Aamusella Vetsku tuli noukkimaa voimakaksikon kotinurkilta kyytii, ja otettii suunnaksi Orihuela. Eilisen kaatosateen jäliltä oli jo nää meijänki lähitienoon uima-altaat senverta kuivuneet, että autolle päästiin jo kuivin jaloin. Eilen ei kyl päästy, ja vieläki osa tennareista ja muista vermeistä on kuivatuksen alasina sisätiloissa.
Auto saatii pienen kierroksen jälkee ihan lähtöalueen lähelle, ja syöksähettii hakemaa Vetskun Tyyne-torsaalija. Torsaalit oli jaossa samassa paikassa ku joskus aikasemminki....ja meitä monesti jelppinny Pacoki oli paikalla järjestelemässä kaikenmoista organisointii. Oli siinä joku muuki tuttu Tragamillasin juoksija ensin toimitsijatehtävissä, ja sitte juoksemassa 8km:n kisaa.
Mie otin työkseni Vetskun juoksun aikasen vermeijen säilytyksen. Viime kerralla Molinsissa Uuno hoiti samaa hommaa huonosti, ja Vetsku joutu kärvistelemää kisakarsinassa kylmissää aika tovin, ku Uuno huuhaili jossaki muualla, eikä muistannu koko huoltotehtävää.
Vetsku sai Tyyne-torsaalin, ja sitte kipastii autolla ja pyyhkästii Kahviteriaan kahville. Uuno sai tilattuu Amerikaanon, Solon ja Kafekonleetsen pienen tankeroinnin jälkee ja samalla itteesä sivistettyy sillä asialla, että mikä on Solon ja Amerikaanon ero. Uunon sivistysyritys jäi kyl lyhytaikaseksi, ku enää en tuota eroo muista. Senverta muistan, että ennenmuinoin Solo oli moottorisahamerkki, pitkällä reilun metrin mittasella terällä ja parinkymmen kilon elopainolla varustettu murikka. Sillä sai isommanki näreen näännyksiin ilman isompia rungon kiertelyitä yheltä puolelta sahaten. Uuno kyl monasti näänty ite ensin eennen puuta, ja huono tärinävaimennus vatkoitti vielä mukavasti parinki päivän päästä kylminä talvipäivinä.
Vetsku lähti verryttelemää ja muitaki meijän heimolaisia, Sari ja Petri, ilmaantu kisapaikalle katsomon puolelle voimakaksikon tueksi ja turvaksi. Hiippailtii siitä kattelemaa lähtöö ekaan mutkaan. Puolikas ja kasikilsanen, jotka oli kisan mahollisia juoksumatkoja, lähtivät yhteislähtönä.
Uuno tekas pienen matkan pisuaarillle ja puolikkaan kärkijuoksijat jo sujahti ohitte ja myöki sujahettii kattomaa jo kasin maaliintulijoita vähä hitaammalla vauhilla.
Vauhikkaasti sieltä jo puolisen minuuttia etuajassa Vetsku saatii maaliin ja nyt Uuno oli tarkkana ja hyvissä ajoin juoksijoijen karsinan ulostuloportilla oottelemassa, ja luovuttamassa välineistöö Vetskulle. Vetsku oli kovasti tyytyväine juoksuunsa, joka mäni Vetskun olosuhteet huomijoijen mukavasti. Oli sarjassaan sijalla 9. ajalla 35 ja rapijat päälle.
Siintä siirto Puolimaratonin maaliintulon kattomiseen. Siinä sähellettii vilmivekottimien kanssa aikamme, ja kohta lompsittiiki jo autolle ja nokat kohti Torreviejan kylmähköö kotikorsuu.
Korsulla on ollu "vähä" huonoo tuurii lämmityksen...heh...ja vähän muunki kanssa, mut on ainoastaan yks suunta olemassa tästä kuopasta, ja se suunta on YLÖS.
Uuno kiittelee tuttuja mukavasta aamupäivästä!
Kiitokset Uunolle, kiistatta molemmat jalat ilmassa yhtäaikaa!
VastaaPoistaKiitos itelle! Kyl se siltä selvästi näyttää, että ainakin yks juoksuaskel tuli loppusuorallaki otettuu. Mukava reissu oli muutenki.
VastaaPoista