sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Öilen

Öilen käin Guardamarissa leppuuttamassa silmijäni. Pirun pilvistä on ollu koko syksyn.

Kankeella lähin kankeesti puoliltapäivin öilen liikenteesee. Pinomarissa kävin jutustelemassa joutavia, ja syömättä ei päässy nytkään matkaa jatkamaan. Sitte vielä tuli isäntäväki kokonaisuuvessaan kottii, ja kahvitki juotii.

Sitte jatkoin täyvellä masulla Kankeen ja jalkojeni kiertämistä aurinkoisessa kesäkelissä Guardamarin suuntaan. Sinne ku pääsin, ajoin ekasta mutkasta rantaan ja suoraan rantahietikolle saakka. Hermo ja silmä ja Uunoki lepäsi mukavassa maisemassa.

Guardamarin palmikon suoraa on mukava poleksija tai patikoijakkii ja puolimaran reittihän tästä myös mänee.

Jatkoin kaura- ja ohraporemoottorin käyttöä lähes tyhjäkäynnillä rantakuppiloijen kautta, ku entuuvestaa tiesin, että tähän aikaan iltapäivästä siellä ei tungosta enää oo....eikä ollukkaan.

Sitte ku tultii rannalla viimoseen liikenneympyrään ykssuuntasta tietä vastakarvaan, kepittelin vähän isompaa vaihetta silmään palmupuiston ja "kalamajojen" suoralla. Siintä mänin huvivenesataman poikki Seguran varteen lempeessä iltapäivän auringossa.

Uunonki venho joutasi Kivijärveltä jo tänne leuvompiin keleihin.

Seguran vartta ajelin Rojalesin ohi Benijofariin, ja sen "maalisuoran" ylämäkee kohti Quesadaa ja Torreviejaa.

Quesadan mäjellä oli jo aurinko melko alhaalla.
 
Siintä jatkoin La Siestan Mercadonan ohitte matkantekoani Uimahallin ohitte Manchalle ja Leijonakujalla olin auringonlaskun aikoihin.
 

Hyvä on mörskällä sitte tiirailla auringon laskuja ja nousujaki, ja ootella samalla kaikessa rauhassa tiimalasihiekan valumista.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti