Tänää aamupäivällä lähetti kuvausreissulle pyörillä tuonne Kansallisuuksien puistoon. Jälkikasvun jälkikasvusto pyysi eilen mummoo ja vaarii käymään ko. Puistikossa. Mukavahan siellä oli koluta kaikki vanhat paikat ja muistot läpi.
Ennen lähtöö mäntii alakerran autotalliin, jossa miullaki on yks autopaikan kokone läänitys, joka tähän vuokra-asuntoon kuuluu. Siinä Uunon länityksen rajalta noin puolen metrin päässä rajasta, on betonitolppa, johon oon parilla munalukolla kiinnittänny ketjun, ja siihe ketjuun sitte kiinnitelly Kankeen ja Erittäinjäykän, jotka on miun polkurattahien nimet.
Sinne ko mäntii pyörille tekemää alkuvirittelyitä, autotalliin ajo espanjalaismies. Se tuli ekaks kysymää, onko meillä ongelmia. Sanoin, että ei oo. Sitte puhe vaihtu tuoho meijän jalkarattaijen kiinnitykseen, joka ei ilmeisesti ollu talon ohjesäännön mukanen.
Miun läänityshän ylettyy vaan siihe keltasella maalilla varattuun alueeseen, ja nyt rattaijen kiinnitys oli...ja on ollu jo pari-kolme vuotta, läänitykseni ulkopuolella. Mies kyseli sitte oonko asunnon omistaja vai vuokralainen. Vastasin tietysti, että vuokralainen, kun en oikeen mielelläni valehtelemaankaan rupija.
No keskustelun lopputulema oli se, että lupasin siirtää polkupyöräni keskustavisiitin jälkeen oman läänitykseni sissään, ettei kenenkään mielenrauha järky miun lainvastasesta toiminnasta...no nyt asia on kunnossa, ja rattaat on seittemällä lukolla, ketjuilla ja tennarien nauhoilla toisissaan kiinne oman läänityksen puolella, ja asia on kunnossa.
Sitte iltapäivällä lähin Kankeilemaan LaMatan suolajärven ympäri, mut se on jo kokonaa toinen juttu.
Tuota espanjan kieltä koitan aina ku mahollista harrastaa, vaikka noijen otsikoijen muodossa, jotta asia ja sana jäis Uunon päähä. Siintäkää ei pijä kenenkää hernekeittoo ruveta keittelemää nenässään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti