Guardamaria...
Uunon sekavuusaste lisääntyy, mitä lähemmäksi viikatemies hiippailee. Todisteena tästä on tuo perättäisinä viikonloppuina oleviin puolimaratonkisoihin ilmottautuminen. Tästä mie en kyllä helpolla oo aikonnu selvitä, mutta ollaa sitte päissää, jos ei selviäminen onnistu.
Samaa paikkaa...eri vienkkelistä katottuna.
Ekan puolikkaan jälkeen mänee pari kolme päivää "toipuessa" ja puhallellessa, ja sitte pitääki jo alkaa heti puhaltelun jälkeen keventämään, jotta seuraavasta puolikkaasta vähäselläkin kunnialla läpi pääsee...heh...helepot hommat kääkällä, ei paljo jouva reenailemaan sillä viikolla.
Kattelin "vinon pinon" noita paikallisia kisasivustoja, ja parempia ja lyhkäsempiä kisoja ei tarjolla nyt näyttänny olevan, ni ei muuta ku ilmot sisään.
Päätökseen vaikutti myös se, että Guardamaria ei väliin voi jättää, ku se on miun toinen "kotikylä" täällä Epsanjassa, ja siellä on mukavia tuttuja. Toine syy on myös se, että se on niin lähellä, että myös sinne pääsee duathlonimenetelmällä, eli Kankeen kyyvittämänä "helposti".
Molempiin paikkoihin saattaa olla myös muita tuttuja tulossa, eli kyytikin voi järjestyä? No kyllä toistaseksi on Uuno halutessaan aina kisapaikalle päässy, jos semmonen henki on päällä ollu, ja kilvanläpsyttely on kiinnostannu.
Tänää oli aamulla jalat poikkeuksellisen keposet, ja niinpä hinkkasin vajaan kympin Kankeen satulaa takaosastollani aamulenkin jälkeen ja käin Pinomarissa kahvilla, ja iltapäivällä vielä reilun kympin nilkuttamassa tennareilla LaMatan ja Luonnonpuiston suunnilla.
Muitaki "pähkinöitä" ois kyl pureksittavaksi useita, jotka pitää yrittää pureksia, tai jos ei onnistu, ni niellä purematta. Haaveena on ollu kyl vielä tehä joku retkuilu Kankeella johonki niin pitkälle, että löytäs kasvavan pippurin, kun se alkaa olla lopussa, eikä pääse lihapullia kohta enää tekemään. Saa nähä kerkiinkö enää, kun aika mänee aina louppukeväästä täälläkin kortille.
Tämmösellä mänöllä jatkuu täällä lähiviikot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti