Uuno intoili

Oli mahottoman hyvä ja Uunon, ja vissiin Rouva-Uunonki, luille sopivan lämpöne päivä. Senverta mukava oli tänne toisee kotii palaamine puolentoista vuuven kärvistelyjakson jälkee, et piti heti lähtee pistäytymää myös tuolla LaMatan luonnonpuistelualuveella, josta tuo yläkuvaki on. Siintä samasta paikasta on kyl räpsitty monet kuvat.

Kyykkäsin kuvauspaikalle Uunon "normireittiä", eli Quironin ja "pulukoppien" kautta. Matkaa mörskältä tulee räpsäyspaikalle vajaa 4 kilometrii. Kertakaikkisen mukavaa oli lönkytellä ja välillä kävellä sortsivehkeissä eikä luita ja lihasten paikkoja juurikaan isommi kolotellu. Huomenna varmasti aamulla on toine meininki, mut sen jo tietää etukäteen. 

Neljän tietämillä lähetti "uimareissulle" LaMatan ekalle rannalle intoilemaan. Rouva-Uuno mäni kastelemaa ittesä ja Uuno, perinteitä kunnioittaen, teki "jänikset"...heh...nahka ei meriveestä kastunnu, mut muuten kyllä ilmassa olevasta kosteuvesta ja lämpösestä kelistä. Rouva-Uunosta oli ollu suolaveessä ja kovassa aallokossa lontraamine nii mukavaa, että oli nauraahirnahellu iteksee siellä. No siinä kohtaa ei muita kroolaajia ollu, ku merkissä luki "peligroosso", ja varoteltii vaarallisista virtauksista.

Miehän tuun tänne elämää ihan miulle normaalia ja tavallista elämää...enkä omasta mielestä mihinkää "lomalle". Täällä vaan on ne ilmastolliset ja muutki olosuhteet ja meininki monesti miulle sopivampia ku Perslantijassa talvella. Kyl mie siellä pakkasen ja lumen kourissaki pärjään ja on monesti melkosen mukavaa luonnon helmassa, mut helpompaa on raihnaukon täällä kyykistellä talvet ja yrittää vielä tehä niitä juttuja mitä on halunnu työikäsenäki tehä. 

Sinne kyl kuitenki sukulaisia ja mökkiä ja naapureita ja muitaki kyl ikävä tulee monta kertaa, mut tällee nyt männää. Kohta pittää heittäytyy hetekoimaan. Huomiselle on jo sovittu muuta toimintaa ...männää kaikki positiivisella mielellä kohti tulevia tyrimisiä..

Iltapäivän uimaretki.