Hetekalle heitti

Hoh-hoija. Kävin sunnuntaina pyörimässä tuolla Quesadan suunnalla. Sitte senjälkee ei oo muualla pyöritty ku hetekalla...yöt ja  päivät. Välillä kyllä veskissä piti pyörähellä, ku takalauvotus petti ja hetekalla kierislyä ei ollut aikaa jatkaa yhtää sekuntia. Homma alko sunnuntai-iltana ja se eka yö oli pahin. Kuumetta ei ollut juuri puolta astetta enempää, mutta hyvin kyllä muuten vatkoitti sillee että kaksin käsin piti välillä pijellä hetekan takalauvasta kiinne ja yritellä pittää oman takalauvotuksen sulkijalihas mahollisimman kirijänä, että ei vielä nyrkkipyykkihommiin tarvisi ruveta näin horkkasena.

Vasaraki hajos ku sitä uutta Kankeen tankoon laitettavaa vasaratelinettä testailin siellä Quesadassa. No tään reissun jälkeen oisin kyllä sen vasaran vasaroinnu tuusan nuuskaksi muutenki, mutta oishan se somempaa ollut, jos sen ois saannu tehä hillitysti ja hallitusti. Siinä mäni nyt kaikki tiijot Uunon päästä parin viime vuuven ajalta....että niistä on Uunolta turha kysellä mittää. Miehän en mitään päkflässijä enkä mitään muutakaan sevenuppija oo siitä vasarasta otellu. Se on ollu miulle vaan pelkkä työkalu, josta on otettu sormiotteella kiinne ja sitten yritetty sillä nuijia mitä nuijittavissa on millonki ollu ...tää vuos on kyllä ollu tähän mennessä basso- ja hanurivoittonen, johtuiko tuosta vaarasta? Mäne ja tiije...

Kuviakaan ei laitettavaksi nyt kuivanrapsakan, pierunhajusen tekstin sekaan oo, ja vaikka oliski, kyseenalasta on, taipuuko tää sipasupilleri ja Uuno niijen laitteluun näijen kokemusten jälkeen.