sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Kouvolan Puolimaraton. 28.5.2016, Kouvola

Eilen juostiin kotikylän puolikas. Kimmon ohjastamat kisat vietiin mukavasti läpi rutiinilla.

Ilmojen pitelijä oli suosijollinen kisalle, ja sää oli ihanteellinen: pilvinen, +16 , kostea viimepäivien kuuroista ja tuulta 2m/s.

Ajoissa mänin vetelehtimään kisapaikalle jäähallille, ku oli tuo ilmottautuminenki tehtävänä vielä. Siinä samalla "söhläsin" noijen Kymijokiviestin "Uunopaitojen" kanssa.

Janne ja Vessu hoiteli kisakahvijoo, mut jos mahollista ois ollu Janne varmaan mielellään ois tennaritki jalkoihin kietassu ja osallistunnu juoksuunki? Esa P oli kisaorganisaatijossa, eikä juossu nyt.

Uuno pääs veryttelemää hyvissä ajoin 3 varttii ennen tarttii. Mie kyykkäsin kuusen alle kuuselle tuonne vanhan uimahallin kupeelle.

Sitte autolle ja kisakalsarit ja -paita päälle ja kengännyörijen kirraus ja kentälle lähtöö oottelemaan eturiviin. Kolmen päivän juoksemattomuusjakson jälkeen tennarit tuntu keykäseltä ja kellossa vilahteli alta 4:n minuutin lukemija ja yritin vejellä käsijarruu päälle. Ei oikeen onnistunnu ku vaijeri tais olla jumissa?

Eskolanmäkeen kun käännyttiin Kotkankallionkadulta Auvo oli pari tolpanväliä miun eellä, mut homma pelitti ihan siedettävästi. Kymenlaaksontielle ku luntattii vauhti oli edelleen liian kovalla 4:20 tasolla. Auvon sain kuitenki kiinne jossakin Makkärin kohilla kun tunnelin jälkeen noustiin Kuusaantielle ja mänin saman tien ohitte. Kolarinmäen nyppylöissä Auvo kuitenki taas miut saavutti ja yhessä kinkattii tuonne Ekholmintielle saakka. Sitte mie koitin vähän lisätä vauhtii ennen sillalle tuloo, ja Auvoon sainki pikkusen rakoo ja ohittelin muutamija juoksijoita. Ahlmanintien suorat on aina tiukkaa rypistelyvä...onneksi ei ollu vastatuuli. Ravikylän Pizzerijan kohilla oli Uunon korvat taas erityisen herkällä ja kuulostelin kuuluuko taas Heikin tennarijen suhina. Ei kuulunnu (mutta lähellä oli). Heikki oli Auvon lopussa ohittannu ja Uunon piti viimosella kilsalla vilkuilla usijamman kerran taakseen onko ihan nahkalla jo Auvo tai Heikki ni ois vielä voinnu jotaki niukkaa vauhin parannusta yrittää iteki. No voipuneena siintä maaliin valuin lopulta mieki kääkkäsarjan keulilla. Tyytyväine oon kyl tulokseeni 1:35:48, kun Kouvolan reittikään ei nopeimpia ole.

Annika Lindholm voitti naistensarjan 1:38..




 


Anssi Laine oli ylivoimanen miesten sarjassa 1:12 ja rapijat, mutta Markus juoksi hienosti kakkoseksi 1:20 ajalla.

Teemu ykkösenä...

Teemu nakutteli takuuvarmasti M-40 sarjan voittoon 1:15.. Kimmo Mikkelistä kakkosena 1:21..

Markus kakkosena...

Markku juoksi ykköseksi M-40 sarjassa 1:20 ja risat ja Juha kakkoseksi ennätyksellään 1:23:07.

M-50 Uuno, Heikki, Auvo ja neljäntenä Soini, joka ei kaukana myöskään Uunosta ollu.

Erityisen tyytyväine oon siihen, että saatiin molemmat Kymijokiviestin Uunon Ontuva Elämä- joukkueet täyteen. Ja siihen, että Uuno ei ykkösjoukkueessa juokse, kun ei vauhti siihen riitä. Markun hyvä juoksu muuttanee pikkusen myös juoksujärjestyksiä.

Tulokset löytyy TÄÄLTÄ.

keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Käellä kurkku kipijä

 
Myöhäselle venähti tänki päivän lopetus. Kuvan otin kun palailin iltakahviltani kymmenen maissa.

Puoleksi tuntia jumituin mantereelle Oton ja Kamun (susikoiria) keppisulkeisia ja uintihommia kattelemaan ja rutisemaan koirien isäntäväjen kanssa.

Päivä kulahti puijen pilkkomisen ja muun palikkasouvin merkeissä. Uusittu sulkapallostadioni otettii myös tänään käyttöön Haapasalossa. Tuhatpäisen katsojajoukon ininä täytti korvat ja suutkin välillä harjotuspelin kuluessa.

Saareen ku palailin, käki kieku kurkku jo melkosen kähijänä kovan kukkumispäivän jälkeen...luulisi, että Käki-neitonen ei tuota kurnutusta kauvan jaksa kuunnella, jos ei kukkuja saa korjausta kurkulleen?

Illan päätteeksi peittelin pilkotut puut ressulla ku yöksi on luvattu vettä niskoille. Omat niskat on onneksi saatu kuivateltuu päivän askareista, mut kannikat on vielä suht kirreellä edellisestä satuloinnista...no tarkotus ois kuitenki lauantaina kokasta miltä puolimaratoni maistuu Kouvolassa.

Edelleen puuttuu vielä Kymijokiviestin Uunojoukkueista juoksijoita. Jos joku haluvaa mukkaan tulla, vielä kerkijää.

tiistai 24. toukokuuta 2016

Lasillinen vissyä

Heposija...

Eilen tuli käytyy juomassa Miehikkälässä lasillinen vissyä. Lasilliselle tuli matkaaa reilut 70km, ja lisähintana sain "takaluvotukseni" ruvelle....heh. Oisko kannattannu? Se jääpi selväjärkisten harkittavaksi. Miusta ei semmosiin harkintoihin ennää ole.

Retken suoritin maastopyörälläni, jossa on semmonen lituskasatula, joka kyllä hinkaaa vähempi satulan päällä viihtyneen persnahkan nilelle jo viijenkympin jälkeen.

Uunon retkestä noin puolet oli asvalttija, vitonen ajokelvotonta mettätietä ja loput vaihtelevaa hiekkapintasta tietä. Tuo vitosen pätkä ois pitänny jättää kokematta ja uskoo maitolaiturin kuppeella ollutta Uunoo vanhempaa miestä, mut Uuno veteli taas itepäisesti omija polkujaan....no perse siitä kärsi ja sitä kautta myös pää...

Takatullessa viimenen 20km oli takalauvotuksella yhtä hyvän asennon toivotonta hakemista. Jos lauvotus on jo vereslihalla ei sitä hyvää asentoo löyvy ensinkään...

No mukava siellä perillä oli pihakiikussa jutustella mukavijen immeisten kanssa, ja tarjolla ois ollu muutaki ku vissyy, mutta miulla oli reppu pullollaan omija evväitä, enkä enempää halunnu toisten urakoita häiritä.

Kyl tää tästä, ku malttaa pysyy pystyssä, eikä liikoja istahtele...

maanantai 16. toukokuuta 2016

Satavarmaa

Minnuu on mökillä kovasti naurattannu muutama ratijosta kuulemani juttu. No ainahan täällä mettän keskellä Uunoo naurattaa, vaikka joskus harvon kyllä tipatki silmäluomijen välissä täälläki on joutunnu kärvistelemää.

Muutaman päivän on ratijossa vähän päästä uutisoitu ja päivitelty, ku jossaki Haminan mettissä on nähty Karhu köpöttelemässä. Miulla saattaa olla kyl jo vanhakantasta tietoo, mut hatarasti muistasin, että on ne Otsot ottanahat rypyssä aikasemminki kesäaikana mettissä kävelly. Harvemmin kuitenkaan talvella.

Toivottavasti Otson otta- ja muutakaan nahkaa ei ruveta seinälle vaatimaan ihmiseläimen toimesta, vaikka Kontijo on nyt konttailluki ihmiseläimen polkujen likeellä.

Toine juttu koski kaakkoistuulen mukana tuottamaa kirvasatsija. Ratijon asijantuntijan mukkaan kirvat sopivan tuulen puhallellessa heittäytyy vaan tuulen mukaan ja TOIVOO, että Perslantijasta löytyy sopivia koivuja, joihin ne vois sitte munasatsinsa laskija....heh...
No mie kyllä eppäilen aikalailla vahvasti, että nykytekniikkakaan ei oo vielä Kirvan kieleen, sielunelämään ja toivelistaan pystynny perehtymään niin paljon, että sen toiveita pystyttäisiin selvittämään ja tietämään...kirvahan saattaa katkerasti kirota Perslantijaan tulon, ja manailla täällä tineroijen ja koivikoijen vähyyttä...vaikkakin Wilson- niminen Kirwa on tänne hyvinkin sopeutunnu ja muutenki mukava mies.

Muutama asija on kuitenki satavarmaa: Uunolta loppuu aika ennenku Haapasalosta pilkottavat puut ja itikat.

sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Veteraanien SM-Maastot, Vöyri. 7.5.2016


Kauko voitti kultaa M-65 sarjassa. Onnea!

Perslantijan tantereella on Uunon tennarit joutunnu tömisemää kiivaasti ei pelkästään vaan juoksun perässä. Kiivasta on ollu kiihyttely, ja monta sotkuu ja solmuu auvottavana näijen parin Perslantijan viikon aikana.


Matti kolmantena M60-sarjassa. Onnea!

Viime lauantaikaan ei tästä poikennu yhtään. Yöllä vähän ennen kahta alottelin matkanteon tuonne Vaasan lähellä olevalle Vöyrin kisapaikalle. Tampereen kautta köröttelin ja välillä pysähyin ja tekasin muutaman satasen hölkän tympäsevän auto-ohjastuksen lomaan. Aamun keli oli pirtsakka ja lämmöt nollan tietämissä, myös itellä.

M60-sarjan Suomen Mestarijoukkue RDS. Onnittelut myös tänne!

Kisapaikalle kerkisin ajoissa ja Kaukon kanssa lähettii hipsimää parin kilsan mittane lenkki kertaalleen läpi osanoton varmistamisen jälkeen.


Riku voitti oman sarjansa M-75. Onnea!

Sitte jo ilmaantu Mattikin huoltojoukon kanssa ja verryttelyki saatiin vauhtiin...tuntu ihan hyvältä. Kateltii siinä tovit muijen juoksuja ja sitte tuli meijänki essiintymisvuoro. Matkana oli M60/M65- lähössä 4km, joka rykästii kahtena kahen kilsan lenkkinä.

Kauko ja Matti fanijoukon ympäröimänä.

Uuno lähti liijan kovalla kyyvillä ensimmäisee ylämäkkee ja hetkosen päästä alko naama punottaa ja jalat mäni vissiin siniseksi liijoista hapoista. Toisella kierroksella ei enää kerinny vauhtii yllä pijellä. Kalkkiviivoilla kuitenki änkesin ohi monivuotisen kilpakumppanin.

Kauko teki mainion juoksun ja tuli lähön toisena maaliin ja voitti M65-sarjan. Matti onnistu myös ja otti pootijumipaikan M60-sarjassa ollen kolmantena. Uuno oli M60-sarjassa sijalla 12.

Joukkuekilpailussa RDS:n joukkue voitti Suomen Mestaruuven Kaukon ja Matin ansijosta...heh...ja Uunoki pääsi siitä nautiskelemaan.

Pyttyseremonijassa meijät julistettii kakkoseksi, mutta myöhemmi hopija muuttu kullan väriseksi. Meille seki kelpasi!

Sitte seremonijoijen jälkee Uuno lähti köröttelemää kohti Kouvolaa...kurkku kovasti kippeenä. Tuloksija en jouva tän enempää repostelemaa.

Kiitokset mukavalle Rovaniemen sakille ja muillekin ystäville mukavasta kisapäivästä, vaikka silmät oli jo aika ristissä Kouvolaan ku vihdoin sieltä kerkisin.

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

maanantai 2. toukokuuta 2016

Ratijo Uuno ja Ratijo Pooki

 
No tän takija Uuno Perslantijassaki viihtyy. Kesä ja erityisesti kevät on semmosta aikaa, että se vetasee Uunon naaman virneeseen.

Pari muutaki juttuu on saman ilmijön kyllä aikaan saannu, ja erityisesti tänä iltana ja alkuyöstä tuo saunahomma, jonka lopputaipaleelta tuo kuva on otettu, yhistettynä Ratijo Pookin kuunteluun, oli hyvä alotus PA -Uunon kesän vietolle. Uunolla heräsi ajatus, että Ratijo Pooki pitäs laittaa toimimaa ulkopuolisesta lankattomasta Torreviejan markkinakaijuttimesta, sillee, että siinä ois aurinkopaneelilataus. Samalla vois pistellä muutaman letivalonki valasemmaa säkkipimijän savun mustaaman saunan seinijä.

Sitte halutessaan vois kännykästä laittaa päälle vaikka Uuno- ratijon. Yhtää ääntä en ite oo tuosta eestin-pojan ratijosta kuunnellu, mutta nimi on ihan viimosenpäälle...vai mitä?