Pantterin tuuraaja

Alkaa pikkuhiljaa käymää työstä tää Uunon pantterintuuraajan homma. Nyt on saannu kuitenkii oman nahkan kehiteltyy lähes pantterin nahkaa vastaavaksi. No seuraava rojekti liittyy noihin plänttijen väritykseen. Se ei vielä vastaa pantterin nahkassa olevia plänttejä. Tummemmiksi pitäs saaha pläntit vielä ja paljon. Nythän ne on vasta ruskianpunasia, ja pantterilla pläntit on lähes mustia. Eikä näillä plänttijen väreillä oo ollu vielä mahollista kysellä lähistön elukkatarhoista pantterintuurauspaikkaakaan.

Jotkuuhan on turvautunnu tässä pantterintuuraushommassa myös tatuointiin, mutta Uuno kannattaa ilman muuta luonnonmukasempia konsteja. 

Kovastihan tuo Uunon nahkan muuttuminen on kiinnostannu Quironin saluunan asiantuntijoitaki, ja siellä on rampattu tiuhaan. Osa ramppauskäynneistä on myös liittynny Uunon muille antamaan konsultaatioapuun.

Nyt näyttää vähän siltä, että Suomen päässä Sekuritas- komppanian (Compañia de Seguros) maksukyky tai -halu alkaa hiipumaan. Vakavaraisia yksiköitähän nää suomalaiset Sekuritas- komppaniat kyllä pitäs olla, ku sinne Uunoki on useita kymppitonneja syytänny roposiaan elonsa eri vaiheissa. Tietysti ainahan on mahollista, kun rahasta on kyse, että mänee sekalle omat rahat ja vieraat rahat, ja ne holvit, missä Uunonki pennoset pitäs olla, ammottaavat tyhjillään.  

Saluunan asiantuntijat oli sitä mieltä, että pläntit saahaa oikijan värisiksi kortisoonipastilleilla ja -vaksilla (pastillas de cortisona, crema de cortisona). No niitä oon alkannu mättämää suoliston täytteeksi eilisestä lähtien. Saa nähä mite kääkän käypi tässä plänttijen värin muuttamisessa?

Vähä tuskasa homma on nyt tää kortisoonijuttu, ku kelit on kuumentunnu, eikä Uunon kärsi nyt aurinkoo saaha vaksattuun nahkaan yhtään, vaan pitää painella pitkähihanen pomppa päällä kaiken aikaa pilvettömän taivaankaaren alla, ja välillä on hikikii.

Aamu ja aamupäivä oli kyl tänää melko mukava, kun kattelin Saluunalle mänevällä sillalla tuonne Orihuelan vieressä olevan "kamelinkyttyrävuoren" suuntaan auringon paistaessa pilvettömältä taivaalta....pulukopeilla huikkasin "Hyvät Päivät" pappaköörille, ja muutaman kilsan jopa juoksinkin pätkissä. Eile oli kyl vieteristä veto tykkenään kateissa. 

Uuno jatkeskelee täällä nahkansa plänttien värjäystä, pyykinpesun ja pyöräilyn merkeissä. 

50. Media Maraton Internacional de Elche. 12.3.2023

Viistuhatpäisen joukkion alkukiihytys.

Tän mörskän asukeilla oli tänään vuorossa Elchen puolimaratonilla käväsy. Oltii nyt koko kämpän asujaimisto katsomon puolella. Olahan ei enää yrityksestä huolimatta päässy enää täyteen puukattuun maaliman vanhimpaan puolimaratonen kisaan. Jänkhälle paluuta ajatellen saatto olla hyväki asia? 

Ilmastojan oli Iberian tällä reunalla nyt muuttunnu kesäsen helteiseksi, ja samanlaista ilmaa piisas aamusta iltaan. Mittari jökötteli 25°C:n lukemissa koko päivän. Tuttu auto ja jengi haki meijät tuosta kotinurkalta kaheksan maissa. Siintä ripijällä tahilla Elchen pelipaikoille kytistelemää kisan lähtöö.

Hannen palkintojen jako.

Sopivaa parkkipaikkaa ei löytynny pienen kieputtelunkaan jälkeen, ja Jore nakkasi kyytiläiset ulos ja jatko yksinää parkkipaikan etiskelyä. Myö etiskeltii lähtöaluetta hetkonen ku nuo kaikki kujat on ihan samannäkösiä ja kaikki kujat ei ainakaan lähtöpaikalle tuntunnu vievän...heh...kysymälläkään...no ehkä niitä kaikkia pitkin Roomaan ois kuitenki saattannu päästä?

Hannen palkinnot.

Porukkaa alko "pelipaikalle" kasaantua pikku hiljaa, ja kohta oli joka paikassa hirvee hyörintä ja metakka, joka vaan ylty ku lähemmäs lähtöö tultiin. Lähtölaukausksestahan tässä tapauksessa ei voija puhuu, vaan lähtö tykityksestä. Pelipaikan tuntumaan oli raijattu varmaan kaikki lähiseutujen tykit ja kanuunat millä jonkunmoisen pamahuksen saapi tuotettua ja jolla voi ilmaan ampuu kiiltopaperisälää ja raketteja.

Lähtökarsinat ja jalkakäytävät pullisteli täynnä väkiä ja sitte alko tykitys. Ilotulitteita, ruudinkäryä ja kiiltopaperia oli ilma sakijana kun karsinoihi ahetut juoksijamassat lähti liikenteeseen. Enste oli lähtenny liikkeelle pyörätuolikelaajat ja muut avustajaa tarviivat juoksijat. 

Hanne, Suomen lippu ja peukalo.

Ola mäni ottamaa lähtökuvan sillan suuntaan ja mie jäin lähemmäs lähtöaluvetta. Jorma ja Melinda jäi maalialueen paikkeille, josta oli lyhyt matka parin kilsan kohille. Hannehan juoksi, ja toisen autokunnan Väänänen. Petriltä jäi kisa täl kertaa väliin pikku vaivan takia.

Väänänen reilun 7km:n kohilla.

Lähön jälkee miun ois pitänny keritä tuonne parin kilsan paikkeille katsastamaa kisan kulkuu, mut mie olin lähtösuoran väärällä puolella, ja aikaa tärväänty siihen ku ootteli, että koko juoksumato oli kaikkine häntineen ohittannu Uunopaikan. Enhän mie sinne kerinny ajoissa ja vähän ajan kuluttuu lähin lompsahtelemaa maalipaikkaa kohti. Siintähän mato vielä kertaalleen ohitti maalin kun se oli kulkennu reilut 7km.

Hannen ja Väänäsen sieltä kyl kerkisin vilahukselta nähä. No välillä siirryttii Joren ja Melindan kanssa vähän viileempään puistikkoon istuskelemaan ku helle paahto kovalla voimalla. 

Olli ja Elchen daami.

Uunon oli vähä pakko pijellä pitkähihasta ja liijan lämmintä puseroo päällä, ku tuota nahkan lankkausta nyt on piisannu tuon nahkatauvin takia tarpeeksi, eikä tuo aurinkorasva tauville liene hyväksi, eikä myös varmaan sekään, että ois nahkan vielä karrelle käristelly kuumassa auringonpaisteessa kaikkien ylimäärästen plänttijen ja näppylöijen lisäksi. Sortsit oli kyl mainio valinta housuiksi tänään.

Sitte mäntii loppusuoran alkupäähän oottelemaa Hannee maalii tulevaksi. Sieltähän Hanne jo kiihytteli ja sieppasi Suomen lipun kyytiin ja paineli maaliin.

Melinda ja Jore viilennyksellä puistossa.

Miesten kisan voitti Ben Connor ajalla 1:05:09 ja naisten sarjan Siham Hilali ajalla 1:17:27.

Hannen aikahan oli vähän päälle parin tunnin, mikä oli hellekeli huomijoijen hyvä tulos. Sillä heltisi voitto omassa sarjassaan. Väänänenki oli juossu helteessä ajan 1.37 ja rapijat, joka oli hyvä aika. Onnittelut!

Sitte ooteltii Hannen pyttyseremonijat loppuun, ja mäntii Olan tarjoomille "lähtö"-kahveille ja limsoille. Kun keli oli niin kuivan rapsakka, ni vaihettii kahvit kohviin, joijen voimin sitte jarruteltii Torreviejan kotikylille. Kiitos taas kaikille mukavasta päivästä Elchen kisahulinoissa!

Iso Espanjan lippu.

Olahan joutuu kohta pakittelemaa lumitöihin, ja mie jään vielä hetkeksi kärvistelemää mörskälle.

Media Maratón y 11K Ciudad de Cartagena. 5.3.2023.

 

Ola ykkösenä. Onnittelut ykköspaikasta!

Meillä tuli ehkä elämän yks vaihe päätepisteeseen eilen. Kävästiin tuolla Cartagenassa puolimaratonilla. Oliko jo Olanki viimenen kisa Iberian mantereella? Uunon viimenen on jo saattannu olla ja männä jo aikasemmin?Kämppis Ola juoksi, ja mie vaan muuten kulutin täällä hyvin kehittyneitä poskilihaksija ja muutaman kilometrin verran tennarijen pohjia.

Oltii ennakkoo sovittu, et Joren ja Hannen kyyvillä männää pelipaikoille, mut tuli suunnitelmiin este ja muutos viime metreillä eikä alkuperäne suunnitelma toteutunnu. Onneks sitte Petri, Sari ja Jarmo meijät pelasti Olan väläyttämältä viimeseltä hätävarakyyviltä, mikä ois ollu pirssikyyti.

Meijän joukkue vasemmalta Jarmo, Petri ja Ola.

Pienenpienen ylimäärälenkin kautta päästii hyvin kisapaikalle, jossa oli tapahtuman suuruuteen nähden hyvin parkkitilaakin, mikä on ainanen ongelma monissa kisapaikoissa.

Lähtö.

Torsaalijonoki löyty sitte hallivisiitin jälkee suht helposti laajalta kisa-alueelta, ja palattii sitte autolle. Juoksijat Ola, Petri ja Jarmo lähti verryttelemää ja huolto-osasto jäi autolle oottelemaa. Petri juoksi kympin ja Jarmo ja Ola puolimaran.

M70 10km poodijumiukot.

Kovasti oli jengiä lähössä, joka oli yhteislähtö molemmille matkoille. Keli oli aurinkoinen ja tuuleton, mikä lupaili juoksijoille hulppijaa juoksukeliä. Lämpöö vajaat 15°C. Reitti viipotti ristiin rastiin kaupungilla.

Norberto vaimoineen ja Ola

Ennen kisaa oli kaikenmoista muuta oheisohjelmaa, ja moottoripyöräkerhon ohipärisyttelyykään ei oltu unohettu tästä kisasta.

Ola Uuno ja huurteiset.

Lähtö oli normaalin äänekäs. Siintä huolto-osasto siirty parin kilsan päähän kattomaan kympin juoksijoita Suomenlipun varjossa. No Petri sieltä toisella yrityksellä saatii noukituu, ja Norberto myös Uunonki linssille. Tuosta ainoosta mahollisesta paikasta ei ennen kympin juoksijoita ollu mahollista maaliin tuloo ehtii kattomaan...eikä myökään ehitty.

Huolto-osaston Suomenlippuvastaava Sari valmistautuu liputukseen ja ohimarssiin.

No puolikaaan maaliintuloo kyl kerittii kattomaa. Miullahan oli myös Olan kassi säilytyksessä, ja olin sen luvannu luovutella Olalle juoksun jälkeisen "karsinoinnin" päätteeksi. Jarmon ja Olan maaliintulon sain linssillekin ku kovasti kytistelin tungoksessa yhen ilmasen jarrujuoman voimin.

Sieltä tuli sitte kohta Olaki maaliin. Olalta oli lähössä aikaa palannu yli puol minuuttia lähtötungoksessa kävelyyn, ennenku pääs lähtöputken kohille nettoaikaa mittaamaan.

Kovasti oli kisa vienny voimia ja karsinoinnin jälkee Ola tovin leppuutti jäseniä nurmikolla. Kyllä myö sitte kohta jo huurteiset nokkien alla ruvettii kattelemaa tuloksia, jotka netistä meille ystävällisesti etti Norberton engelsmanniystävä.

Olan maalikuva.

Ola oli oman sarjansa voittannu ehkä jo viimesessä Espanjan kisassaan. Petrin enkä Jarmonkaan tuloksia vielä tiije, mutta kyllähän ne tuolta kisasivulta löytyy nekin. Jarmo oli kyl ihan tyytyväinen nytkin hyvin kulkeneeseen juoksuun. Petri kanssa, ja oli lähtenny pienen vaivan takia kuulostellen kisaan mukaan.

Jarmo maalissa.

Kämpillähän myös sitte heti ekaks keitettii jälkiruokakisakahvit ja ryysteltii tassit tyhjiksi Magdaleenojen kanssa. Kohta sitte pärähytettii pannulle läskit, jotka tarjoiltii perinteitä noudattaen riisihetekan päälle aseteltuina. Tomaatin, kurkun ja kaalinkerän anaessa annokseen lisäväriä. Päälle sitte vielä yhet tikulliset jäätelöö.

Petri jossakin 8km:n kohilla.

Kiitoksia mukana olleille mukavasta sunnuntaipäivästä Cartagenan mainioissa kisahulinoissa toivottelee Uuno...heh...ja voivottelee tätä valvomisen ihanuutta kello 3:13.

Lääkityskin pitäs olla kohillaan ja aikasempina öinä antiseptinen, pikkiriikkinen histamiinipilleri on nukuttannu kovasti, paitsi yhtenä aikasempana yönä, ja tänäyönä myös uni ei taho päässä pysyy näköjään ees tuon pillerinkään ansiosta.