Aamulla pimeeseen aikaan lähettii kaasuttelemaan Kaken ja Raijan mörskälle, ja siitä kohti Murcian takamaita ja Los Olivosia.
Viistasanen Hiivatti oli hyvässä iskussa, mutta kuski, ja koko "valvontakomissio" vähän väsähtäneitä. Matka taittu kuitenki ratevasti etupäässä potaskoja jutellessa.
Miliisien sunnuntaiaamunen ratsia oli vakiopaikassa, ja siinä jo nousi kuskinki tukka pystyyn, vaikka ilman isompia pohjia ja ryyppyjä siinä ajeltiinkin.
Uuno ku kuskina oli, ni meijäthän siitä heti noukittii syrjää erikoissyyniin. Miliisi kysy, että sopisko pikkune puhallustesti, ja Uuno oli myös myötämielinen pikku puhallukseen, mutta ku puhalluspilli jo lähesty uhkaavasti Uunon suupielijä, ni milliisi huomasi verkkapuseroiset sisälläolijat, ja kysäs ennen pillin viimesiä työntösenttejä, että taijatte olla juoksijoita...? Vastattii kurkut suorina, että "joo, ollaa myö", ja heti pillin työntöliike toppasi, ja sitte meille toivoteltii hyvää päivän jatkoo, eikä pilli ikinä Uunon ikenienväliä tavottannu.
Mie tavottelin kaasuhanaa, ja kepittelin isompia vaihteita ripijästi, ennen ku tilanteen saama, meille mukava käänne kerkijää muuttua. Rällättii siitä valottoman Los Montesinosin lävitte kohti Bigastroo.
Siitä vasurille viimosesta liikenneympyrästä, ja Arnevan putkilinjan tielle. Pikku Uunon pisutoppi putkilinjalla, ja matka jatku Santomeraan, ja senjälkeen stoppi, jossa käytii lävitte mukana oleva alligaattoriarsenaali, ja lattailtii kaikkiin joku kohde jolla päästäsiin Los Olivosin "sivistyssentteriin".
Ola huuteli alligaattorista koordinaatteja, ja muita ohjeita, ja Kake ja Raija oli takapenkillä tukat pystyssä pelkäämässä. Yhellä ylimääräsellä kunniakierroksella selvittii kaikenmaaliman mallisista ympyröistä ja umpisolmuista, joita vastaan tunki melko ripijällä tahilla, ja Hiivatti heilahteli välillä kehella vanteella.
Perille päästii, ja takapenkkiläistenki tukat vähän lasehti. Hyvissä ajoin oltii paikalla, ja torsaalien ja vessojen hakuun. Aurinko alko mukavasti kärventää vilposia nahkoja ja verryttelemää. Siihen jäi hyvin aikaa.
Kymppihän juostiin kahtena lenkkinä, ja alussa pitkä n. 800m ylämäki. Kovasti tunki porukkaa putken alle sumppuun lähtöö kyttäämään. Sitte lähettii, ja Uuno hillitsi nyt hyvin aina alussa olevat ylisuuret menohalut. Eka kilometri meni tahilla 5:03.
Kaukon selkä hävis todella hätäsesti horisonttiin, ja niin teki Olanki, mutta ei ihan niin nopijasti. No Norberton selkä sinne ilmaantu jossakin ennen puoltaväliä, ja toisella kierroksella mänin ohitte jossakin 7-8 km:n kohilla.
Reitti oli aika vaihteleva, eikä tasasia pätkiä paljo ollu, mut Uuno oli jaksamiseensa ihan tyytyväinen, eikä isompaa hyytymistä ilmaantunnu missään vaiheessa. Hakusessa ollu alle 4:40 keskitahtilukema jäi utopiaasteelle nyt(kin), mutta tulos 4:41 saapi paremman puutteessa nyt kelvata.
Kauko tekasi reitillä hyvän tuloksen ja voitti nyt hienosti koko M65-sarjan. Olanki tulos ei montaa sekuntia jäänny kummastakaan jälellä olevasta pootijumipaikasta, ja oli nyt sijalla 4. Ja Uuno seuraavalla vitossijalla reilut 2 minuuttia Olan takana. Norberto oli pari minuuttii Uunon takana.
Sitte maalissa muonaa ja juomaa naamariin, ja välillä retonkien lisäämiseen Hiivatille. Uuno tonki moneen otteeseen kaikki reput, lompsat, kimpsut ja kampsut, ku oli kerinny hävitellä ruokalaput, mut sitte ne löyty, ja takasin juottola-alueelle.
Kateltii sitte Kaukon juhlallisuuvet ja takasin taas autolle, ja kohta taas kääntelemään rattia ja alligaattoreita kiivaaseen tahtiin. Takasin päästiin hengissä, ja takapenkkiläiset sai kaupanpäällisiksi ilmaset pystytukat.
Onnittelut mitalisteille, ja muillekin mukana olleille ja ens viinonloppuna sitte samalla kokoonpanolla toiseen suuntaan, ja jos tukat ei oo lasehtinnu, männää linjapiilillä tai pirssikyyvillä...Heh.
TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti