Akkaa jo tuo aurinkoki pikkuhiljaa pilkistelemää. Mörskälläki on sermijen välistä kurkittu, joko helle on taas alkannu...heh...ei ihan vielä, mutta nyt on sateet jo onneksi loppunnu.
Mitenköhän tuo pintanahkapuoli nyt sopeutuu näihin kuivempii keleihin, ku on noihin vesikeleihin jo päässy tottumaan? Halkeilemaan saattaa ruveta vanha ja vetinen päälysnahka ja iho alkaa kesimään ja nousee näppylöille.
Eilen oli jo poutapäivä ja käin "Vielä Kankeemmalla" Hessuu jututtamassa ja saijulla. Sieltä lähin hiljakseen koukkimaan LaMatan ja Luonnonpuiston lävitte ratanpohjalle ja siitä Alzhaimerin kautta keskustaan ja mörskälle.
Kämpillä on henkisesti jo ruvettu valmistautumaan pitkiin pyöräreissuihin noijen Olan palkintotineroijen talteen saamiseksi ja "Kankeen" ja "Vielä Kankeemman" ketjuja jo ruokaöljyllä hivelty. Illalla pieneksi "alkuverryttelyksi" värkkäiltii ensimmäine viesti tinerokasan päälläistujalle. Nytte ei voi muuta ku ootella.
Mie käin aamulla Normilenkkini hiipimässä. Väsynyttä ja raihnasta oli. Suunnitelmassa on kyl viel yrittää toistaki konttausta illemmalla? Saa nähä onnistuuko.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti