Satasen sukat

Elchen puolikkaan mainijo maalialue.

Kysyin ujosti Läheseläkeläiseltä, oisko joskus tuonne Elcheen asian tynkää, ni Uuno pääsis hakemaa uuvet, ja ehkä jo viimoset juoksutennarit. No eile sitte Läheseläkeläine lähetti viestin, että käviskö huomenna eli tänää tehä tuo reissu. No miullehan se passasi mainijosti, ku allakssa ei tälle päivälle muutakaan hätäsempää ollu sovittuna.

Lähes ysiltä lähettii ajelemaa Läheseläkeläisen pirssillä kohti Elchee ja Bikilan kuulua kilpajuoksutennarikauppaa. Pirssi ajettii suosiolla yliopistoaluveen parkkiin, josta vapaata parkkitilaa löyty hyvin. Kävelllä lötkytettii siitä maaliman vanhimman puolimaratonin maali- ja lähtöalueen kautta Bikilaan. Siellähä oli sama mies myymässä juoksutennareita ku pari vuotta aikasemminki. Silloha mie ostin ekat Niken X:llä zoomattavat höyrylentää seuraavat 3% - pompputennarit, ja nyt halusin välttämättä samanlaiset....heh...tuo nimi on kyl mahottoman hyvä, vaikka tän iltapäivän testilenkin perusteella vaihtasin nimestä tuon "höyry lentää"- osan "hiki lentää"- muotoon.

Kaupat tehtii ripijästi, ja "huulena" Uuno kyseli vielä lopuksi, että mikä on kenkien alennusprosentti. No eihä niistä mitää alennusta saannu, mutta Bikilan sukat myyjä sujahutti kassiin. No jos laskeskelee, että Abebe ite on sukilla juossu, ni nehän on vähintäänki satasen arvoset, ja sillo tennarit oli jo melkee ilmaset.

Sitte kävästii keskustan kortteleissa vähä köpöttelemässä ja kahveteriassa kahveilla. Siintä taas lompsittii maalialuueen kävelykatuu yliopiston parkkipaikalle ja autolle ja lähettii köröttelemää kohti La Marinaa ja siitä edelleen Torreviejaan. Läheseläkeläine ehotti, että käyvää välillä kaupassa ostamassa jotaki Uunolle hankalia kuletettavia ni ei tarvi liikaa rääkätä vanhuksen raihnasta runkoaan. No nii tehtii ja hajettii Uunolle pari isoo vesikanikkaa ja rullasetillinen WC- paperija.

Uunon uuvet pompputennarit.

Mörskälle ku pääsin ja Läheseläkeläine lähti kotiaan kohti, mie roplasin heti auki tennarilaatikon ja hivelin innoissani upouusia Höyrylentää- pompputennareitani. Niitähä piti lähtee sitte kokeilemaa melkee heti. Miulla oli yrityksenä juoksennella 90-115 sykkeellä ens 3km täyteen ja sitte kokasta miten mänee 45 minuuttia kynnyssykkeellä 115-135. Ja loppumatka mitä jälelle jää taas sykkeellä 90-115.

Kengän pohjassa on kolo, josta pilkistelee tuo ilmeisesti hiilikuitunen "lentolevy". Noista koloista en erityisemmi tykkää, ku niihin tuppaa josku kiinnittymään sopivankokonen irtolohkare. Sama hyvä tatsi oli näilläkin, vaikka pohjan kuviointi on erilainen ku vanhoissa.

Hommahan mäni ihan mukavasti, vaikka aamunen 4,5km:n lenkki vielä vähä paino jaloissa. Tennarit oli ihan vallan mainijot, ja lenkki yletty taas sinne San Brunoon ja 45minuutin aikana juoksin 7,95km. Syke tais olla kyl yli tuon 135 lukeman....en oo vielä tarkemmin tiiraillu. Esijuoksija normaalisti antaa tunteina tuon palautusajan, mut nyt se anto sen päivinä...heh. ( 3,5:ttä päivää ehotti huilia! )

Läheseläkeläiselle kovasti suuret kiitokset! Huhu kiertää pelipöytää, että Tequila on palautusjuomista yks parhaimmista. Pitänee joskus kokeilla onko perää.

Hirvee viento ja muuta mukavaa äännähtelyä

Pukkasi vähäse äänekkäänpää keliä päälle tänne mörskälle. Vettä on losotellu vähän väliä ja ukkoneki rymistelly koko yönseuvun. No nuo ei kyl ollu pahimmat riesat, vaan karmee tuuli 17m/s ja puuskissa 25 ja rapijat, ja sen aiheuttama meteli. Miehän jouvuin heräilemää jo kolmelta, ku tuulen vihellys väljän oven välistä kävi Uunon herkistyneeseen kuuloaistiin. 

Oman lisän tähän meteliin toi ulko-oven puupompuloista tehty ötökkäverkko, joka parin sekunnin välein räimiärummutti puiseen ulko-oveen. Lisämausteen tähän hermoja repivään metakkaan toi muovituolien äänekäs itekseen liikuskelu tuossa ulkoterassilla. Ei oo kyl mieleen oikeen pinnalle pulpahtannu se, että tämmöne 20-kilone käppänä lähtis ulos jotaki metelin vaijentamiseksi tekemään. Siinä vois olla tuloksena Uunon hallitsematon lentoon lähtö ja pläjähys seinää tai muuta periksiantamatonta materiaalia vasten.

Huomennaki voipi olla pientä lainetta tuossa 300m:n päässä olevassa vesistössä ainaki sen äänekkäästä ääntelystä päätellen? Parit kahvit on jo ryypätty ja seuraavana taijan ruveta väsäämään viestiä tuonne Inmobilaarijaan eilen tulleen sähkölaskun tiimoilta. Ei siinä laskussa sen ihmeellisempiä ollu. Täl kertaa se on pikkuse pienempi, mitä mie oon siitä valmis maksamaan....heh...ihmeellinen on tää Espanjan maa.

Pyhä Bruuno

El Rason alapuolella on San Brunon taajama. Karttaan sitä ei tähän oo tekstailtu, enkä miekää sitä jaksannu ruveta nysväämään. Isommaksi ku tsuumailee karttaa ni kyl se nimi sieltä putkahtaa karttalehdykälle.

Käväsin tänää jalkalenkillä tuolla San Brunossa. Yhteensä matkamittariin tuli 19,4km, josta juoksuu tuli 12,4km:n verran pikkupätkissä keskivauhilla 5:45. Sykettä koitin pijellä 90-115 välillä. Tuli taas lähettyy ajoissa liikenteeseen vesisateen pelossa. No ei sitä sajetta oo vieläkää kuulunnu, vaikka kello jo rallattelee yli viijentoista.

Senverta tuo San Bruno kiinnosti, että lueskelin siitä muutaman jutun kaikkitietävästä Netistä. Bruunohan eleli joskus 1100-luvun vaihteessa ja kehitteli katolisen kirkon luostariin munkkien ja nunnien iloksi jonkuu käyttäytymismallin, Carthusian Orderin. 

Tämmöstä mallia toteuttavassa luostarissa ei juurikaan leukoja louskutella muuten ku syömätauoilla, eikä turhanpäivänen rutina oo sallittua. Jos on välttämättä saatava jotaki sanotuksi ääneen, siihen toimitukseen pitää kysyä lupa. Uuno ei välttämättä Bruunon kanssa ainakaan juttuun hyvin tulisi, ku kaikki turhanpäivänen jutustelu olis kiellettyä.

No ei Uuno samaa mieltä oo tuosta juoksentelustaatakaan ees oman polvensa kanssa. Uuno tykkäis juosta mut polvi ei. Juttuun pitäs kyl jotenki keskenään tulla, vaikka ei samaa mieltä ollakkaan. Kaikkien kanssa juttuun tuleminen on kyl Uunolle ja monelle ihmiselleki ihan mahottomuus sieltä suurimmasta päästä tässä mahottomuuksien nykymaailmassa.

Uunon kahvireissu

Los Montesinosin Plaza Sagrado Corazon aukion laijalla olevan Cafeteria Heladeria Centron aamupäivän antimia Uunon nokan alla.

Tänä aamuna mäni vähä hätäilyksi, ku piti yritellä liikunnallisiin rientoihin ennen vesisateen ennustettua ilmaantumista. No vettä kyllä täällä on ooteltu rutikuivan kesän ja syksyn jälkeen kovasti.

Miulla oli eilisen juoksuntapasen pyrähyksen jälkee tarkotus hypätä Kankeen satulalle, ja ajella LaMatan suolajärvi ympäri ja tehä pieni kahvittelupisto tuonne Los Montesiinosiin. Pyöräilyyn päätymiseen vaikutti kyl tuo eilisen juoksuntapasen aiheuttama jälkituntemus vasuripolvessa, esijuoksijan ehottama 36 tunnin lepotauko ja tälle päivälle luvattu vesisaje. 

No ei miulla ollu haluu kökkijä koko päivää mörskällä poutatanssija ja sajetta pitelemässä, ja siks tein pyöräretkeen valmistelut ja hypähin satulalle....(heh...seitenykköne ei kyl enää "hypähä" mihinkää...sanavalinta ei tässä oo ihan kohilaan).

Lähin tästä poleksimaa vastapäivää tuota aiottua kolmekymppistäni. Koitin pijellä sykkeen tuossa satasen korvilla vauhista välittelemättä. El Moncayon ylämäjen liikenneympyrästä sitte käännähin vasurille CV-895:lle. Ei ollu liikenneympyrän vahti paikalla. Tuoli oli tyhjillään ja vesipullo vieressä. Siintä kiihyttelin takatukka viuhuen alamäkeen. Kovasti oli autoja menossa sunnuntain peltomarkkinoille ja pitkät autojonot kääntymässä sinne. Piti vähä höyhennellä ku joutu ajelemaa koko jonon ohitte oikialta puolelta.

Perhana ku ei tullu hanskat mukaan. Sitä manailin ku tien posken kasvit aika ajoin roimi oikijaan käteen ja toisella puolella autojono vaati oman osuutensa tien leveyvestä. Siintä sitte tulin CV-905:lle ja kohta käännähin CV-945:lle ja köröttelin Los Montesinosiin. 

Kahveteriatilauksen jälkee kysäsin tarjoilijalta oisko tietoo järjestetäänkö marraskuussa perinteistä 5k/10k juoksukilpailuu, mut ei tienny, ja kehotti kattomaa netistä kunnan tiedotuksista asiaa. No sitähä mie oon tiiraillu usijammastaki paikasta. Kisa kyl näkyy, mut sitä ei oo vielä varmistettu pijettäväksi...no eiköhä tuo selvinne tulevaisuuvessa.

Maitokahvin, Macdaleenan ja appelsiinimehun jälkee taas "hypähin" Kankeen satulaan ja jatkoin paluutani Torreviejan suuntaan. Tarkotus oli kääntyy ennen Carrefouria 332:n pikkusillalle, mut nyt se oli niin vahvasti aijotettu tuon uuven asutusalueen takia, et en sinne normireittiäni pitkin päässy, vaan jakoin tuonne Carrefourin kohalla olevalle 332:n ylityspaikalle. 

No se sajeki alko muutamaa tuntii ennakoitua aikasemmi, ja mieki siitä osani sain. Siintä paahtelin sitte Balearisia pitkin Pariisille tennarit ja persukset märkinä ja edelleen mörskälle. En tiije ilkijääkö enää tänää ulos yritellä. Senverta losottelee vettä, että suurin into ulkoiluun kyl hyvin talttu tälläki kastumisella. Kahvireissulle tuli matkaa 31km ja rapijat päälle keskisykkeen ollessa 104.

Tuherrettii

 

Aamun hetki tuossa läheisessä puistossa.

Eile tuli tuherrettuu liikkeellä koko päivän ja illan seutu, ja käyttövoimana oli omat kintut. Pyörällä aamupäivällä säntäsin Guardamariin hakemaa toisen avainsetin. Siintä tais tulla vajaa 20k:n siivut. Iltapäivällä sitte käin tekemässä 11k:n juoksulenkin pätkissä ja kävelin pätkien lomassa 5k:n verran. Illalla vielä käveltii keskustaan Varto Kebabiin rihkamaruuville ja kateltii tappiollista Suomen potkupalloiluu Irkkubaarissa yhen Guinnesin voimin. Suomi ko teki ekan maalin sanoin Rouva-Uunolle, et Irlanti voittaa 2-1, ja niihä siinä kävi.

Nyt aamupäivällä olin jo viemässä Kankeeta lääkäriin tuohon LaMatan pyöräterveyskeskukseen, mut ylimääräset napsumiset oli hävinny???Kahvit helttaan ja linkuttelemaa seuraavaksi, ehkä?

Mehevän messevää

Melkosen messevää oli aamulla käyvä normiaamulenkillä käännähtämässä tuolla LaMatan luonnonpuiston portilla. Lämmintä oli jo reilusti yli parinkympin. Matkaa tuli vajaa 4km juosten ja loput reilu 2km kävellen.

Kuva on eiliseltä kahvireissulta Suomibaarille. Se mänee vielä tän viikon ajan kolmelta jo kiinne, mut ensviikosta alkaen vasta neljältä. Oltii puolisen tuntii myöhässä, mut omistajat ili vielä paikalla ja saatii kahvit ja viimeset pullatki nokkijemme alle.

Lähtiessä vielä saatii makosaa kasvishernekeittoo matkaevääksi. Ei tarvinnu muonan valmistuksee illalla ruveta ku oli rokkaa jo molemmille valmistettu...oli kyl kertakaikkisen hyvvää.

Tuossa kuvassahan näkkyy tuo punakattonen Molino Blancon vanha myllyrakennus, jossa on restaurantti. Meijän mörskähän on rannalta korttelin päässä. Mie jatkeskelen kahvin keittelyy ja Rouva-Uunon oottelua markkinoilta. Sitte vielä jonkun tunnin päästä yrittelen vielä vähä pitemmälle lenkille ku aamulla.

Rillit ei kestä

 Senverta kovalla vauhilla on tullu juostuu, että kiinankaupasta pari vuotta sitte ostetut rillit mäni taas säpäleiksi. No niijen hinta tais olla jotaki vitosen luokkaa, eli ei kannata marmattaa. Kätevästihän ne sai korjailtuu maalarinteipillä toimintakuntoon. Vähäsen tuo näkökenttä supistu, mut muutenki jo näkö on supistumaa päin, että ei sekää haittaa.

Pitänee hijastaa kävelyksi tuota juoksuvauhtii muutamaksi päiväksi, ja hommata uuvet rillit ja taas saapi siirtyy juoksuun.

On ollu vähä kuumahko tuo ulkoilmanki lämpötila...ekalla aamulenkillä ku vanhasta tottumuksesta jätin pitkälahkeiset jalkaa ja verkkapuseron päällä oli olotila tukalaaki vähän tukalampi. Tänäaamuna en sitte enää munimaa sen suhteen ruvennu, enkä muuta kansaa ylimääräsellä hikoilulla naurattannu, vaan vetelin sujuvasti sopivanmittasella varustuksella.

Pillerien pyöritystä

Pillerien pyörityshän on ollu jo ikiajoista lähtien mahottoman hyvää ja suositeltavaa, etten sanois jopa jumalaista hommaa. Ainaki jos egyptiläisiä on uskominen. Siellähä ajatellaa, että lantapalloo pyörittävän sittisontijaisen, Scarabin pyörittämä sontapallo edustaa auringonkehrää, ja siitä tehty amuletti on elämän symbooli ja se on omistettu auringonjumalalle Ra:lle.

Uunonki oli nyt sitte ruvettava tuohon jumalaiseen pillerien pyöritykseen ja siintä saatavaan hekumalliseen lisävoimaan. Uunon veren sisältämä paine on ollu ilmeisesti pääasiassa perintötekijöistä johtuen ihan tappiasennossa koko aikuisiän ajan, ja nyt päätin ruveta sitä alentamaan kemiallisin keinoin. Ihmislääkärinki suositus siihe kyl vaikutti, ja myös noin kuukauven kestäny, tehostettu mittausjakso, joka osotti selkeesti sen, että jos nykymeno jatkuu, ni todennäköne Uunon kuolinsyy tulee olemaa aivoinfarkti tai muu vastaava sepelivaltimon tukehtuminen. Siintähä seuraa kyl myös usijampi eloa ja liikehintää rajottava lisäriesa.

Pillerinpyörityksen lomassa siirryin kuitenki ilmastonmuutoksen takia tänne heltehiseen Torreviejaan talviajaksi. Paljo tuli kyl kesälläki erilaisia sontapalloja pyöriteltyy, ja huolta oli monenmoista pyöriteltäväksi, mut semmostaha se tuppaa kaikilla elo olemaan, eikä tää elinpaikan muutos niitä huoliakaan poista, mut on niitä mukavampi etänä kuitenki hoijella.

Mahottoman mukava oli tänne veneillä ja lenkutella tutuissa ja lämpösissä maisemissa. Aamulla käväsin luonnonpuiston portilla kuikkimassa, ja iltapäivällä peltomarkkinoijen likeellä. Aamupäväsen lenkin alkumatkalla naapurin mukava Irkkumies törmyytti vastaan koiransa kanssa mailin normilenkiltä. Ja jutusteltii siinä vartin verran. Tarjosi miulle autoosa käytettäväksi kauppareisulla, mut

 enhä mie toisten autoja rupija romuttelemaa jonku olemattoman kauppareissun takija.

Kevyttä hölkkäilyy tuli tänää yhteensä yhentoista kilsan verran ja kävelyy kymppi.

Mie pijän täällä mielen nöyränä ja aattelen kyllä sukulaisia ja ystäviäni lämmöllä. Huomiseksi on tänne luvattu lämpöö 30°C, mikä on kyl Uunolle vähä liikaa.