Ristipäitä en suostu käteeni ottamaan, enkä niitä mihinkään ruuvailemaan. Senverta on vuoskymmenijen saatossa raumoja tullu laholohkoihin.
No ei se kaks päivää nyt ihan kokonaan kerroshetekkarojektiin männy. Nysväsin siinä muutakin puhdetyötä.
Suurin ajan ja päreijen hukka tuli siitä, että yritin "ropeleista" tehä suoria lautoja. Toinen ku niistä lauvan pätkistä oli jo valmiiksi lakattu, mutta ei ois kyllä kannattannu. Hermo renkkasi ja aika kului vähemmän ratevasti. Lopulta hylkäsin polttopuiksi molemmat ropelit ja rupesin suorasta raakalauvasta nylkyttämään tikkaijen kiinnityspuita. Sopivan mittasia ja paksusija ruuvejakaan ei ollu ja ne käin eilisellä "muonareissulla" hakemassa rautakaupasta. No kyl mie lopulta tikkaat kiinne sain ja lakat pintoihi ja nyt kiiltelee Uunon kaljun kanssa kilpaa uuvet kerroshetekan tikkaat.
Sitte lähin mantereelle 15km:n lönkötykselle. Nyt oli ollu tuuria tuulien kanssa. Olin nimittäi unohtannu kiinnittää venhon kiinne sen eilisen muonanhakureissun päätteeksi. Venho on liplatellu aaltojen kanssa koko yön irrallaan. Onneksi on tuullu tänne päin koko ajan.
Hölköttely oli väsynyttä heti alusta lähtijen ja kilsan päässä alko satamaan. Takasin ku kotirantaan kerkisin, oli melkonen horkka päällä...nyt jo vähän helpottelee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti