Rouva-Uuno joutu lähtemää aamulla aikasin Perslantijaan vilvottelemaan näijen kolmen helleviikon jälkee. Herätys oli vartin yli kolme. No sen jälkee heikompi hermosen Uunon oli turha unta ennää yritellä. Ei onnistunnu millään.
Sitte suorittelin valmisteluita huomisillan pyörä-juoksuretkelleni. Rättijen pesu ja niijen nyörille virittelyhän on lähes jokapäivästä hommaa...mitä enempi liikehtii, sitä enempi on sitä kovasti "mielenkiintosta" ja "mukavaa" hommaa tarjolla. Tekijöistäkin on jatkuva ja huutava pula.
Pikkusen oon tuota pyörä-juoksuretkee varten yrittänny tankata myös täkäläisen kielen avainsanastoo, jotta säkin saapi johonki säilytyksee rosmottavaksi. Kovasti jää kyllä Uunon kisavarustukseenkin nyt ylimäärästä romuu kannettavaksi hätävarasuunnitelman takija. Siltä varalta, että kapsäkki viijää, pittää seuraavat romut jaksaa kantaa koko kisan lävitte mukana: Mörskän avaimet, pyörän avain, tissiliivit sisältäen Nokian vasaran ja pari kymppijä rahhaa kuivan puseron ostoon. Hyvä, että on tullu noita hakaneuloja säästeltyy....nyt niille on käyttöä...
Kohta heittelen eilisen pinaattihetekan jäännökset pannulle ja sitte suuhun ja itteni ulos ja kauppaan...
Niin 'Dolores'...
VastaaPoistaPiä huolta tavaroista ja varovaisuutta reitille ettei tule 'Via Dolores'.
Kiva varmaan pyöräillä yötämyöten urheiluhousuissa ja rinkkapaidassa kotia kohden.
Nimimerkillä kokemusta on.
http://peurao.blogspot.fi/2013/04/kun-ei-mikaan-kiinnosta.html
Tai siis Via Dolorosa
VastaaPoistaNo toivottavasti tuo näkymä, mikä omassa päässänikin on vilahellu, ei totteuvu. No ei siinä nyt pääse viimekertasen suurusija rahallisija tappijoita käymään. Tappijot tullee olemasn henkisellä puolella. Paikkahan on sen Gallosa de Seguran vieressä. Paluumatkaan käytetty aika saattaa kyl venyvä sunnuntain puolelle, jos se villari hävijää. No sitte pärjätää loppuaika yhellä pyörällä....ja vähän hankalahan noilla kahella on yhtäaikaa ajella...
VastaaPoista