Yön hämyssä

Valmista yön hämyssä tehtyä aitaa.

Kovasti oon koheltannu viimesinäki päivinä vähän joka suuntaan ja koittannu jelppailla muitaki. Siintä jelppihommasta saapi aina hyvän mielen. Helsingistä palauvuin taas hengissä, ja tulin taas tänne turvallisen mettän keskelle. Täällä pimeessä ja mettän keskellä tunne, että on turvallista, on nykysin moninkertanen verrattuna siihen, mikä viilis on tuolla jo päiväsaikaankin maalikylillä.

Pimeenpelostaki oon jo päässy kuusseiskana eroon lähes kokonaan. Erittäin huonossa muistissani pysyy ilmeisesti lähes loppuun saakka muistikuva noin nelivuotiaan Uunon traumaattisesta kokemuksesta pihapiirin äärilaidalla olevaan ulkohuussiin yksinään menosta. Nelivuotias pikkupoika joutu yksinään ylittämään valottoman pihapiirin päästäkseen vessaan paskalle, eli hienommi sanottuna kakille.....no muisti siintäki tapahtumasta kyllä ehkä parani, mutta pimeetä pelkäsin kovasti vuoskymmeniä.....no ehkä pimeänpelko on ihmiselläkin jo osin luonnostaankin? 

Huossa muitissani on myös se asia, jonka julkisesti nyt tunnustan 67 vuuven jälkeen. Tuossa ulkovessassa oli ainakin parin litran vetonen vaseliinipurkki (rasvaa) säilössä. Joku pikkupojan aivoitus johti siihen, että rasvasin koko veskin puisen kannen ympärystön sillä vaseliinilla. Muistan, että siitä miun tekemästä rasvauksesta nousi melkonen meteli, ja harmillista oli se, että miun tekämä kannen "rasvaus" mäni yläkerrassa asuneen, mieleltään järkkyneen rouvan piikkiin...no tämäki synti on nytte sitte julkisesti tunnustettu, eikä enää oo painolastina Uunon nykysin jo melko keykäseltä tuntuvassa selvittämättömien asioijen repussa.

Enää siellä miun selvittämättömien asioijen repussa ei oo jälellä ku yks perkeleen hankalaksi männy kolhoosihomma. Käjet ristissä toivon, että tääki asia mänee sillee niinku se lain mukaan kuuluu männä. Omia etuja en halua ajella, mutta pykälien mukaan pitää nyt loppukinkerit "juhlia", etenki ku niin ei aikasemmin oo juhlittu. Kaikkee aiheetontaki paskaa on Uunon päälle satannu, ja se on miut kyl aikalailla vihastuttannu lopullisesti. Paska juttu, kertakaikkijaan, ku tää lakipykälien kunnioittamien ei tunnu kaikkia kiinnostavan. Ne pykälät on tehty just sitä varte, että tämmöset nyt tapahtuneet asiat voitasiin ehkästä, eikä väärinkäytöksiä ilmaantuisi...tää on semmone aihe, että tästä nousee Uunolla heti näppylät nahkan pintaan, ja syke nousee maksimitasolle. Keväällä yriteltii viritellä semmosta hommaa, mikä ei kyl päivänvaloo tainnu kestää, ja tuommoset yritykset kyl pitää loppua. Miulla on jo niin pitkä luettelo semmosia asioita, mitkä miun mielestä on lainvastasia, että siihen listaan en enää kaipaa yhtään lisää...en ainuttakaan. Harkintaa pitäs löytyä, ja virman etu pitäs olla etusijalla. Ei yksittäisten osakkaiden, eikä etenkään johtoportaan etu.

Tänää soitelin entiselle työkaverillekin puhelun. Mahottoman mukava oli jutustella...kertakaikkijaan.

Tänää ruvettii ajattelemaan tuon huomisen itsenäisyyspäivän takia omaaki varustautumista, koska näin lähellä rajaseutua asustellaan. Aateltii, että aita pitää rakentaa meijän viime syksynä valtaaman alueen ympärille? Siinä mänee tällä tahilla arviolta noin 70 vuotta....heh...Uuno ei oo ikinä uusia haasteita kavahtannu, mutta joku tässä aikataulutuksessa ei nyt kyl Uunonkaan laskuopin suhteen täsmää?

Nää varustautumishommat rajaseuduilla ei oo päivänvalossa tehtäviä hommia, ja siksi työskentely on meilläkin ajottunnu pääosin kuutamourakointiin.

Mie jatkeskelen tätä aikasin alotettua Itsenäisyyspäivän viettoa hyvillä ja rauhallisin mielin. Hyvää huomista Itsenäisyyspäivää!