torstai 20. syyskuuta 2018

Seraton


Eile tuli aukastuu sitte jatsijälkienki alotus tuolla kahen ja puolen kilsan päässä olevassa Seratonissa. Mie nilkutin sinne "mukavasti" akillesta hinkkaavilla sapateeroillani.

Siellä oli sama meininki ku ennenki ja paljon hyviä ystäviä ja vielä parempia tuttuja. Vakiokalustoon kuuluva espanjalainen Antonio nappasi Rouva-Uunon parketille jo ennen Rouvan kalossijen vaihtoo.

Antonio (84v) kyllä tanssittaa pyörryksiin joka kerta kaikki kapakin naispuoliset edustajat. Siltä taittuu Salsat, Silsat, Tangot ja Bongot, eli kaikki jossa pittää jotakin tanssiliikehintää suoritella. Myö oltii liikkeellä meille normaalilla kahen Cervojuoman taktiikalla, ja jonkunmoisilla pohjallisilla.

Tännää vähän ennen puolta päivää lähettii lompsimaa Aromatica puistoon. Siellä pienet venymiset, ja sitte Rouva-Uuno lähti kohti Cortes Valencianaa, ja mie rynnistelin Quironin ja pulukoppien kautta Luonnonpuistelualuveelle.

Keräilin juoksukilsoja 30:n asteen lämpötilassa vajaat 12. Juomaa ei mukana ollu, vaikka ois kyl pitänny. Kilsat sain kerättyy nyt kolmen pysähyksen taktiikalla, vaikka ekan stopin jälkee jouvuin ylimääräsen "kepillisen" heittämään pusikkoon. No sehän on merkki mörskällä suoritetusta, hyvästä ja riittävästä alkutankkauksesta.

Eka stoppi oli 2,4km:n kohilla, luonnonpuistelualueen vesipisteellä. Siellä pesasin "tauluni" ja ryystin nyrkeistäni pitkät siivut, kylmää...heh...ja toivottavasti juomakelposta vettä? Toinen stoppihan oli sitten tuon ylimääräsen kepillisen heittäminen, ja kolmannen stopin tein luonnonpuistikon toisessa päässä olevalla näkötornilla. Siellä tuli polkupyörillä italiaanopariskunta kattelemaan näköaloja tornista. Uunon venymiset vähän häiriinty tornin alla, mutta laskin pariskunnan suosijolla torniin ja jatkoin venymiset loppuun saakka, ja sitte "nylkyttämään" takasin vesipisteelle, johon sitte päätty uunon aamupäivän kyykkäykset.

Etten sanosi MUKAVATA...HEH...KERTAKAIKKIJAAN!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti