Päivä oli taas työteliäs, mutta nyt ei jaksa enää sitä ruveta isommin raottelemaan. Pitkäksi veny mukava päivä pääosin Uunon viimosella "savotalla".
Kello jo lähentelee puolta yötä, ja kurki siellä vielä metakkaa pitelee. Äsken laskeutuvat myös Hannu ja Kerttu, nuo meijän joutsenet. Ei enää kattelemaan tarvi ikkunasta ruveta, kun sen pystyy sanomaan äänenki perusteella.
Kaikenmoista kannustusta Uuno sai askareilleen päivän aikana. Puhelinsoittojen, kuvaviestien ja vastarannan naapurin vierailunkin muodossa. Kaikki yhteyvenotot ei kuitenkaan mukavia ollu, ja kolleegan soitto lasareetista veti suupielet ala-asentoon, ja muistutti taas meijän "hyttysten pierujen" lopputulemasta. Kiitos kaikille myötäelämisestä...työ ootta Uunolle tärkeitä immeisiä kaikki!
Iltayöstä vielä lämmitin saunan ja kattelin ikkunasta auringon laskuu, ja karhun paskaa... heh, joku vois kuvitella, että tuo viimone on vitsi, mutta eipä kuitenkaan oo. Mie käyn ansaitsemalleni levolle. Huomenna ehkä vaihtoehtotyötä? Sen näkee aamulla viisaampana, jos herää?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti