Auringonlaskun jälkeen

Ohramoottoripyörälenkilläni toppasin juomaan mukavanletkeeseen paikkaan.

Kaikenmoista tuli tännäänki yritettyy ja tyritettyy. Aamulla aikasin huopasin venholla mantereelle, ja siintä muutaman koukeron jälkee pyöräilemää Satulle, ja edelleen Taavetin Centrumiin. Kaupassakäynnin jälkee takasin saareen.

Sitte hiissattii akrekaattori päärakennuksen viereen ja nykäsin sen tulille ja nylkyttelin konehöylällä kyökin hirttä silijämmäksi, ja loppusilaus tasohijomavekottimella. Listathan mie olin hirren kylkilöihin jo roiskinnu aikasemmin. Riimaa siitä ei kyl tullu, mut tähän "kuolinpesään" saa miun puolesta kelvata, eikä valituksia oteta vastaan, eikä varsinkaan minkäänlaiseen käsittelyyn. Tää on tekijän mielivaltanen päätös.

Asijoijen hoitelu täältä saaresta "etätyönä" on välillä hankalaa. Ja muutenki aikasemmin parin sotkun selvittämistä kohen tuli yks sotku, joka sotkeentu entistä sekavammaksi, eli kokonaisuus mäni kuitenki eteenpäin. Nytte tahtoo olla silleen, että yhen sotkun ku saapi selväksi, ainaki kaks mänee ihan kuralle....heh....senpä takija Uuno-kääkän kannattaa olla "selvittämättä" sotkuja, ku kokonaisuus mänee vaan huonompaan suuntaan. Risupartaerakkona on ihan mahtavaa, vaikka ihmisen näkeminen vähän alkaa jo hätkähyttämään nykysin.

Kuuven jälkee lähin Satulle ohramoottoripyörällä, ja siintä jatkoin Taavetin toiseen laitaan Centrumin lävitte, ja siintä kanttailin taaskin mahtavassa Perslantijan suvikelissä Jurvalan baarille, ja käännyin takasin rantaan.

Loppusilaus tälle päivälle saunan lautehilla taaskin reilusti auringonlaskun jälkeen...