Paineet oli matalalla

Kuva on Los Montesinosista viime sunnuntaina.

Kovasti on ollu paineet matalalla viimesinä päivinä. Niin ottalohkoissa kun Uunon verenkierrossakin. No verenkierron paineijen normalisoituminen ei oo mikään huono juttu, ja todennäkösesti tuo syksyllä alotettu pillerien syönti on sitä auttannu mataloitumaan? Senverta synkissä vesissä uiskentelin kuitenki, että en jaksannu sunnuntain mukavasta häppeningistä kirjotella sanaakaan.

Ottalohkojen paineistuksen mataloituminen vetää aina Uunonki suupielet ala-asentoon ja muutenki mielen matalaksi ja luurangon muutenki veteläksi. No siihenki tuli Uunon mielen ja ottalohkojen paineijen kohotukseksi onneksi korjaus tänä iltana vuokranantajan viestin muodossa. Myöhän vaihettii sitte kyl useitaki viestejä, ja hommat selvisi kaikki parhain päin meijän molempien kannalta.

Harmillisin homma omalta kohalta oli se, että jäin erinäisten väärinkäsitysten/väärinymmärrysten takia homman maksumieheksi, eikä ne kumpikaan "-käsitys" eikä "-ymmärrys" johtunnu miusta.

 No paskanko väliä noilla tineroilla sitte loppupeleissä kuitenkaan on. Miulla niitä on ollu tämmöselle Uunolle ihan tarpeellinen määrä käytettäväksi. Mie en niijen tineroijen päälle muutenkaa mitään ymmärrä, enkä pijä niitä elämän tärkeempänä asiana, vaikka visusti niijen vähyyen takia on vähän aina elettävä. Jos on maha täys ja juomaa kaapissa enempää ei juuri ihmine eikä Uunokaa tarvi. Kaikki muu mänee jo vähän röystäilyn puolelle. Sitä on tehnny Uunoki.

Tämän "sätän" takia jouvuin tilaamaan uuven ja ennakkoo aikasemman lennon itelleni, ja hylkäämään sen Guardamarinki viimesen oljenkorsikisan. Siinä ois ollu mahollista osallistuu ees kerran tänki session aikana kilvanjuoksentaan. No tammikuussa tullaa sitte taas uusin innoin, kinkun täyttämin rinnoin ja polvipatein takasin, jos pääsen tekemään ees jonkunmoisen jatkodiilin viikatemiehen kanssa...vuntsailee Uuno hetekalle käyvessä.