Guardamarin iltahuki

Joululoman viimosen työpäivän aamu.

Vähän haikijalla mielellä lähti viimeselle työpäivälle ennen joululomaa. No mukava on kyllä lomaillakin kun pääsee näkemään sukulaiset ja tutut. Eilen illalla piti paahtaa ylitöissä hikipäässä Guardamarissa pitkälle iltamyöhään. 

Miehän olin ekaa kertaa löysihommissa itsenäisyyspäivänä Guardamarissa. Mukava visiitti oli kyllä kertakaikkijaan tuo retki. Työvuorot on loppunnu kaikkina aikasempina vuosina ennen tuota Guardamarin iltahukia, mutta nyt sain senkin koettua.

Senverta vyysisesti "kovvoo hommoo" on tuossa iltahukissa, että piti vähäse verrytellä lihaksisto vetreeksi Guardamarin palmupuistossa. Retonkeja piti myös ruveta vähentelemään työvuoron vaatimaan oletettuun retonkitarvetasoon. Jätin kuitenki uuven eväskassista löytyneen rätin päähäni hineeksi. Sille on kyl käyttöö joululomallakin pipojen ja karvareuhkien alimmaisena kertana.

Huki ei kyl hyvin alkannu, ku kaikki sähköt mäni poikki just vuoron alussa, ja tuli säkkipimijää, ja Uunohan siintä hätäänty hirvijästi. Toiset toppuutteli hätääntynyttä Uunoo, ja sano, et tää on jokakertane homma. Ei hätää.

Sitte päästii jo alottamaa työhuki. Hirvee oli ryske ja rytinä. Tykit ja muu soittokunta vingutti kaikkia mahollisia äänipelejä, ja ukkoo, akkaa, kättä ja jalkaa oli ilma ihan sakijana, savusta, metakasta ja muusta moskasta puhumattakaan. 

Työhukin alutus (5;19) onnistu nyt Uunolta paremmin ku edellisellä kerralla ainakin kellon mukaan, vaikka vähän muuta epäiltiinkin porukalla hukin jälkeen. (5:19/4:54/5:20/5:14/5:12/5:09/5:17). Tuo toinen kilsa oli kyl vähä ripijä näin jälkikäteen ajateltuna, ja siltä se kyl tuntuki. Aloteltii huki Petrin kanssa samalta työskentelypisteeltä. Petri sano, että Uuno paineli näkymättömiin lähössä....no jossaki vaiheessa ennen hukin loppua Petri oli tehnny Uunolle saman tempun ku sai työn suoritettuu loppuun ennen Uunoo.

Guardamarin Mariano oli myös mukana täälläkin. Tehtii suunnillee yhtä hitaalla tahilla töitä, mut jossaki ennen puoltaväliä Marianon tahti vähä kiivastu ja Uuno jäi jalkoihin. No loppuosalla Marianolle tuli ilmaisesti pohjeramppi ja Uunon tahti pysy suunnilleen yhtä hitaana.

Kiitos kaikille työkavereille mukavasta viimesestä työhukista! Oli kertakaikkisen lystikästä!

Tätä ku nypläilen valmiiksi ja kattelen ulos lentoveneen ikkunasta mitä sieltä näkyy...onko pilviä, jäätä vai lunta, vaiko niitä kaikkia...hyi. Pitää ruveta latomaa lisää retonkikertoja, mietiskelee Uuno.

Lappu- ja retonki vähennys

Työteliäs oli päivä, ja mukava oli taas aamulla ylös nousta ja vejellä räppänät ja sermit ylös, sekä todeta, että aurinko siellä paistelee pilvettömältä taivaalta.

Aamupäivä mäni lumilapijon käyttöö valmistellessa, ja tiskihommissa, mut iltapäivällä jo pääsin tuoho vapaa-ajanki viettoon. Tarkotus oli yrittää juosta yhtäsoittoo 7,2km:n matka.

Alottelin sessijon 2,5km:n mittasella kävelyllä tuonne La Matan liikenneympyrän taakse. Siintä sitte kirmasin yli Suolajärven purkuojan Peltomarkkinoijen pitopaikkaan. Siellä käännähin takasin, ja toppasin tasan mittarilukemaan 7,2km. Keli oli juoksusouviin ihanteellinen, aurinkoinen, ja seinäpito pomppukenkien pohjissa kuivalla äsfaltilla. Vastatuuli vähän hillitsi menomatkaa.

Jokuhan tuossa Uunon kehossa tuntuu kyl mättävän, kun yhtäjaksonen hitaastikin yritetty juoksu tuntuu ylivoimaselta ja vaikijalta tehtävältä. Kestävyysharjottelun puute? Vanhuus? Vai joku muu? Siinä Uunon ehotukset mahollisista syistä tähän veikeuteen. 

Esijuoksija ehotti harjotusvaikutukseksi 4,5, ja maksimisykealueella (5) olin 78% koko reilun 40 minuutin ajasta, vaikka tarkotus oli vaan pysyä juoksun tapasessa liikkeessä tuo 7,2km:n matka! Kesisyke 138 täräystä/minuutti. Keskitahti 5:38min/km.

Saa nähä mihin vauhtiyritykseen päädyn tän perusteella tuolla Guardamarissa? Siinähn pitää yrittää huomijoija nuo lappu- ja retonkivähennykset, kun yrittää ajatella optimivauhtiaan siellä. Lappuvähennyshän tulee siitä kun numerolappu isketään rintaan, ja retonkivähennys siitä, kun kisavarustuksena retonkeja on vähempi ruumiin päällä, kun tällä lenkillä oli.

No sitte laiton resonanssikattilaan loput jääkaapissa olevat 2 porkkanaa kiehumaan, ja Vacuno-jauhelihat ja sipulit pannulle tirisemään. Mausteeksi suolaa, mustapippuria ym. , tomaattimurskaa ja ketsuppia ja Thaimaalaista sweet chili soossia perään, ja lopuksi vielä pakastevihanneksia pakkasesta. Tuli kyl Uunon suun mukasta jälleen kerran. 

Nyttehä tunti on vierähtänny Olan miulle lahjottamat kuulokkeet korvilla, ja kaikenmoista musiikkia oon kuunnellu. Pääasiassa Fleetwood Macciä ja Nirvanaa...erityisesti tuo vanha David Bowien (josta en erityisemmin tykkää sen äänen takia. Sanoittajana kyllä hyvä) vanha kappale The Man Who Sold the World, Nirvanan Kurt Cobain'in esittämä tämä versio on hieno, ja riipasee Uunon vanhaa ja riutunutta sielua ihan pohjamutia myöten. Sanat ja Cobainin ääni sopii kappaleeseen kun nakutettu. Ja paras kappaleen kohta on tuo lopun sellon ja kitaran harmonia.

Mänee jo vissiin liikaa Uunon pimijän sielunelämän puolelle....

Nirvana: The Man Who Sold the Word

Resonanssikattila

Riisin keittoa resonassikattilalla. Tässä lusikka lisäpainona kattilan käsikahvan päässä.

Törmäsin täällä Iberiassa ihmeelliseen keksintöön, eli resonanssikatilaan. Resonanssi oli miulle ilmiönä kyl tuttu tuolta tekniikan puolelta, mutta se, että ilmiöö käytetää hyväksi kattilatekniikassa oli miulle täysin uus ja aluksi hiukan mystinenkin asia.

Kattila näytti ihan tavalliselta kattilalta, mutta heti kun siihen lastasi esimerkiksi läjän riisiä ja sopivan määrän vettä, ja pisti sen keraamiselle tasolle, ja lämmöt päälle, se rupesi resonoimaan, ja siirtymään pois itekseen levyn keskeltä sen asetetulta paikaltaan.

Aluksi ei riisin keitosta tahtonnu tulla mitään, kun piti kytätä ja vahtia sen liikkumista tasopinnalla, ja siirtymistä sivuun pinnan lämmittävältä osalta. Kattilan kahvaan asetetulla lisäpainolla pystyi kuitenkin vaikuttamaan kattilan resonanssitaajuuteen, ja sitä kautta myös kattilan liikkumiseen tasolla.

Lopuksi kuitenkin tajusin miten kattilaa pitää oikeasti käyttää. Kun säätää tason lämmityksen maksimiteholle, eli yheksikköön, tällöin voi huoletta jättää kattilan vahtimatta, koska se siirtyy automaattisesti itekseen pois kuumimmalta paikaltaan tason lämmityskohdan keskiöstä...todella kätevää.

Nyt ei tarvi enää kattilaa kytistellä ensinkään. No muuta kytisteltävää kyl Uunolla loppupäiviksi piisaa siellä ja täällä.

Pumppuvaikeuksia

 

Kuva Uunon kotinurkkien poluilta.

Eilen sain itteni väännettyy lenkille tuntii ennen auringonlaskuu. Väsytti koko päivän, eikä tuo vajaa reilu 11km juoksu/kävelylenkki olotilaa muuttannu. Kintut on todella väsyneet, ja juoksu väkinäistä. 

Mörskällä ei oo ilmalämpöpumppuu, ja mörskä on yöaikaan viileähkö. Luvattu on kuitenkin, että pumppu asenettaisiin Joulukuun aikana mörskään, mutta sen varaan ei koko elämää kannata laskee.

Eilen singahin Kankeella hakemaan vielä pimijään aikaan matkasäkkiini uuven hihnan varustettuna parilla nimilapulla. Masan mäki hapotti kinttuja entisestään. Ei ollu hihna hinnalla pilattu. Jotaki euron ja kahen välillä. En nähnny tarkasti hintaa ko rillit jäi mörskälle.

Pumpun puuttuminen on kuitenki hyvää henkistä valmistautumista Joulutaukoon lumen ja jääninosten keskellä. Tänää saa juoksentelu jäähä välliin kokonaan. Kankeilla kyl voipi.

XII 5k y 10k Los Montesinos.Contra las Violencias Machistas.26.11.2023

Mukavasti oli "heimolaisia" tänään liikenteessä. Jarmo ja Ritva puuttuu. Olivat torsaalijonossa.

Saattelin jälkikasvuston aamulla aikasin pirssiin, kun oli jääpuikkojen keräilyyn lähettävä. Kovasti tykkäsi täällä olla viikon "elpymässä" ja "valohoijossa", niinku Uuno ja moni muuki tykkää.

No sitte kiivaasti sporttista retonkia alle ja päälle ja reppu sojossa naapuriin Joren ja Hannen tykö. Niijen naapurit halus ja lähtee kattomaan kisoja ja osaalistumaan järjestettyyn kävelyyn hyvän asian puolesta. Suomessahan on myös kova rutina kaikenmoisesta asiattomasta häirinnästä, jota jotkuu harrastelee toisten mieliharmiksi.

Auto jätettii normipaikoille, ja koko seurue torsaalisalonkiin hakemaa torsaaleita. Miehän sen jo kipasin eilen Kankeella niinku Vetoketjumieski oli tehnny.

Verryttelyy ja muuta monojen ja leukaperien venytystä ja takasi autolle vähentämää vaatekertoja. Pari t-paitaa jätin kuitenki päällekkäin vilusen ruumiini suojaksi, Benijofarin mustan rätin "hineeksi" päähän, ja erittäin resuset ja reikäset mustat hanskat käteen. Syy näihi varotoimenpiteisii oli karkia kurkku, eikä se kyllä koitoksesta yhtää paremmaksi muotoutunnu. Se oli arvattavissa.

No sitte lähettii paukkujen, kanuunoijen ja muijen äänitorvilaitteijen säestämänä matkan tekoon. Miulla oli vitonen vaan kyykättävänä. Alkumatkahan on alamäkivoittosta, ja Uunon oli TAAS kerran vaikia arvioija vauhtia. No rapijasti mäni alle kykyjen. Eka vilkasu näytti alle 5min/km tahtia. Parhaimmillaan keskitahti oli 4:42....no sitte tietysti vastaavasti ku tasaselle ja hiekkapätkälle päästii ni takkii alko tulemaa, ja "lunta tupaan". Hitain kilsa oli kolmas (5:12/km).

Siintä kuitenki viimeset pari kilsaa oli vähän nopiampia ja viimene 4:59/km. Loppuaika 24;48 tahilla 4:57. 

Heimoväen liikunnalliset riennot mäni kokonaisuutena hyvin. Hanne, Jarmo ja Uunoki yletyvät jumittelemaan ja kaikki onnellisina maalissa suorituksensa jälkeen. Vetsku oli myös jumiehdokkaana ihan loppumetreille myös tuloksissa, mutta joku sekaannus oli käynny, ja Vetsku joutu tyytymää neljänteen sijaan lopullisissa tuloksissa.

Kiitos suuri kaikille mukana olleille ja Jorelle kyyvityksestä! Kyl oli vaihteeksi mukava Uunonki osallistuu kisaan "lapun kanssa".

TULOKSET LÖYTYY TÄÄLTÄ.

Jumitukset alla:

Maalikuvat alla:

Kuvia otti ainaki Sari ja Jore.

Tsempalot

Guardamarin huvijahtisatama.

Tänää lähin auringonnousun aikoihin jalottelemaa kohti linjapirssiasemaa. Herätysaika kellossa oli kuuvelta, mutta vartin yli kolme jo aistit ja Uuno heräsi. Tunti ja muutama minuutti päälle tärväyty aikaa hiljalleen sinne lompsiessa ilman kiirettä. Reilun vartin kytistelin vitoslaiturille tulevaa autoo. Sieltähän se ajallaan ryttyytti linjapirssiaseman portista oikijalle laiturille.

Miullahan oli mänö Alicanten lentoasemalle, ja taskussa kuumotti uunotuore linjapirssi kortti. Epäselvää oli vielä itelle paljonko matka maksaa, mutta seki selvisi kun korttia hinkkasi hetken kuskin osoittamaan lukijalaitteeseen. Hinta oli vaan 3,15€!

Perillä kysäsin, voinko maksaa takatullessa kortilla myös jälkikasvun matkan? Vastaus oli, että kyllä voit! Ilman korttia kolme matkaa ois maksannu 21€, ja nyt selvisin 9,45€:n hinnalla! Tästä kannattas jo humaltua!

Jälkikasvusto sieltä onnellisesti rantautu, ja käytii pikane visiitti lähtöaulassa ja mäntii sitte kytistelemää Torreen paluukyytiä linjapiilillä. Onneksi ei ollu ryysistä nyt yhtään, ja bussi oli vajaatäyttönen.

Linja-asemalta lähettii sitte suuntaaman kohti rantaa. Siinä jollakin sivukujalla kuulu hirmune flamengon, laulun ja tanssin jytke. Jälkikasvusto tokasi, että "siellä taitaa olla tsempalot mäneillään". Minnuu kovasti nauratti tuo Uunolle lystikäs ilmasu.

Sitte lompsittii rantaa pitkin kohti Locosia ja Habanerasin alkupäässä käytii kahvilla ja espanjan tortilloilla, ja jatkettii lompsimista kohti mörskää. Laskuu maksaessa piti kysästä mikä on pedazo:n ja pincho:n ero. Myyjän selityksen mukaan "pinchoo" käytetään pohjoisempana, ja merkitys lienee sama. No Googlen mukaan, jos tilaat "pincho de tortillan" , saat "tortillatikun"...heh...minuu on jymäytetty ja monta kertaa, ko mie oon saannu aina "palan tortillaa". Tais nyt Googlelta männä vikaan, niin väittäsin?

 Torre del Morolla käytii, ja Torrejonin kuppilarivistön kautta katottii mörskän viereiset linja-autopysäkit ja siintä pikku huikonen mörskälle.

Mie käin auringonlaskun aikoihi lenkillä. Oisko tullu 5-6km, josssa 4xtonni, 5:n minuutin palautuksella. Vähä ennen peltomarkkinapaikkaa tuli Guardia Civilin auto vastaan vilkut päällä ja pysäytti miut. Kysy, että tuliko miuta vastaan autoo, jossa oli kuskina "musta mies". Sanoin, että muutamia tuli vastaan, mutta olin keskittynny juoksuuni enkä huomannu katella kuskien pläsien väritystä. Auto käännähti kuitenki ympäri, ja jatko matkaa Peltomarkkinoijen suuntaan.

Jälkikasvu on jo väsynny yön ja päivän matkustelusta, ja itelläki silmät jo lurpsahtelee, mutta tähä aikaa jos hetekalle hiipii, ni aamuyöstä saa keitellä monet kahvit ennenko aurinko nousee...parempi yrittää nyt pysyy hereillä mahollisimman pitkään. 

 

Tarjeta de Autobus

Aamulla aikasin lähin lenkille Luonnonpuiston suuntaan.

Ei se hetekkahomma viimeyönäkään oikeen onnistunnu, mutta paremmi kuitenki ku edellisenä. Lähin liikenteeseen pimeeseen aikaan, ku muutakaa hommaa ei nähnny tehä. Luonnonpuiston portilla käin kääntymässä. Yhteensä reilu 6km matkaa, josta taivalsin pätkissä juosten reilut 4km.

Iltapäivällä lähin pyörällä ostamaan linjapirssilippua lentoasemalle. Jonohan siellä taas oli, ja siinä piti jokunen aika kytistellä. Luukulle ku sitte pääsin, kysäsin että voinko ostaa ekaks tuon linjapirssikortin. Virkailija sano,että voit kyllä, ja ostin sen. Korttihan maksaa 2€, ja siihen ladataan ekalla kerralla 20€. Sitte kysyin, voinko käyttää heti korttia lipun ostamiseen lentoasemalle. No sekin onnistu.

Linjapirssilippuhan maksaa lentoasemalle vaan 7€, ja matkaa sinne tulee noin 50km. Korttihan on voimassa määrittelemättömän ajan ja siihen voi ladata lisää tineroita kun tuo 20€ loppuu. Nyt puhutaan, että kortilla tuo matka maksaa vaan 3€:n tai 3,5€:n verran. No mie en nyt tiije, kun vasta mörskällä rupesin tuota kuittipinoo kattelemaan, kun läjässä oli vaan kolme kuittia. 2€:n ja 20€:n kuitit Tarjetasta, ja paikkalippu linjapirssiin, jossa ei hintaa lukennu missään. Selviääkö matkan hinta sitten ku sitä paikkalippuu käytän, jää nähtäväksi.

Jatkan tätä juttuani nyt iltapäivällä kun oon "viisaampi", vaikka empi mie luotan Anssi Kelan sanoihi, joijen mukaan ihmine tulee vanhetessaan entistä tyhmemmäksi. Lentoasemareissu tuli heitettyy, ja maksuvälineenä käytin tuota aiemmin hommaamaani korttia mennessä ja takatullessa. Menomatka makso yheltä Uunohenkilöltä 3,15€, ja takasintulo kahelta henkilöltä 2x3,15€= 6,30€. Siis korttia voi käyttää myös muiden henkilöiden matkan maksuun. Eipä oo kyl paha hinta yhtään. Tuun kyl käyttämään korttia enempi tulevaisuudessa, kun on niin edullista tuo "korttiajelu".

Nyt vielä pitäs jaksaa pyykit viritellä nyörille, ja sitte yrittämään hetekointia. Vattanahka on ihan killillään paistettuu kanaa.