Hyvät on värit tänään ottamassani "värikuvassa". Torren tärinöihin täältä Perslantijasta jo joutasi koheltamasta....vissiin....
Tuosta akrekaattoristahan särky konneen sammutussysteemi. Sitä ja ittijäki on joutunnu ryypyn kanssa sammuttelemaan, ku katkasijasta ei kone toppaa. No viikolla sitte roplasin sajepäivän ratoksi kytkimen irti korsun sissään tarkempaan syynäykseen, ja kunnossa oli kytkin.
Sitte taas ku vähän oli poutasempaa kytkin vekottimen takasin, ja siinä sitte tutkailin ja mittailin lissää. No sieltähän sitte vikaki löyty...konneen sissään menevässä johtoliitännässä oli kylmäjuotos, ja 10cm pätkä tuli johtoo Uuno-pojan sylliin. Luulisi äkistään, että helppo homma korjata, mutta eipä ookkaan. Pentsiinitankki pittää minimissään irrottaa, ja ehkä koko masiinan kytkintaulu ennenko pääsee johtoja uuvestaan yhteen liittelemään...kesken on korjaus edelleen....sataa nääs....
No sitte aattelin, että lataan samalla, lähes toimivalla akrekaatilla "sittuneen" akkuporakoneen akun. Laturin kun siihen aparaattiin kytkin, ja nykäsin sähköntuottolaitoksen käyntiin, alko laturin valo kiivaasti vilkkua, ja sitä hommaa kesti sekunnin verran, ja sitte kaikkos inisevät kaverini kaikki, ja ilmoille pölähti helvetilline "sähkön haju", ja valon vilkkumine lakkas, ja akre toppasi myös siihen paikkaan......ei ollu ennää tarvetta ja vääntöö Uunolla jatkaa akun "latausta". Sain onneksi vielä Akren käyntiin, kun laturin kiskasin siintä irti.
Illemmalla sitte mykisty vanha patteriratijovanhus. Ja siihen vaihtelin vielä epätoivon ahistaessa pattereita, mut henkiin en sitäkään aparaattija saannu....
No tänää sitte lähin Satun Makijoijen kautta Lappeenrannan suunnille konilla, jossa on ne kolmen tonnin tyhjäkäyntikierrokset, yrittelemään. Tarkotuksena oli hommata uus ratijo, ja akkuporakone. Alku mäni lupaavasti, mut ennen Törölän risteystä toinen pyyhkijän sulka lensi lasin pinnasti irti, ja jäi rempsottamaan ja naarmuttamaan lasija...ja vettä losotti rapijasti. Sitte mie koukkasin Törölän risteyksestä sivummalle ja mänin pusikkoon kevennykselle. Se helpotti myös ottalohkoihin kasvanutta painetta, ja nauruksi pistin.....meteoriitin päähän kopsahus ennää tästä puuttuu.
Ruuvasin pyyhkijän irti ja karahutin kolmetonnisella Autoteeman (Biltema) pihhaan ja sulka ja koko muukin setti käsissä sissään kysymään löytyskö jelppiä...ei löytynny.
Sitte naapuriin Metsäkonenettiin (Motonet) samat romut hyppysissä. Sulkaongelmaan ei apuva saannu, mutta uus ratijo ja akkuporakonelaukku käsissä sieltä ulos tulin.
Sitte naapuriin AD- varaosaan. Sieltäkää ei apuva sulkaongelmaan saannu. Piti perhana alistuva, ja ajella Lappeenrannan Telttailuautoon (Delta-auto). Sieltä sain 50 eurolla avun aika ripijästi sulkaongelmaan.
Sitte Luukylän suunnille, ja pääsin eellämainituista syistä "aamulenkilleni" viijen maissa iltapäivällä. Pariksi tunniksi saareen vielä kaiteijen nysväykseen, ja iltalenkille puol ysiltä. Soutamalla järven yli ja jalkapelillä Teppoilille kahville, ja samalla pelillä rantaan, ja taas saareen, ja sauna tuleen....
Nyt jo kellon ollessa jo yli 24:00 pikkusen alkaa helpottamaan....
Vastustamisen puolesta vaikutti ihan normipäivältä ?
VastaaPoistaNo oli vähän normipäivää tiukempi. Ei taitasi koppa kestää, jos jokahine päivä eilisen käsikirjan mukkaan mänisi...kärvistelemisiin...
VastaaPoistaElämä saaressa on kovaa, ja meno näköjään jatkuu soutumatkan jälkeenkin! Kestämistä sinne luonnon kanssa taisteluun, hellettä luvassa jo viikonlopuksi. Ei muuten uskoisi että tuo on värikuva Suomen suvesta...
VastaaPoistaKiitos Juha...hymyssä suin männään, vaikka välillä vastusteleekin....joo Mikkeliin on luvassa sitte viikonlopuksi lämmintä....ei ollu tuossa harmaassa usvassa muita värejä, mut nytte onneksi on. Lautojen hakuun ja kahville, ja pikku lenkinpätkälle...siinä loistava suunnitelma....nähdään ja nauretaan.
VastaaPoista