tiistai 18. lokakuuta 2016

Uus mörskä ja muuta rutinaa

 
Myöhän päästii nytte virallisesti vähäksi aikaa kaupunkilaisiksi tuon mörskän vaihon takija.

Uunolla tais olla kapulassa nyt vähän ylivuotista vilmijä, ku nuo mörskön kuvat on niin mustanpuhuvija. No ei se synkkämielistä Uunoo haittaa yhtää.


Mörskähän on ihan tässä ydinkeskustassa, ja kerrostalossa. Huoneisto on kyl ihan ok, vaikka ainoo näkymä on tuo sisäpihan keskellä oleva uima-allas. Huoneet on kyl ihan mukavat, ja valosat, mut Uuno kyl haluas auringon nähä jostaki suunnasta ainaki johonki aikaan.

Mörskästä löytyy kyl kaikki tarvittava: Hetekka ja tuliterä kahvinkeitin ja monet muut turhakkeet, vispilät ja virvelit, millä ei Uunolle oo mittää käyttöö.



Kyllähän nää keskustan ihmiset vähäse hittaasti Uunoo silmäilee, ku se niukoissa juoksutamineissa kujilla hiippailee, mut kuuskolmosella ei oo ennää mittää hävittävää...miulle ihan yks hailee.

Äske mie kotiuvuin tuolta LaMatan luononpuistosta, jossa käin irrallaan olevaa koiraa karkuun juoksemassa, ja menomatkalla Valencianan oikalla puolella olevassa teollisuuskorttelissa opastelin ameriikan murretta puhuvan tummaaki tummemman eksyksissä olevan naishenkikön Diego Ramirezille.

Puolentoista tuntisen pusikkojuoksun jälkee mörskälle läskin paistoon...mahtavaa mänöä kuitenki...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti