Mökillehän se taas Uunon vejätti "lämmittelemään" heti ku kondis koheni, ja kohenihan se iltapäivästä.
Aamulla hiljakseen poleksin aamukahville kylille, ja siintä mökkikamoja taas haalimaan kasaan. Melkeen kaikki kamat ku oli jo kasattu, muistin, että etteisen naulassa roikkuu vielä miun veneilyliivi.
Sitä sitte vielä hakemaan sisältä. No johtoajatus aivokopasta taas katos, eli sen liivin haku, ja rupesin eturappua lakasemaan. Sitte en ennää muistannu koko liivilöitä ja tukka hulmuten Luukylän suuntaan. Sinne jäi Uunon tissit ja liivit ja niijen taskussa oleva venhon veentyhjennystulppa.
No rannalla sitte ku kamoja rupesin kanniskelemaan, tuli vasemman jalan pottuvarpaassa sijaitsevasta aivosolusta tarpeeks pitkä signaali, ja suuntaki oli vielä nyt kohillaan, ja siten se saavutti ottalohkoissa oikijan paikan, ja Uunolle valkeni tuokin harmillinen tyrä.
Taas tuonne lepikoihin pirkkojen sekkaan ettimään sopivan paksusta puuta, joka tulpaksi soveltusi. "Onneks" ei ollu puukkookaan matkassa tällä kertaa....Kyllähän mie oon seilannu venholla usijammanki kerran ilman tulpppaa, ku ei oo huomannu sitä lähtökiireessä kiinnitellä venhon pohjaan, mutta jos koneelle jotaki ongelmaa tulee, ja äyskäriki rannalle unohtuu, tullee armotta uintireissu, jota mie kyl aina koitan vältellä.
Löysin sopivan karahkan, ja siintä paljain käsin väsäsin tulpan, ja löytämäni muovipussin palasen kietasin vielä tiivistämään tulppaa. Hyvin pelitti.....kerran lykästi Uunooki.
Päärakennuksella sitte työskentelin kirveen ja sahan kaverina liijan korkijan kynnyksen kimpussa. Perhana, ku se sähköhöyläki kotia unohtu! Siihen ku kylläännyin, kimmahin pikkuseksi aikaa puijenpilkontaosastolle, ja sitte seilailin rannalle, ja poleksin Satulle kahville, ja sit saunan lämmitykseen takasin saarelmaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti