torstai 30. tammikuuta 2014

Santa Polan Touri

Kello oli tänä aamuna 7:05 (CET), kun tarttasi tuo ensimmäinen ja pitkään ootettu ja kovija takaiskujakin kokennu Tour de Santa Pola. Kuvassa osanottajat ryhmittyneet Uunon mörskän viereen katuvalojen loisteessa tuntia ennen auringon nousua....

Siintä se lähti....melkomoiseen 35km/h vastatuuleen ja Pariisin ylämäki tuntu toivottomalta jäykille reisilöille ja vasuripolvelle.

Säkkipimmeetä oli vielä Guardamarin ylämäessäki ku ottalohkovalojen voimalla sitä ylös alotin kiivetä.

La Marinassa alko sitte jo aurinkoki näkymää, mutta ei siellä mitään marinaa ollu, eikä ees kuulunnu. Marinat näytti kuuluvan reilun puolen kilsan päässä oikijalla. Marinan jälkeen sitte jo alko Santa Polan takana olevat vuoretki pilkistelemää. Sittehän jo oltiinkin suolanjalostuslaitoksella. Niitä vaaleenpunasija Flamengon tanssijoita ei nyt järvellä näkynny. Tuuli oli nekin vienny varmaan mukanaan.

Miliisijen rysäpaikan ja suolakasojen jälkee koukkasin oikijalle, ja sitte jo oltiikii Santa Polan tyhjällä rantabulevardilla. Ihmiset vielä veteli sikkeitä ja Uuno pyörällä.

Santa Polan kisan maalisuoralta piti vielä kuva räpsästä. Sitte kaahasin kiivaasti tuohon linnotuksen vieressä, parin korttelin päässä olevaan Sabadellin konttuuriin, ja toivoin, että honkkeli olis joskus näissäki hommissa myötänen.

Mie olin eilen jo varasuunnitelmanki tehnny, ja toivoin hartaasti, ettei sitä käyttöön tarvisi ottaa....se oli noijen kovasti riesaa ja ruostetta tuottaneijen paperilappujen repiminen ja ammattilaisurasta luopuminen seuraavaan maholliseen rahapalkintoon saakka ylivoimasen suuriksi kasvaneijen kustannusten takija.

Konttori oli jo suureksi yllätykseksi auki, niinko monasti Uunoki on ollu. Alku sisällä ei näyttänny lupaavalta, ku taas vuorolappumasiinaa roplasin ja eka lappu oli tyhjä, minkä kone suolisti ulos. Toisessa sitte jo oli vuoronumero 18...toistaseks kaikki ok. Sitte tuli miun vuoro, ja olin varannu varoiksi mukaan kaikki maholliset, passit, viisumit, kassit ja muut maholliset tarvekalut, joita siellä saatetaan kysellä. Kolmesataa euroo oli myös mukana kolmen vuorokauven yöpymistä ja juopumista varten.

 Alottelin sitte kysymällä: Puede usted cambiar este cheques en dinero efectiivo, Eli jotta voittako työ vaihtaa nää sekit riihikuiviksi. Vastaus oli myönteinen....sitte seurasi tärkijä kynnyskysymys, ja siihen väärä vastaus ois käynnistänny Uunon yläkopassa hallitsemattoman järjettömyyden juoksun, ja se ois johtannu kahen paperilapun repimiseen: onko tämä oikija konttuuri, ja eihän siitä vaihosta mäne komissijointimaksuva. Si es correcto, no comission oli vastaus, ja Uunon naamataulu veny levijään hymyyn....Mie sain kätösiini 40 ekee vähentämättömänä millään maksulla. Naureskelin itekseen ja lompsin pontevana ammattilaisjuoksijana ulkona oottavan Uutukaisen tykö.

Ammattilaisjuoksija 40€:n setelitukko käissään Santa Polan Sabadell-pankin eessä näköjään niin väsyksissä, että silmä ei auki pysy.

Seuraavaksi pyyhkäsin ensimmäiseen aukijon laijalla olevaan tuoppilaan, ja tilasin niin suuren tuopin, kun tuolla voittokympillä voi saaha...

Sitte käin vielä jututtamassa ja kiittelemässä Pelugeria Pacoo, jonka ansijoo tää osaltaan myös oli...kovasti naurettii molemmat tälle sopalle.

Sitte räkää vuotava nokka kohti Torreviejaa ja vastatuulta La Marinaan saakka. Puolvälissä ennen Guardamarija piti keppijä käyvä viskoomassa ja topata. Pyörässähän on ollu pinnat hyvin kirreellä koko aika, mut omaki pinna alko tuossa vaiheessa kirraantua. Garminin perhana heitti ittesä ulos vähäks aikaa tästä maalimasta, eikä ottannu vastaan minkäänlaista komentoo, eikä huutoo eikä hipasuu. Eikä sitä saannu ees sammuksii niinku Uunon saapi nykysin melko helposti. Sitte se kuitenki tokeni, ja matka jatku...

Toiminnassa oleva suolanjalostuslaitos.


Sitte jo oltiikii Parriisin Aveniidan ylämäjen päällä, ja mörskälle 1,5km:n matka
 
Mörskällä sitte lipittelin päiväkahvejani, ja mietiskelin tätä ammattilaisjuoksijan elämää, ja sitä, miten helppoo se on. Naamasta vois kyl päätellä, että Uuno vähintäänkin kohta loikkaa kaiteen yli, mut ei se sillee kyl ole....tää homma ehottomasti kannatti tehä just tällee viimesenpäälle, eikä mitenkää muuten. Sitte parin tunnin päästä mie jo taas lähinki jelppimään hyvää ystävääni, ja seiskan jälkee mörskällä korvat täys sementtijä ja pää ihan tyhjä.....heh....metka ja mukava päivä tämäkin...
Nii 40 eurolle tuli tänään pyörämatkaa 60,5km ja keskivauhti 19,0km/h.
 
 

6 kommenttia:

  1. Hieno suoritus Uuno. Innolla seurasimme taisteluasi maaliin. Olemme kiitollisia että saimme tutustua sinuun ja Olliin siellä Torressa. Mukavaa kesän jatkoa sinne täältä kotonaan kylmyydestä.
    Jukka ja Antti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä käy kiitteleminen,ilo oli molemminpuolinen ja mukavaa oli. Koittakaahan pittää ittenne terveinä siellä kylmäkaapissa. Toivottavasti nähhään...täällä tosissn kesä jatkuu ainakin taas tänään. Lähes pilvetön koko päivä.

      Poista
  2. Nyt on turvallinen olo, kun on rahamies naapurissa. Sunnuntainahan jo mahdollisesti seuraa jatko-osa. Ei tarvii TV-kaistaa näihin paikallisiin sarjoihin ;)

    VastaaPoista
  3. JuU, rahamiehellä on NYT elintaso taattu reiluksi viikoksi. Tuskin sunnuntaina osia jatkamaan tarvii ruveta, mutta noita KAISTOJA täällä kyllä on riittämiin naapurissa...heh. Tuo taitaa pelata ja toimia molempiin suuntiin?

    VastaaPoista
  4. Mahtava tarina ja Uunolle taisteluvoitto. Hieman kyllä jännitti, kun oli suuret summat kyseessä. Ei ehtinyt kuitenkaan talletuskorkoa kasvaa?
    Mainio toi kaljatuoppikuva. Olisin laittanut taustakuvaksi, jos olisi ollut isompi. KOVASTI onnea suorituksesta toivoo Pate

    VastaaPoista
  5. Summat oli suuret ainaki tuolla menopuolella. Hyvin meni kuitenkin kaikki tötteröön...ja korkoo en Kyl kerinny tinkimään enkä kyselimään, niin liukkaasti livahin konttuurista ulos. Tuoppi oli iso, mut harmi ku mie ite oon niin pieni, et suurta kuvaa on mahottomuus saaha. Kiitos Pate, mie jatkan taistoani näitä espanjan tuulettomia myllyjä vastaan.

    VastaaPoista