Uunon kalsarit

Tähä aiheeseen liittyvää kuvaa en käynny näytille ropeloimaa. Otsikon asiaan liittyy muutama vanhuuteen, alkavaan alzheimeriin ja höperyyteen liittyvä nyanssi...nyt mäni jo sanavalinnat tuonne kirjakielen puolelle, vaikka sitä kirjakieltä oon koittannu tässä logissani välttää, ja mongerrella tänne sillä kielellä ja sekamurteella minkä Uuno taitaa parhaiten.

Aikoinaan nuorukaisena pänttäsin kakki inessiivit, elatiivit, illatiivit, adessiivit, ablatiivit ja allatiivit sillee, että ne on vieläki selkäytimessä, ja sillon kyllä suomenkielestä kympin arvosanat Uunolle viuhu tiuhaan tästä aineesta. Asteikko ei sillon ollu tuo avoimeksi jätetty Richteri, vaan neljästä "kybään" (lainasana nuorisoltani). Kielihommat on miuta ainna kiehtonnu, ja matikka, vaikka nykysin osasta tuota ns. sivistystä oon parhaani mukaan koittannu päästä kaikin tavoin eroon, ja koittannu keskittyä enempi pelkästään elämiseen, elämisen ytimeen.

Nyt takasin otsikon aiheeseen. Tänne tullessa oli Uunolla mukana yhet pitkälahkeiset kalisongit, ja yhet sopivan mittaset, eli lyhkäset...heh...tää luulo oli miulla ihan sessijon loppumetreille asti. Perhana olin mukamas unohtannu sopivanmittasten kalsarien kokoelman Suomeen. Rouva Uuno käi muutamat lyhkäset ostamassa markkinoilta, jotta ei yksien varassa tarvis kekkalloija ja niillä mäntii lähes koko sessijo läpi.

Nyt syyssessijon jo lähetessä vinaalija, löyty sopivan mittasten kalsarijen kätkö yhestä kollaamattomasta kassin lokerosta. Siellä oli usijampi yksilö ihan käyttämättömänä. Voi pertsuikki sentään ku uunotuttaa taas kerran. No nyt ei tarvi pyykkikoneen rallattaa, eikä Uunon nyrkkipyykkikoneen jyystää ylimäärästä.

No sitte männää tuoho toisee nyanssii. Miulla on varattuna kolme massagesessijoo tuonne Anniinan pakeille. Sillo ko juoksukisoihi pystyin kävin tiuhempaan, mut nyt en oo käynny, ku kisailut on ollu Uunon poikotissa pääosin tuon oikijan kintun takareijen takija. 

Toisella kertaa ku massageen mänin, tuli vähäse kiire, ja siks jäi tarkistamatta miten päin kalisongit tuli jalkoloihin...heh...ne oli mustat väriltään ja Haltin merkkiset, ja vyötärön kuminauhasta ja pikkuriikkisesta merkistä vaan voipi nähä mikä on sisä- ja ulkopuoli. No ehä mie siinä unen- ja muussaki aamupöpperössä ja kiireessä enää semmosia juttuja joutannu tarkistelemaa. 

Vähäse kivulias sessijo mäni ripijästi, ja jalka on nyt tän illan jotoksenki perusteella paremmassa kunnossa, mut kämpillä sessijon jälkee ku vermeitä vaihtelin, ni katoin, että voi pertsuikki kalisongit on jalassa nurinpäin, sisäpuoli on ulkona ja ulkopuoli sisällä. Heh....että semmosta.

Informoin sitte hierojaa siitä, että kalisongit tais olla "nurinniskoin", mutta suoraan pesukoneesta, niinko aina sinne männessä on ollu, ja että "vauhtiviivoja" ei varmaan näkynny...oli kyl huomannu asian, mutta hienovarasesti ei mitään asiasta kuitenkaan maininnu....kovasti naurettii...nyt pitää olla tarkkana viimosen sessijon suhteen ainaki tässä asiassa. 😂

P.s. Se kyl hirvittää Suomeen paluussa, ko välihousuja ei oo ainuttakaa mukana.