Melkonen kontrasti oli parilla viimepäivällä.
Tulomatka Perslantijaan mäni "normaalisti". Karmeeta kohellusta on tuo matkustaminen aina, mut kaikesta vaikeuvesta huolimatta Uuno auliisti autteli muita immeisijä parhaan kykynsä mukkaan.
Lentovenneestä ku rappusija alespäin laahustettiin oli kynsiin tarttunnu painava kanssaihmisen laukku oman täpötäyven repun lisäksi. Noijen kanssa hoippuroi tyrämies rivakasti rappuset ales kylmälle Perslantijan kamaralle.
Espanjan maalla oli jo Uunolle rutiinija sukkasillaan hipsutella turvallisuusvekottimen lävitte kaappija isomman turvaukon hiplattavaksi.
Kotona oli viis senttijä paksu lumipeite ja viis metrijä korkija ongelmavyyhti setvittäväksi.
Pari lenkkijä oli aika pohruta kuitenki, mut nytte vääntö on jo pahasti nollan alapuolella....
Uuno peijakas,käykö sun blogisi aurinkovoimalla,kun päivitykset loppu ku seinään Suomeen palatessa?
VastaaPoistaSiltä tuo itestäki pikkusen vaikuttaa, jo koko Uuno tuntuu käyvän samalla voimalla....No nytte jo näihinki keleihin alkaa jo tottua ja suurimmat läjät on saannu tasoteltua.
Poista