Mukavaa ku on lämmintä

Käytii eilen juoksentelemassa Rouva-Uunon kanssa La Matan  luonnonpuistossa.

Mahottoman mukavaa ko on ollu lämmintä. Luita ja luijen vierustoja kyl jo kohta seittemänkymppisellä kuitenki jo kolottelee. Siihe ei auta mikkään. No ehkä hengen lähtö siiheki auttaa...heh.

Paljo on ollu meininkii, ja tapahtumaa sitte lentsikka-asemalla vierailun jälkee, mut aika tuppaa käymää vähiin, eikä näihi jonnenjoutokirjotuksii enää paljo aikaa liikene. 

Voimailu ja liikunta hommat on lissääntynny ja erityisesti juoksu noijen pomppukenkijen hommaamisen jälkee. No eihän nekää pysty noita entisiä raihnoja korjaamaan, mut uusien raihnojen syntyä varmasti ehkäsee tuon mahottoman hyvän vaimennuksen takia. Jousilla hyppely ei varmasti niveliä rasita silleen ko paljasjaloin asfaltilla kyykistely.

Esijuoksijaki on jatkuvasti ehotellu jotaki ennätyksiä, vaikka Uunon juoksu on vieläkin lyhyttä pätkäjuoksuu. No pätkät on kyl pitenemään päin ja tänään tuntuma oli erityisen hyvä. Kokonaissalto oli 11 km juoksuu ja kävelyy vajaa seiska, keskitahilla 5:09, eli ihan, ihan liijan kovaa. No tällä on Uunolla vaan tarkotus, että saisin itteni semmoseen kuntoon, että pystysin alkamaan harjoittelun syksyy varten. Sillon olis tarkotus ehkä jo Suomessa tai viimestään täällä Torressa osallistuu johonki lyhkäseen kisaan? No näillä vuosilla tarkotus ja suunnitelmat yleensä tyssää terveydellisiin ongelmiin lähes jokaisella, eikä Uunokaan kuvittele missään nimessä mikään poikkeus olevansa.

Pyykit pyörähti näköjään loppuun, sekä miun palautusservojuoma. Pitää ruveta niitä rättilöitä laittelemaa nyörille puoleksi tunniksi kuivahtamaan, ja kohtahan se muoriki pyörähtänee pyörällä tuolta Peltomarkkinoilta, ja sitten pyöritää tuonne Lohikäärmepuistoon (Parque de Nacionales) ottelemaa meijän Nieta-porukalle kuvia.

Kovasti on ollu mukavata, ja jos terveyttä piisaa se mukavuus jatkunee tuolla Veeniemessä reilun viikon päästä terassilasien asennusten paikkuuhommissa.

Mietiskelee Uuno, kaikkien kahjujen ystävä.