Pimmeetä oli ulkona ja sisällä. Kahvit keittelin ja vääntäyvyin olohuoneen rahille pitkäkseen ja aukasin uutiskanavan näköratijosta. Siinä aikani espanjan sanoja uutisista larailin vasarastani. Väsytti pirusti ja taas takasin unihuoneen hetekalle....
Tätä rataa mäni usijampi tunti ja aurinkoki kerkisi nousta ja välillä käin jo parvekkeella pällistelemässä aurinkoista aamuu...
Sitte tuumasin, että ei perhana tää aurinkoine päivä mänee nyt ihan kokonaa väsyessä...jottai muuta pittää kehitellä ja laitoin juoksuvehkeet niskoille ja hiippailin tuoho kilsan päähän Soomi-baarille kahville. Siinä hörpin Amerikaanon ja rutisin reilun puoltuntisen ja sitte hyökkäsin Masan mäkkeen. Menohan tuntu ihan kuitenki mukavalta.
Jatkoin La Matan "lankkupolun" päähän ja markkinapaikan läpi 332:n varteen. Siintä luonnonpuiston portin juomapisteelle. Siinä sitte oli mahollista kääntyy takas tai jatkaa edelleen...mie kuitenki jatkoin....ihan puiston toiseen päähän. Siellä 10 minuutin venytys ja takasin. Tulomatkalla en ennää La Mataan lähtenny konttailemaan, vaan tulin suorinta tietä Parriisia pitkin mörskälle...Vauhti mäni nyt laukan puolelle...4:59/km. Matka 21km + 1km kävelyy.
Retken vauriot on entiset...pysyvä päävamma ja paljo muuta...heh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti