Rapijammalla tahilla

Kyykkäsin tännää aamupäivällä pyörällä Luonnonpuiston krematoorijon ettee. Siihe pistin kulkupelin säppiin aijantolppaan ja osan vaatteista jätin turvallisesti kananjalkaliemipussiin. Siihen ei kukkaan uskalla lähelle männä, ja hyvin miun rätit siinä säilyki koskemattomina.

Miehän vetelin kilsan pätkän johonki reiluun 4 minnuuttiin, ja Sitte seuraavan kilsan usijammassa pätkässä johonki 3:30 tietämille. Parin kilsan keskivauhti tais olla 3:46.

Sitte hiipailin takasin rauhallisemmalla tahilla.

Viijen nurkilla uuvestaan satulan päälle. Ajelin mukavassa 20 asteen auringonpaisteessa La Matan kautta luonnonpuistoon, siintä radanpohjaa pitkin Alzheimerille, ja siintä koukkasin Sitte hiljakseen polkemalla satamaan, ja siitä edelleen rantaa pitkin Seratonin roskalaatikolle, jossa nykysin majailen. Ajolle tuli matkaa 23 ja rapijat, mikä ei oo mittää verrattuna Caffin polkupyötäjaoston kymmenkertasille polkumatkoille.

Luonnonpuiston ekat 4km vetelin kyllä lähes täyttä, keskivauhti yli 20km/h ja siinä rytkeessä sai Uunon takalauvotus vähän esimakua siintä, miltä tuntu aikoinaan polkuneliöllä ajaminen ennen pyörän keksimistä. Kovasti ryttyytti kivikkoinen polunpohja.

Mukava oli päivä, ja ilma ja iltaki.....