Tänään oli täällä kotikylällä, Torreviejan keskustassa kilpajuoksut, jossa juostiin viina- ja huumevapaan, terveellisen elämän puolesta. Juoksu järjestettiin ensimmäistä kertaa.
Juoksussa 8km:n matka juostiin kahtena lenkkinä. Toinen kääntöpiste oli Orihuelatien kohilla, linja-autopysäkin vieressä, ja toinen aallonmurtajan alapuolisen tien päässä.
Lähtö ja maali olivat Torreveijan Kasinon edessä. Lämpötila +23, tuulta n. 2m/s, ja aurinko porotteli pilvettömältä taivaskannelta täydellä teholla.
Poleksin Kankeella kisapaikalle valmiissa kisavarustuksessa, mutta ylimääränen t-paita tuulensuojana mennessä. Täältä ei pariin kilometriin tarvii polkimia paljo väännellä, kun on tuo jyrkähkö alamäki tuonne keskustan ja La Matankin suuntaan.
Yö oli hyvin valvottu jälkikasvun lentoonlähön vuoksi, ja aamulla oli vaikeeta saaha ittesä hetekalta pystyasentoon. Väsytti kovasti, mutta Kankeen selkään sain itteni hilattua ja valuteltua kisapaikalle. Siellä Quatro ja Antti jo olivat dorsaalinsa ja juoksijanbolsansa jo onnistuneesti noutaneet...Uuno hakasi romppeet myös ripijästi.
Helpotti nyt kovasti, kun Quatro oli romppeita kattelemassa juoksun aikana, eikä niille tarvinnu säilöntäpaikkoja ruveta kyselemään, eikä pyörään kiinnittelemään. Tarkotus oli myös jättää tuo Kankee toiseen kotipaikkaan koekäyttöön muutamaksi päiväksi...ja sillee tehtiikin.
Sitte vähän lämmittelemään ja verryttelemään, vaikka nyt oli kyl jo hiki pinnassa ennen lähtöökin.
Sitte lähtöputken alle Kasinon eteen oottelemaan lähtöö tuonne linja-autopysäkin suuntaan Orihuela tien alkupäähän. Jose tuli toivottelemaan onnea kisaan. Uunolla oli nyt vetelä lähtö. Eka vilkasu Esijuoksijaan anto 4:52 tahtilukeman. Sama tahti jatku kilometrikaupalla, ja väsynyttä oli meno ihan alkumetreiltä saakka.
Jose ohitti miut ekan kierroksen jälkeen, ja Uunon tahmee kyyti jatku. Sitte toisen kierroksen alussa oli pari muutaki ohittajakokelasta hiippailemassa Uuno-polosen ohitte. Toinen oli tanakkarakenteinen, ja toisen tukkamuoti oli Uunomaisen harva, joten saatto olla samassa sarjassa.
Mie jäin roikkumaan niijen housunlahkeisiin ja juoksupaijan helmoihin, kun oli aallonmurtajan alaosassakin nyt vastatuuli. Ennen käännöspaikkaa kuitenki yritin ohitte ja pääsinkin. Lopussa vanhan poliisien kojun kohilla sain muutaman satasen nautiskella jo 4:07 tahtilukemija, ja kokelaat pysy takana.
Sonnanmaku tästä kyl suuhun jäi itellä, ja ootin parempaa juoksua. Positiivisin juttu oli kuitenkin se, että pohjekipu ei lisääntynny yhtään, eikä haitannu hölkkää.
Antti voitti oman sarjansa, ja sai matkamittariin 8,2km. Miun esijuoksija näytti lukemaa 8,21km ja keskitahtia 4:48, mikä on tarkalleen sama kuin viime viikolla Doloresissa 7km:n matkalla. Mie olin M50- sarjan viijes.
Rykäsyn jälkee Quatro ponsoroi yhet palautusjarrujuomat ja leivät, jotka hörsittii ja järsittii kisaa varten paikalle tuodulla kioskikopilla.
Sitte pyttyseremonijoijen jälkee tultii Kaasukadulle, ja Uuno jatko laahustamista parin kilsan verran Avenida de Pariisin paahtavassa helteessä varjopaikkoja ja omaa mörskää etiskellen....löyty sekii vielä, eikä dementia oo vielä koko latvusta ehtinny näköjään lahottamaan.
Kiitokset Quatrolle ja Antille mukavasta seurasta!
TUKOKSET laitan TÄHÄN, kun ne löytyy.
Kiitos Uuno avuliaisuudesta ja mukavasta päivästä.
VastaaPoistaHeh..eipä kestä, ilo oli molemminpuolinen ja ilma hieno ja aurinkoinen. Iltapäivä on nyt menny ihan lepäillessä ja syömähommissa. Huomenna sitte taas jatkuu jollakin tyylillä. Nähhään!
VastaaPoista