Tässä on Caffin tänpäiväset osanottajat plus Uuno kateissa.
Meillähän oli tännää maastossa juoksuu ohjelmassa. Ainut homma, mikä litisti tunnelman, oli Marjan kaatuminen. Toivottavasti nitkahtannu nilkka paranee noppeesti!
Kisa järjestettii ekaa kertaa ihan kymppii hipovassa kisapaikassa. No reitti vastasi kyllä Uunon ennaakko-ootteluu (pelkoo) vaativuuden suhteen.
Dorsaalijen jonotuksessa huomattii, että meijän etunimet oli männy lähtölistoissa sekalle, mut pääteltii aikasempii kokemuksii perustuen, että ei ehkä niitä oikomaan kannata ruveta. Säästyy kaikki monelta tuskalta ja vaivalta.
Kisapaikka oli mahtava. Kuntosali täynnä kaikenmoista vimputinta, ja ympäristö kaikkine vuoristomaisemineen ja muineen Uunoo ainaki vähäsen sävähytti vieläki kuukausijen Espanjanmaalla oleskelun ja maleskelun jälkeenki.
Lähtö oli siirretty puolella tunnilla teknisten ongelmien vuoksi, mut mikä oli pällistellä mukavassa paikassa, ja verryttely tuli tehtyy nyt pitkän kaavan mukkaan.
Sitte päästii tekemää matkaa. Myöhän kaikki yriteltii tuota "mamismatkaa" eli 8,5km. Caffin porukka oli nyt tasanen, ja juostii kaikki ihan samassa kasassa. Alkumatkasta Marjalle kävi tuo honkkeli. Asfaltissa oli railo ja siihen ku jalan lättäsi, se oli mänöä. Onneksi oli apu lähellä.
Loppuporukka hoippu sitte eteenpäin. Uunon oli vastatuulessa hyvä kyykkijä Retun "kapijan" selän takana. Retu ei muutonkaan ihan satanen kipossa mukana tainnu olla, kun laitteli tuon "Koppuran" latvansa jatkeeksi. Sitte tultiikin jo ekoihin nousuihin. Uunon ote parin kolmen kilsan juoksun jälkeen herpaantu, ja kirmasin kovalla kyyvillä Mikon ohi. Eellä oli Apolanan tuttu kaveri, joka juoksi miun ja Retun sarjassa. Siinä ei kauvan Uunon jalat samaa kyytii sätkytellä jaksannu, ku Mikko mäni ohitte pysyvästi. Vilkasin Esijuoksijaa ja se näytti 3,9 kilometrin juostuu matkaa...voi perhana....tässäkö tää nyt tännää oli. Mikko saavutti Apolanan ukon, ja sitte ruvettii kävelemää jyrkkää mäkijä. Se anto vielä Uunolleki uskoo vähäsen, ja sain Apolanan kiinne ja ohitte mänin.
Viimesessä pitkässä "juostavassa" alamäjessä saavutin Mikkoo, mutta tasaselle ku päästii usko horju, ja viimene niitti oli se, kun Jari ohitti Uunon, ennen viimestä ylämäkee....sittehä se maaliputki jo oliki eessä.
Maalissa oli sitte tarjolla kaikenmoista virvoketta, syömistä ja juomista. Uunon mieltä taas lämmitti 2 litran Anetosatsi. Retu lahjotti Uunolle omansa. Hierontaa oli myös tarjolla ja hanasta tuli vilposta olutta usijampi kiulullinen.
Naamanilmeistä kyllä voipi päätellä, mitä tässä ootellaan?
TULOKSET laitan TÄHÄN. (Clasificaciones)
Onnittelut kaikille!
VastaaPoistaKiitos näistä kirjoituksistasi. Mukava on niitä lueskella ja elää mukana menemisissänne.
Kaimasi Åbosta
Kiitos Åbon Uuno....kyllä oli mukava puolpäiväretki hienoon paikkaan...juoksuhan oli kyllä kova rypistys ja maasto mäkinen ja kivinen... Pärjäilemisiä sinne kaikille.
VastaaPoista