Sain kuitenki vihdoin itteni liikkeelle heti vesitippojen jälkeen. Päivän tarketit, vai oliko ne parketit? En muista tässä kielten sekamelskassa, mut tuo parketti tuntuu äkkiseltää suomalaisemmalta sanalta, ja käytän sitä. Nii ne parketit oli seuraavat: Suunnitelma oli ekaks tuonne Quironin sillan yli ja siitä luonnonpuiston reunaa La Siestaan. Toka parketti oli se, että tutustun ainakin kahteen kasviin vähän lähemmin, ja kolmas parketti oli se, että pysähyn sitte tän sessijon ekalle oluvelle ku janottamaan alkaa tarpeeksi.
Kämpiltä siintä sihtailin ekaks sinne Quironin sillalle pilvipoutasessa ulkoilmanalassa. Polvee vähän jurmotti, mikä piti Uunon irti juoksuaskelista, mutta muuten meno ja olo oli mukavaa ja raikasta. Kun pääsin ekaan La Siestan kortteliin törmäsin heti yhteen keltaseen kasviin. Kasvin suomenkielinen nimi on Iltapäivänkakkara. Espanjaksi La Tarde Caccarosa Amarillo.
Kasvi muistuttaa kovasti suomalaista Päivänkakkaraa, mutta on väriltään kokonaan keltanen. Täänhä joku kielinero tietysti jo huomaa espanjankielisestä nimestäkii.
Kasvi sekoitetaan kyllä helposti Aamupäivänkakkaraan, jonka espanjankielinen nimi on Caccarosa Mañana Marron. Sehän on kuitenkin väriltään ruskea, ja kasvupaikaltaan paljon vaatimattomapi kuin Iltapäivänkakkara. Monasti Aamupäivänkakkaran löytää kasvamasta vaikkapa pelkältä asvalttipinnalta, ja sitä kerätään nykyään innokkaammin kuin aiemmin. Sitävastoin Iltapäivänkkakara lienee rauhoitettu, enkä oo huomannu, että kukaan sitä kasvia olis keränny.
Yks juttu tuossa Caccarosa Marronin keräilyssä muovipussiin kyl vähä ihmetyttää. Miks jotku vaivautuu sitä keräämään, ja jättäävät sitte sen pussin millon mihinki paikkaan, ja yleensä niillä on aina koira matkassa...no ehkä tuoki joskus Uunolle selvijää?
Pari ekaa parkettia suorittaneena jatkoin vielä lompsimistani eteenpäin Chapparalliin saakka. Ei vielä tarpeeksi janottannu, ja päätin siintä jatkaa matkaa kohti Carrefourin ostoskeskusta. Sinne ku sain itteni läpsyteltyy, oli jo päällä melkone jano ja kahveteria miut imas sissäänsä.
Siinä männessä pijin itelleni ja omassa päässä arpajaiset...ja arvuuttelin, että Kanja vai Tankke...heh, ja kuinka ollakkaan tuo parin Kanjan vetone Tankke vei voiton, ja tilasin rutikuivan nenäni alle ison Tankillisen kylmää jarruttelujuomaa.
Sen hiissasin aurinkoiseen pöytään, ja silpasin rätin pois päästäni, ja annoin auringon lämmittää mukavasti ottalohkoo, kaljuu ja liuhulettijäni. Mietiskelin siinä yhen tankillisen verran mukavia asioita, ja jatkoin suupielet märkinä reilun parin kilsan loppuvetoa kämpille. Siellä suoritettiin vahdinvaihto, Ola oli just lähössä toiselle lenkilleen, ja mie nakkasin jämäkahvit kurkkuihin ja heittäyvyin hetekalle kaikki kolme parkettia tehtynä.
Näytti pirun hyvältä, tuo janojuoma. Toivottavasti sunnuntain maalikarsinassa on oluttarjoilu, ainahan ruuhkaa olla.
VastaaPoistaNo juu, hyvältähän se näytti ja makosalta maistuki monen kahviterian ohipihtailun jälkeen. Oishan siellä juoksun jälkeen hyvä saaha heti palautusjuomaa. No yleisö- ja huoltoorganisaatio sen kyl saa hoijettuu lähistön lukusissa kuppiloissa.
VastaaPoista