Rusinantte lentoonlähtöharjottelussa huoltopaikalla.
Kesäloma tuli taas pijettyy normaalirutiineilla. Tekemistä on kyl piisannu yllin kyllin. Viimene isompi ruuhka kuvan työpaikalla oli tuon Rusinantten huolto ja maalaus. Perhana ku jälkikasvu joutu sen jättämää vahtimatta yheksi viikonlopuksi Hkiin, ni johan vantaalit tai termiitit runno sen maalipinnoista yli puolet naarmuja täyteen.
Siellä on satavarmasti seitenkymppiset ollu asialla. On ne ikäihmiset melkosta sakkia. No naapuriautolle oli kuulemma käynny vielä ohrasemmin. Siitä oli ikkunatki pistetty säpäleiksi ja ilmeisesti kirveen teräpuolella reijitetty pellitki uusiin läpinäkyviin kuoseihin.
Tilasin maaliliikkeestä enshätään kynsilakkapurkkeja ja niillä vetelin naarmut umpeen. Eipä tulos kaksinen ollut. No nythän hevospelin arvo saatiin toisaalta nollattua, joten hyötyyki siitä oli. Enempää ei enää tappioita ainakaan arvonlaskun muodossa tuu. Muita tappiota on kyl ootettavissa, jos kantakirjan leimat haluaa voimassa pijellä.
Mahollista ois tehä maalipintojen myllytys, mutta teetettynä maksaa kyl maltaita, ja tuohon polleen ei ehkä sitä enää tehä?
Muutaman päivän päästä palattava taas kotikonnuille, ja siellä oottaa entiset työt.
