X Carrera Popular Villa de Redovan. 25.10.2026

 

Kuva Redovanin lähtösuoralta. Takana ja lähellä Callosa-vuoristo, joka näkyy Torreviejasta lähimpänä olevana vuoristona.

Tänää käin osallistumassa Redovanissa järjestettyyn kilvanjuoksenteluun. Kovasti olin töitä huhkinnu monen asian eteen, jotta ois mahollista yrittää ehtiä tuohon kisaan. Sielläkin on käyty jo monet kerrat, eli paikka ja reittiki oli tuttuja miulle jo entuuvestaan.

Pari päivää mietiskelin eri vaihtoehtoja kisapaikalle pääsyn suhteen, ja pitääkö harkita jopa yöpymistä, joka ois ollu yks vaihtoehtojen kalleimmasta päästä. No siihe ei tarvinnu penninvenyttäjän sortuu.

Valitsin kisaretken toteutukseen neljän eri bussietapin yhistelmän. Aamulla klo 6:45 lähtevällä bussilla Orihuelaan. Sieltä klo 8:00 lähtevällä bussilla L636 Redovaniin. Kisan jälkeen Redovanista klo 13:10 L636 bussilla Almoradiin, ja Almoradista klo 16:18 bussilla Torreviejaan....no sitä lähin toteuttamaan pari päivää sitten Torreviejan Avanzan lippuluukulle. Sähköpostii olin jo lähetelly tuon linjan L636 kulusta, ja vastaus oli myönteinen, eli linja ajetaan.

No enhä mie sieltä saannu ostettuu noista neljästä bussilipusta ku kaks: Torrevieja-Orihuela, ja Almoradi-Torrevieja liput. Enempää ei herunnu, eikä virkailijakaa luukulla ollu oikee pitempiaikasee kommunikointii ja rautalangan vääntöö valmis, ja näihi kahtee piljettii oli Uunon tyytyminen. Syy tähän oli ehkä se, että noista kahesta puuttuvasta kyytipätkästä kumpikaan ei pääty Torreviejaan, eikä lähe Torreviejasta? Mäne ja tiije.

Näkymä aamubussista Habaneras-kadulle.

Sitte eile illalla tarkoin tehty toimintasuunnitelma, josta sitte pitäs tarpeen mukaan satavarmasti livetä, ja ruveta improvisoimaa. Siihe olin varautunnu. Aamulla oli sitte vielä lisäriesana noijen kellopelien vääntely ja kääntely, joka sattu just Uunolle pahimpaan aikaan.

Kello 5:30 lähin mörskältä lompsimaa reppu selässä kohti Torreviejan keskustassa olevaa asemaa. Tunnin verran täältä tallustelee tuon noin viijen kilsan matkan asemalle. Kertaalleen piti keventää välillä kahvin juonnin aiheuttamaa painetta puskistossa, ja toisen kerran Torreviejan asemalla.

Siellä se Redovan jo pilkottaa kuvan rakennuksen kohilla ekasta bussista otetussa kuvatuksessa.

Hyvin kerkisin bussiin ja köröttely kesti tunnin verran Orihuelan asemalle. Siellä kova kysely ja usean ihmisen häiritsemine, jotta sain selville mihin bussiin pitää hyökätä. No sekin onnistu, ja olin ajoissa Redovanin ainoalla pysäkillä. Otassa olevaa kuplaa piti taas keventää, ja pyyhkäsin heti Marokkolaisen pitämään kahvilaan Amerikaanon huitasemaa ja samalla sain ottakuplaani pienennettyä.

FI: Suuret kiitokset mukavalle ja avuliaalle espanjalaisporukalle! Tyttö puuttuu kuvasta kun oli kameran takana. Es: ¡Muchísimas gracias al amable y servicial equipo español! La chica no aparece en la foto porque estaba detrás de la cámara.

Sitte kohti tuttua Plaza Miguel Hernandezin kisapaikkaa. Siinä eessä käveli espanjalaispariskunta, ja mie kyselin, että oonko oikeessa suunnassa, je ne oli mänössä myös kisoihin. Torsaalijonossa oli niijen kavereita, ja Uuno kyseli kovasti kaikenmoista, etupäässä repun säilytyksestä, ja matkasta Almoradiin...kovasti olivat kaikki avuliaita Uunoo jelppimään, ja kaikki hoitu juohevasti.

Sain torsaalit ja juoksijan bolsan käsiini, ja kohta nakkasin reppuni pakettiauton perukoille, ja verryttelemää. Verryttely jäi kaiken muun oheistoiminnan jälkee vähän lyhyeksi, vajaaksi puoleksi tunniksi.

Kilpailussahan oli matkoina 5km ja 10km. Kymppi kahtena vitosen lenkkinä. Lähtö yhteislähtönä molemmille matkoille. Olosuhteet ihanteelliset: Aurinkoista, +13°C lämpöö ja 4m/s pohjoistuulta.

Lähtö oli suunnilleen ajallaan, ja heti lähön tapahuttua joku juoksija alkurytäkässä kaatu miun eestä, mut sain ihme kyllä senverta raskaista jaloistani pomppuu kehitettyy, jopa ilman pomppukenkiäkin, että ei tarvinnu kaatujalle monoo tarjota heti lähössä päähän. Likeeltä kyl mäni, tosi likeeltä. Toivottavasti ei käynny pahemmin? Miun kallosit eikä muukaa ruumin osa osunnu kaatujaan onneksi.

Lyhyen (n.100m) alkusuoran jälkee tulee 90°:een alkukäyrä oikijalle. Se mäni taas kyl liijan kovaa ja uunoillessa Uunolta. Sitä mie vaan kyl ihmettelen, ja kovasti, et kuin hiljaa miun pitää lähtee et vauhti olis sopiva, ku joka tartista kisan keskivauhti vaan hidastuu ja rapijasti? No eipä tuommosia enää vanhuksen tarvis tosissaa mietiskellä, enkä mie niin teekkää. Mukava kun vielä ees pystyy juoksemaan ja osallistumaan näihi hienoihi tapahtumii!

Dorsaalien jonotusta ennen kilpailua.

Eka kilsa mäni keskitahilla 5:07, ja meno oli erittäin raskasta ja vaikijaa. Siintä sitte alko seuraavien kolmen kilsan hiipuminen ja ahistus. Toka 5:29, kolmas 5:38, neljäs jo 5:47! Tässä vaiheessa olin jo näkevinäni etanan pyrkivän kovasti ohitte, mut viimesellä kilsalla sen onneksi sain karistettuu kintereiltäni. Vikan kilsan keskitahti oli 5:21.

Tuloksena loppuaika 26:58 (oma 27:01), keskitahilla 5:23 (oma5:28), kilometrejä omaan kelloon 4,94km. Sijoitus 5/5 VDM (M61v.).

Maalissa sitte mänin heti jarrujuomatiskille, ja kurlasin voipuneena yhen juoman. Sitte törmäsin monivuotiseen espanjalaistuttuuni Fernandoon, jonka kanssa uunoespanja taittu mukavasti, ja Fernado tarjosi miulle autokyytiä Torreviejaan, kun oli sinne mänössä iteki. No se oli semmonen tarjous, josta ei Uunolla ollu varaa kieltäytyä. Ite olin varannu aikaa loppuiltapävän Torreviejaan pääsyyn, ja nyt jäi kuus tuntii lisää toipumisaikaa Uunolle. FI: Niinpä kohta lähettiin kohti Torreviejaa ja Fernando nakkasi miut ihan kotiovelle asti. Suuri kiitos siitä Fernandolle, ja mukavalle ja avuliaalle espanjalaisporukalle, jonka tapasin ennen lähtöö!Es: Así que pronto nos enviaron a Torrevieja y Fernando me recogió en la puerta de mi casa. ¡Muchísimas gracias a Fernando por eso, y también al amable y servicial grupo de españoles que conocí antes de partir!

Järjeteleyt toimi moitteettomasti, erityisesti nyt olin erityisen hyvilläni tuosta Guardarropasta.

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ. (Sivun alimmaisina)

Kisan siirto

 

La Matan rantaa toissapäivänä.

Olin ilmottautunnu ja muutenki valmistautunnu siihen, että tämän aamun ennustetusta lähiseutujen kaatosateesta huolimatta lähen 5km:n juoksukisaan. Suunnitelma oli herätä neljältä ja lähtee talsimaan jalkapelillä 5km:n vesijuoksulla linjapirssiasemalle, jatkaa siitä tunnin kökkimisellä linjapirssissä, ja siitä edelleen puolen tunnin vesijumpalla kisapaikalle.

Kasasin illalla kaikki maholliset kamat sohvalle, ja aamulla sitte neljältä teen valinnat mitä otan mukaan. Laheksalta jo heittäyvyin hetekalle, ja nukahin heti edellisen yön huonosti nukkuneena ja väsyneenä. No heräsin kuitenkin yhen maissa neljä tuntia kursanneena tuohon varaston peltikaton ropinaan ja rupesin tekemään valmistelujani.

No sitte tuli mieleen, että pitää vielä varmistaa järjestetäänkö kisat ollenkaan saje-ennusteesta huolimatta. No ei järjestetä, vaan oli yheksältä illalla kilahtannu s-postiin viesti, että kisa on SIIRRETTY-APLAZAMIENTO, johonkin tulevaisuuteen?

Vähän tuli kaksjakone mieliala päälle. Hyvä olo, että ei tarvi sateeseen lähtee tuntii talsimaa yönselkään, mutta vähän tulee tinerotappijoita muutaman hukkainvestoinnin verran- mm. sateenvarjon käin hakasemassa Kiinanmiehen kaupasta La Matassa. Hinta oli 6egee, ja linja-pirssiliput olin hommannu, yhteensä 9egee.

Varustepuolella miulla on jo vuosia sitten ostettu 100%:sesti "sateen pitävä" juoksupusero. Joka ei kyl sitä tee. Sekä kertakäyttöne täyspitkä sajetakki. Lisäksi harkitsin muovipussien jalkoihin teippausta, jolla ois EHKÄ ehkässy kisatennarien kastumista? En tiije oisko toiminnu, tuskin?

No nyt keitän kunnon yökahvit, ja käännän ehkä kylkee, tai rupeen lukemaa itämaan raakaa historiaa käsittelevää Mark Galeottin sorvaamaa kirjallista tuotosta. Ennustetusta sateesta huolimatta päivällä sopivaan aikaan käyn juoksemalla vesisateessa "pesemässä" nuo jo kovasta käytöstä jo likaantuneet Hokan tennarit, ja muutenki testaan vesijuoksukalustoani. T.uuno

Teppo, Uuno ja Kankee

 

Meijän syklooniretki maanantaina.

Tepolla oli senverta lyhyt visiitti, et ei keritty ku yhteen kisaan viritellä ittemme. No ens kerralla sitte "pitemmän kaavan mukkaan". No tuon samasen kaavan mukkaan kerittii kyl vielä kisan jälkeisenä pävänä tehä "palauttava" pyörälenkki. Selvennyksenä, että lenkki oli varmaan Tepolle se palauttava, ei ehkä kuitenkaa Uuno ylettynny tuo palauttavien kategoriaan.

Teppo vuokrasi "sykloonin" vuorokauveksi köyttöönsä, ja sunnuntain kisan jälkeisenä maanantaina sovittii, että lähetää satuloita ja takalauvotuksiamme hinkkailemaa Torreviejan lähistön kyliin, ja sillee myös tehtii. Miullahan oli alla tuo vanha tuttu Kankee, jolla on monta unohtumatonta retkee takana. Sunnuntaina Kankee alko taas vähä vikuroimaa, ja Uuno sai sen ketjut semmosee sykkyrää, että Tepolla oli melkone homma ne selvitellä kisan jälkee. Kiitokset Tepolle viel kerran siitä setvimisestä.

No ekaksi ajeltii La Matan luonnonpuiston läpi viijen kilsan maastopätkä pohjoispuolen näkötornille. Siintä jatkettii Los Montesinosin keskusaukiolle. Uuno käi kaupasta hakemassa juomatäyvennystä, ja jatkettii Quesadan suuntaan loivaa mäkee ylös.

Benijofarin läpi painettii takatukat hulmuten, ja liuhuletit liehuen alamäkeen. Siintä käännyttii oikijalle kohti Rojalesia, ja Seguran jokiuoman sillalle, lähelle iltakisan paikkoja.

Sitte rällättii asfalttia pitkin Seguran vartta Guardamaria kohti. Ei kuitenkaa mänty siihe jokiuoman hiekkatielle, vaan pysyteltii asfalttipinnoilla koko ajan. Ajeltii Guardamarin huvijahtisatamaan, ja siellä olevaan kuppilaan kahveille. Pullaa ei siitä liikkeestä saatu kovankaan yrityksen jälkee, mut Magdaleenat kyl kävi hyvin ja taltutti myös pullanhimon.

Jahtisatamasta mäntii sieltä aina auki olevasta takaportista majakalle, ja otatettii meistä kuvatukset Pohjois-Espanjalaisella pariskunnalla. Ne jäi siihe hetkoseksi pakisemaa ja kuuntelemaa uunoespanjaa, jota uuno puhuu jo ihan sujuvasti. Harva sitä kyl maalimassa puhuu, ja ehkä vielä harvempi ymmärtää.

Jatkettii sitte matkaa palmupuiston läpi kohti Reina Sofian puistoo, ja portilta käännytii keskustaan, ja siintä kanttailtii Guardamarin linnotukselle. Siellä vilmailtii hetkonen, ja lähettii kohti Torreviejaa. Puolvälissä oleva sik-sak ylämäki oli korjauksen alla, ja piti pientä kinttupolkuu talutella pyörät ylös mäen päälle. Ei päässy nyt tekemää Uuno "pumpputestiä".

Alkuvalmisteluja ennen syklonointia.

Siintä ko päästii mäen päälle matka jatku siihen pitkään alamäkeen. Siinä alamäjessä alko Kankee taas vikuroimaa, ja viskasi koko vaihteen siirtäjän akseliltaan ulos, ja ketjut ja paljo muuta romuva roikku maata viistäen Kankeen sivulla. Onneks ei siinä mitää rompetta jäänny takapyörän väliin, ja Uuno sai Kankeen suitsittuu pysähyksiin ilman kymmenen metrin ilmalentoo. 

Survottii se siirtäjä takasin akselilleen, ja Uunon matka jatku nyt vaihteita vaihtelematta ja kieli keskellä suuta, ja välillä vyön alla. Ehotin jo Tepolle, et jatkaa vaan matkaa. Olla nyt jo niin lähellä mörskää, et mie täältä kyl saan itteni laahattuu mörskälle, mut Teppo jatko Uunon henkisenä tukena looppuun asti mörskälle.

Seuraavana päivänä mie heti aamutuimaan vein Kankeen aamukävelylle, ja talutin sen ForrestBikeen La Matassa. Siellä arvioitii, et nyt on kaks mahollisuutta: 200€:lla sais kunnollisen käytetyn "sykloonin", ja 145€:lla sais Kankeen korjattua. Korjauksee sisältys uuvet vaijerit, vaihteensiirtäjä, etu- ja taka pakat ym. Senverta on jo Kankeen kanssa ollu yhteistyötä ja vikurointiakin, et tippa linssissä ajattelin Kankeetonta tulevaa aikaani, ja päädyin kuitenki korjauttamaan tuon jo vähän ruosteen raiskaaman "patarautasykloonini".

Tänää oli eka aamu, kun jalkani tuntu keveiltä ja palautuneilta tuon alkuviikon "palauttavan" pyöräilyn jälkeen. Kylhän niissä vielä muuta sanomista on, mut ne ei liity tähä asiaan. Kiitos Tepolle myös tästä ikimuistosesta "palauttavasta" pyöräilystä! Kohta pyykit nyörille, tennarit jalkaa ja ulkoilemaan.

CARRERA Y MARCHA SOLIDARIA AFA TORREVIEJA. 4.10.2026

 

Teppo ykkösenä poodijumilla. Onnittelut!

Tänää käytii kotikylällä harrastamassa hikiliikuntaa. Oltii ilmottauvuttu AFA:n (Asociación de Familiares y Amigos de Enfermos de Alzheimer de Torrevieja) järjestämään kilpajuoksuun Torreviejassa. Juoksulla tuetaan Alzheimerpotilaita ja heidän perheitään.

Juoksumatkoinahan oli 7,5km:n ja 3,5km:n matkat, sekä lukuisia nuortensarjoja, kuin myös suorittaa reitti kävellen. Miulle oli tarpeeks tuossa 3,5km:n pätkässä, ja Tero valkkasi juostavaksi matkakseen 7,5km:n mittasen rypistyksen.

Mukavasti oli juoksijoita tämmösessä pienimuotosemmassakin kilpailussa Alzheimerin talon edustalla.

Myöhän oltii käyty jo perjantaina dorsaalit hakemassa, ni ei tarvinnu aamulla toimitella muuta ku ittensä kisapaikalle. Miulla tulevana AFA:n potilaana käi vähä huono säkä nyt, kun en muistannu yöllä nukkuu yhtään silmällistä, ja eilisillä silmillä joutu Kankeella ratsastelemaa pökerryksissä pelipaikalle. Kisan lähtö oli klo 10. No siellä kyl mietiskelin, että jaksanko osallistuu ollenkaan koko kilpailuun. No osallistuin kuitenki, ja hyvä oli ratkasu.

Kisan lähössä oli yhteislähtö molemmille pääjuoksumatkoille (3,5km ja 7,5km). Teppo oli ekaa kertaa katsastelemassa Torreviejan juoksukulttuuripaikkoja, ja kohta jo lähestyy kotiaki lähtö, ja oli hyvä, että kerittii ja päästii tähän kisaan mukaan. Keli oli mukavan lämmin, +22°C, pilvinen ja pari metrii luoteistuulta.

Tepon hieno lasinen pokaali.

Lähtöseremoniat ku saatii tehtyy ja päästii matkan taittoon, pikkusen yllätti, että reitti kierrettiin vastapäivään, mut eipä tuo väsyneen Uunon tahtii haitannu, jos ei parantannukaan. Vähä liikaa oli intoo silti, ja eka kilsa mäni 4:59. Toka mäni vielä ripijämmin 4:52 ja kolmannessa jo alko vähä tennari lipsumaa tahin ollessa 5:14. No viimone 620metrinen mäni tahilla 4:59.

 Koko kisan keskitahiksi tuosta tuli 5:02 (oma), juostu matka 3,62km (oma) ja ajaksi 18:09 (virallinen), 18:12 (oma). Sillä olin VetB (M50) sarjassa sijalla 23. Kokonaismäärä sarjassa oli 47 ruhoa maalilinjan paremmalla puolella. No olosuhteet huomijoijen pitää olla tyytyväine, ja pyrkii ens kerralla parantamaan. Tepon kellon mittaus 7,5km:n lenkillä 7,04km, mikä lienee lähempänä totuutta kuin tuo virallinen 7,5km:n matka.

Teppo pinko ketterästi 7,5km, ja oli kokonaiskilpailun kaheksantena maalilinjan ylittäneistä, ja hienosti sarjassaan VetB (M50) parhaalla ajalla 47:49. Onnea Tepolle!!!

Lähtöö ootellessa...

Sitte alettii kattelemaan pyttyseremonijoita. Sarjoja oli monia, ja parhaimmat tais jumitella ainaki kolme kertaa. Paikallisille oli varattu kolme kinkkuu ripeimmille, ja siinä ois ollu syömistä Uunolleki koko lopputalveksi. 

Teppo oli alun perin tuloksissa vasta kakkosena, mut sitte lopullisissa tuloksissa keulilla. Jossaki naistensarjassa ykkönen ja vaihtu lennossa, kun kuulosti siltä, et joku mieshenkilö oli kielivaikeuksien takia ilmottautunnu naisten sarjaan. No semmostahan sattuu helposti, jos ei erota Hombree Mujerista tai Masculinoo Femeniinosta tai Veteraanoo Veteraanasta.

Lopuksi oli vielä monta kymmentä arvottua sponsoroijien palkintoo, mut ei sattunnu ihan kohille. Hulinoijen jälkee huolto-osasto lähti Habanerasin ostoskeskusta kohti, ja myö Tepon kanssa mäntii Carlosin kulmille kahveille. Siinä pyörää taluttaessa sain sotkettuu Kankeen kettingit semmosee umpisolmuu, et niitä ei ois oikonnu naapurin Erkkikää, mut Teppo ne sai taijottua suoriksi, ja samalla sotkettuu kätesä kyynyspäitä myöten kettinkirasvaan. Onnittelut Tepolle vielä sarjavoitosta, kahveista ja ketjujen oikomisesta.

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

XXIII Edicion 5 Y 10K Villa de Rojales. 26.9.2026

 

Yleisnäkymä kisan jälkeisistä jumijuhlallisuuksista.

Eile avautu taas mahollisuus suurempitehoseen liikunnalliseen rientoon. Alkujaan oli tarkotus "kankeilla" jalkarattaalla Quesadan ja Benijofarin kautta Rojalesiin, jossa olin ilmottautunnu 5km:n kilpailuun, mut Vesaki innostu naapurikylän kisasta ja tarjosi autokyyvin Guardamarista pelipaikalle. Niimpä "kankeilin" jäykällä jalkarattaallani Guardamariin. Minuuhan tuo helpotti 5km:n verran, ja yönselän paluukyyti oli vastaavasti myös saman verran lyhkäsempi.

Auto saatii hyvälle paikalle Seguran toiselle puolelle viimevuonna rakennetun kävelysillan juureen. Siintä oli hyvä toimitella kaikki valmisteluijen vaatimat toimenpiteet. Nyt oli senverta hikiset olosuhteet, että torsaalin "liimaus" rinnuksille onnistu ilman isompia vapinoita. No muuten kuitenki tuon ison tavaramäärän takia Uunolla mänee aina vähän sähläyksen puolelle, eikä siltä nytkään vältytty.

Vesa "Puolivalo" voitokkaan kisan jälkeen ykköspallilla. Hienoa Vesa!

Oltiin hyvissä ajoin Rojalesissa, ja kaikkeen toimintaan jäi mukavasti aikaa. Kisassahan oli runsaasti entisten vuosien tapaan lastensarjoja ja aikuisille valittavana 5km:n ja 10km:n juoksumatkat. Molemmilla matkoilla viimenen ikäryhmä oli yli 60-vuotisten sarja. Kymppi juostiin kahtena lenkkinä. Klo 19 oli 5km:n ja 10km:n lähtö yhteislähtönä. Olosuhteet hikiset +27°C ja vajaa 1m/s kaakkoistuulta, joka ei pahemmin haitannu kirmailuja. Meillä molemmilla oli 5km matkoina.

Hanne hienosti taas jumijuhlien vakiovarusteena. Onnea!

El Malecon puiston kupeelta oli lähtö niinku muullonki, ja maali samassa paikassa. Kapea katu Mal. del Soto pullisteli väenpaljouvesta ja lähtö noudatteli normirutiineita kaikkine litanijoineen. Mie olin ns. tyhjän päällä ku edellisen viikonvaihteen kilpailuyritus mäni mönkiin, ja samaa tuttua ja turvallista kaavaa kyl noudatteli tääki yritys. 

Katri itse yllättyneenä hyvästä menestyksestään poodijumilla! Onnittelut

Matkantekoon päästiin, ja rauhallisella vauhilla yritin lähtee,mut en kuitenkaan tarpeeksi rauhallisella. Eka km 5:07, ja toka 5:06. Pirun raskasta ja pirun tuskasta oli mänö koko aika. Joren kannustus parin kilsan kohilla lämmitti kyl mieltä, mut vauhti ei kohentunnu yhtään. Kolmas kilsa 5:17, neljäs 5:21 ja viimone 5:17. Oma kello mittasi matkaksi 5,01km. Virallinen aika oli 26,09 keskitahilla 5:14 (virallinen ja oma samat). Eli vähän taas mäni alku "laukalle"? Olin tuolla ajalla M-VET-D sarjassa sijalla 12. Maaliin juosseita 24. Aika oli n. 1:20 huonompi ku viime vuonna.

Vesa veteli alussa miun takana. En huomannu missä kohtaa ohi mäni. Vesa oli muutenki vähän "puolilla valoilla" liikenteessä, kun oli suunnistuskisaaki tiedossa. Puoletki Vesan valoista riitti sarjavoittoon tässä M-VET-D sarjassa ajalla 23:14! Hyvä Vesa! 

Muutenki Suomen sukusten heimokunta suoriutu mainijosti tästäki kilpailuista. Hanne osallistu 10km:lle Joren huoltamana ja oli F-VET-D sarjassa kakkosena ajalla 1:00:18. "Uudet" tuttavuudet Katri ja Harri osallistuivat myös vitoselle ja tuloksina oli Katrin sijotus F-VET-B sarjassa hieno kolmas poodiumpaikka ajalla 22:38, ja Harri sijalla 14. sarjassa M-VET-B ajalla 21:52. Onnittelut kaikille!

Iloset veikkoset kisan jälkeen Asicsin tennarit jaloissaan. Kiitokset Vesalle Uunon avustamisesta, ja kun sai nauttiskella kisatunnelmasta viimoseen piikkiin saakka.

Venähti vähän pitkäksi tää kisasatsi tuon Vesan "puolivalottelun ja poodijumittelun" takia, mut lystijä oli koko 12€:n osanottomaksun eestä. Miulla lysti vielä jatku pimmeessä Guardamarista kympin kankeilun muodossa Torreveijan mörskälle, johon sätkyttelin yhentoista maissa. Siintä mäni vielä puoltoistatuntija ennenku hetekalle retkahin, ja tajuttomuuteen pääsin hetkessä. Harkitsen nyt aamulenkuraa....

Ps. Kuvien pieni rajaus aiheutti niihin epätarkkuutta, jota en enää jaksannu ruveta ihmettelemään.

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

Tennarituntuma

 

Tänä aamuna oli intoa lähtee heti aamulenkille, vaikka muute ois voinnu vejelle sikeitäki. Yheksän maissa sain kaikki muut tarpeelliset aamun toimitukset tehtyy, ja pääsin toimeen. Tarkotus oli kipasta LaMatan luonnonpuiston portilla ja sieltä käänähtää takasin. Suunnitelman mukaan juoksun toppaan ku 3km tulee täyteen.

Oli kyl ihan mahtava kulku tennariloissa ja muutenki henki päällä. Ei ollu tietookaan enää perjantai-illan vetelyyvestä ja muutenki olo oli ihan Uuno-huippua. Täähän oli harjotuksellisesti "välipäivä" ja ois kyl pystynny kaikin puolin vetämää paljo nopeemmi ja yhtäjaksosemmi ja pitempään. Maltoin kuitenki mieleni ja hiljaa hölkkäsin lyhyitä pätkiä ja kävelin sitte vähän välillä. Kolme kilsaa tuli jo täytee Terkkarin kohilla, ja kävelin siitä takasin intomielellä.

Sitte ruiskuun ja lähettii Suomibaarikahveille, Kiinan miehen kauppaan ja Mercadoonaan, ja sieltä sitte raskaat muonakantamukset selässä ja käsissä takasin mörskälle...viel täs kyl johonki singahetaa jos henki samanlaisena pysyy?

V Carrera Popular la Cruz de Torreaguera. 18.9.2026

 

Kisan lähtöön jokunen minuutti.

Meillä oli masinoituna kahen päivän jamporee Murciaan ja Torregueraan. Homman suunnitteluun olin kyl käyttänny aikaa ja vaivaa rutosti...heh...mut melko turhaa työtä, kun yleensäkään suunnitelma ja käytäntö eivät aina kohtaa varsinkaan täällä Iberian niemimaalla. No henkisen puolen harjotteita olin jo tehnny Perslantijan puolella rutosti ennen Iberian niemimaalle siirtymistä, pääosin omien uunoilujeni takia. No ei se minuu masenna juuri yhtään. Melko sama, mitä asioita täällä käy, kun ihmiseloihin yleensäkin mahtuu kaikenmoisia tapahtumia, vähän takkusampia aikoja ja myös ruusupusikoissa istumisia.

Eilen aamulla ennen kukkojen ja kanojen lentoo lähettii mörskältä lompsimaan läpi pimijän Torreviejan kohti linjapirssiasemaa tarkotuksena ratsastella pirssillä Murciaan. Lippujen hommaus jo itessään sai Uunon olemattoman hiusosaston harvenemaan entisestään, ja voimattomia voimasanoja lenteli kuulemma tihiään pitkän pitkän tilaussessijon aikana. Pakko oli lipputilausta yrittää tehä netin kautta, kun vettä tuli rapijasti torstaina aamupäivällä, eikä lompsiminen linjapirssiasemalle kaatosateessa kiinnostannu. No kyl mie ne lopulta sain tilattua ja maksettuakin Movelian kautta pirssiyhtiö BAMin sivustolta moninaisten vaiheijen jälkeen. Meno-paluulipun hinta oli n. 25€ yhteensä kahelta hangeltä.

Kisasta saatu tekniikkapaita huoltoportaan testissä.

Mörskä oli tilattu jo viikkoja sitten Murcian katedraalin vierestä Hotel Hesperia Murcia Centrosta. Päivä lompsittii ympäri Murcian centrumia, kävästii Plaza Circularilla, ja yritettii varmistella huonolla menestyksellä millä busilla ja mistä pysäkiltä päästää illalla Torregueraan, jossa oli 5km:n kilpailu. Lukuisten kyselyijen jälkee lähes varmaa oli se, että bussi linja 30 ajaa Torregueraan.

Uuno apialla mielellä jo ennen lähtöö, ainaki etutaulusta päätellen.

Sitte tuli kello kolme, ja päästii mörskälle. Sissäänheiton jälkee jatkettii bussiyhteyksien setvimistä. "Varmistu"se, että Gran Via 6- pysäkiltä menee busseja Torregueraan. No realiteetti kuitenki nakkasi meijän silmille märän rätin....ei ollu koko pysäkkiä olemassakaan sillä kohtaa missä piti olla kartalla??? No varasuunnitelma oli, että lompsitaa toiselle pysäkille Gran Vian varrelle, jossa oli myös listattuna linja 30. No sieltä onnistuttii pääsemää oikijaan bussiin ja päästii Torregueraan. 

No ite pelipaikalla oli viel epäselvää missä tarkalleen ottaen on kisapaikka ja dorsaalit, mut kyllä nekin löyty....ja lähempänä kisan alkua ois löytynny helposti hirviän kovien ääniefektijen ja jatsinjytkeen perusteella. Normaalit valmistelut ja strippausta puiston penkillä, ja todella vetelän olosta verryttelyä +25°C:n lämpötilassa auringon laskiessa. Reittihän juostiin kahtena lenkkinä ja järjestäjien ilmotuksen mukaan matka oli 5km. Normaalin äänekkäät oli lähtöseremoniat ja tärykalvot täristen ja posket täristen päästiin matkantekoon. Olin jo ennakkoon aavistellu, et tasamaatannerta ei välttämättä reitiltä löyvy, ja aavistus piti paikkansa. Heti alussa painettii yli 5-600metrii jyrkähköön ylämäkeen. Siinä tuntu heti, että hyvät eikä jalat kyl tässä kisassa heilu.

Kisan jälkee ei pelihousujen sepalustakaa enää tahtonnu jaksaa viritellä kuntoon.

Ihan poikki jo tuon ylämäkisatsin jälkeen ja osa alamäistäki oli niin jyrkkiä, että rennosta juoksusta ei tullu mitään. Happivelkasta oli mänö koko aika eikä juoksemisesta tullu Uunolla mitään. Ihan ouvolta ja vaikeelta tuntu koko juoksu. Vanhuus jo varmasti alkaa vaivata, ja henki alkaa nopeempaa juoksuu kaivata, mut sinne ei enää välttämättä tuu ikinä enää pääsemään? No ehkä ei tarvikkaan?

Maliin mieki kyl jatkoin, vaikka keskeyttäminenki mieleen vilahti useamman kerran. Retki oli ihan vaikeimmasta päästä koko Uunon juoksuyritysten sarjassa. Uunon matkamittariin tuli kilsoja 5,47, ja aikaa paloi 33:11, keskitahti 6:04 (oma). Sillä olin omassa sarjassa neljäntenä, ja kuus juoksi maaliin.

 Pienen elpymistauon ja servojuoman jälkee tuli jo mahottoman kiire, jos meinataa ehtii viimeseen linjapirssiin. Taksikyyti ois ollu se viimenen oljenkorsi ja sitäki huonompi vaihtoehto vielä joutuu kävelemään pari kolme tuntii Murcian kentrumiin pimeeessä. Linjapirssi yhteen suuntaan lärviä kohti oli 1,85€, mikä ei oo paha hinta n. 10km:n matkasta.

Murcian keskustassa Segurajoen uomassa oli taas vaihteeksi vettä rutosti, mikä oli paikallisten mieleen.

Siinä viel kökittii väärällä puolella tietä, mut onneks Uuno älys kysyy pysäkille tulleen linjapirssin kuskilta, et ollaanko Murciaan mänössä...ei oltu ja kiireesti tien toiselle puolelle, ja "kevyttä" kenttähölkkää oikialle pysäkille. Pirssi tuli melkeen heti ja kohta oltii onnekkaasti oikijassa linjapirssissä.

Velttona ja täysin väsähtäneenä suihkuu, ja hetekalle heti hervottomana kuorsaamaan.

Murcian jokivarren baanoja.

Tää päivä sitte mäni Murcian keskustassa kekkaloijessa ja uunoillessa. Se laji hallitaan kyl jo vuoskymmneten kokemuksella ihan täysin ja suvereenisti.

Murcian katedraalin etupeili.

Ollaan taas monen monta kokemusta rikkampana ja noin 170€ köyhempänä, mutta ehottomasti kannatti tääki retkuilu. 

TULOKSET kisasta laitan TÄHÄN.