keräämisessä oli "juomataukoja" ihan liikaa.

Joutasin jo täältä hikoilemasta Torreviejan myrskyihin polskuttelemaan Rio Röntgenin vilposiin vesiin, vaikka tyttöjen hoitaminen ja niijen kanssa teutaroiminen onkin vaarille erityisen mukavaa hommaa.