On jo maalimanlopun aikoihin elelty ku Bambusta jo kalsareitaki tehhää, sen sain omin silmin, käsin ja jaloinkin todistaa.
Rouva-Uuno oli torilta miulle ostannu kalsarit, jotka siinä olevan kyltin mukkaan oli bambua.
Aikoinaan ekan kerran bambuun tutustuin seiväshyppääjän urallani joskut 1960- luvulla, kun isukki miulle hommasi sihen asti leppäpuukepeillä hyppimisen jälkeen urheilukaupasta bambuseipään.
En oo ihan varma, loppuiko jonkun hetken jatkunut seiväshyppyurani siihen seipään ostoon liittyviin, isukin kanssa syntyneisiin erimielisyyksiin, vai 10cm:n vahvuselle purukasalle mätkähtämisiin.
Erimielisyyttä aiheutti miun muistikuvan mukaan seipään paksuus ja pituuskin. Rossin veljeksillä oli ohut, ja meijän kokosien "atleettijen" kätösiin sopiva seiväs. Nyt isukki oli hommaamassa paljon paksumpaa hyppyhalkoa, joka ei Uunoo miellyttänny, mut halkokauppias sai isukille markkinoitua tuon paksun halon, jonka ympäri ei juuri Uunon pikku kätönen ylettynny, ja pituutta ja sitä kautta myös painoa siinä oli ihan liikaa. No halvalla kun saa, ni tavaraahan pitää ostaa niin paljon, kun mahollista. Tuo ajatus on kyl varmaan periytynny osaltaan myös Uunonki takaraivoon.
Toinen Bambun käyttötarkotushan on käyttää sitä ruokana, mutta ei se kyl Uunon makuhermoja siinäkään tarkotuksessa juuri hivele....on vähän turhan sitkeetä kamaa miun kalustolle.
Näin jälkikäteen ajatellen, kun ois tuon ruokakäyttötarkotuksen tienny, ois voinnu järsiä sen seipään suihinsa joskus välipalaksi, ja yrittää markkinoija uutta seipään ostoo...ei ois kyl varmaan onnistunnu se osto ainakaan.
Bambukalsarit on kyl hyvät, ja mukavat jalassa, päässä tai käsissäkin. No tulevaisuus näyttää sitte, onko ne jo stringit ekan käyttökerran ja pesun jälkeen, ja tokan jälkeen jo sitte semmosina suikaleina, että ne on laitettava lautaselle, ja syötävä.
Alkukokemus on kuitenkin miellyttävän mukava.
Illemmalla sitte yritetää juosta Doloresissa.
Hauska tarina. Minullakin oli sellainen paksu ja pitkä bambuseiväs ja se oli varmaankin ensimmäinen kaupasta hankittu urheiluväline. Ensin oli heinäseiväs, sitten katajasta itse valmistettu ja sitten tuo bambu. Tulostaso ei ollut ainakaan mieleenpainuva ja siis ilmeisen heikko. Taitaa olla seiväs vielä tallella kotitorpan navetan vintillä. Enpä taida kokeilla, kun tuo loukkaamisriski on todistetusti suuri.
VastaaPoistaOnnea illan karkeloon.
Kiitos Quatro...joo kyllä ne korkeus- ja seivästulokset oli täälläkin melko lähekkäin...heh ainakin tuolla bambuhalolla hypättynä...taisin siirtyy takasin tuohon kotimaiseen leppään muistaakseni?
VastaaPoista