torstai 14. toukokuuta 2015

"Normipäivä"





Uuno vietteli juhlapäivää kovinki juhlalliseen tapaan. Aamulla oli pakko sateesta huolimatta venhoilla seilata mantereelle ja polkee pyörällä Taavetin centrumiin, ku muonavarat oli ehtynny minimiin.


Ruunalla ratsastus ei nyt tullu kysymykseen, ku olin "hävittänny" ruunan avvaimet. Perkele tää "alkava" Alzhaimeri ottaa jo koville tässä esivaiheessa. No nöyränä pyöräilin sateessa ja vastatuulessa Satulle. Siellä aamukahvit ja sitte jatkettii alakulosta matkaa. Tuo perkeleen ritilöimätön vasurityräki alkaa olla jo siinä kunnossa, että harkihen telakalle mänöä? Yhtää ei kyllä kiinnostasi koko "tyriminen", mutta arvauskeskukseen jo alennuin soittamaan. Voiha se tietysti olla maksa tai munuvainen. mikä siellä huvikseen viheltelee Uunolle, mutta tuntemus on kyllä tutun olonen muutaman vuuven takasesta rojektin alusta, joka ei sieltä mukavammasta päästä ollu.


Muonat ei reppuun sopinnu ja tuskasaa oli sitä läjää venholle raijata. No sitte kovilla myötälaineilla mörskän lämmityksee ja repun sisällön vajeentamiseen ja kastuneijen rättilöijen kuivaukseen.


Sitte tuuli vaan ylty ja vettä roikki rapijasti, ja aattelin jo monta kertaa perua toisen mantereelle rynnistykseni, mut kanniskelin veet saunalle ja laitoin vesipadan ja saunan uunin tulille ja venhon pökkäsin vesille.


Mantereen puolella oli sitte vuorossa sajevehkeijen taltijointi ja saapasosaston vaihto lenkkareihin ja muukin rättijen vähennys . Kovasti jo väsytti tää kaikenmoinen seuhtominen ja juosta en sateessa jaksannu ku 4km....jatkoin kuitenki VL hommilla toiset 4km ja sitte välillä kävelin ja hölkkäsin. Venholle kerkisin aika sipissä. Onneksi lisävaatteet oli tallessa ja venho kiivaasti vesille...paleli pirusti vaikka nahkarukkaset ja tumput sain kohmeisiin kätösiini aika ripijästi.






Kämpiltä hain valkkariputelin ja rippasin ylimääräset rätit niskoilta ja vielä lämpösen saunan ylätellingille hytisemään. Muutaman valkkarisiemasun jälkeen alko jo veri kiertelemää suonissa ja olotila helpottu. Kuselle ei kyl pystynny mänemää ilkosillaan, ku myrskytuuli viilensi nahkan liijan kylmäksi ja tuli heti oven suussa pakit usijamman kerran.


Kämpällä sitte piti viritellä "rätti" tuon "korsteenin" suojaksi, ku aamusella mörskä on kovalla tuulella aika vilpone...mie käyn hetekalle ...





Oli kyllä ihan mukava Uuno-juhla...heh...ainaki näin jälkikäteen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti