Aamulla yheksän maissa lähin Kankeella vääntämään ns. "Uunon normilenkin". Tästähä mie normaalisti karahutan tuohon rantaan Noobelin Alfredolle. Siitä ajelen Masan mäkkee ja alas LaMatan rantaan. Siintä LaMatan keskustaan ja edelleen luonnonpuistoon. Ylläoleva kuva on Pulukoppien ja Lunnonpuiston portin välisestä ylämäestä. Siinä voipi kilsan mittasessa ylämäesssä vejellä minkä sielu sietää. Vetohalut kyl vähenee kyllä sitä mukkaa ku pulukopit lähenee.
Takatullessa voipi sitte katella maisemija, jos ei muuta mukavampaa tekemistä keksi. Kuva on mäen alaosasta. Ylhäällä ois vieläki mukavampaa kateltavaa silmämunuaisille.
Luonnonpuisto on kyl semmone paikka, johon Uunon tennarit kääntyy ihan issekseen. Siel on hyvä kiihytellä ja piereksiä ihan iteksee tai Desajuunoo tai Siestaa tai Fiestaaki vietellä isommallaki porukalla. Ja mikä tääl on kaikkista mukavinta, tuo vesi pyssyy pääosin tuolla järvessä ja meressä ja kauppojen hyllyjen juomaputeleissa, eikä sieltä lotise nilkoille ja kuluneille niskanikamille. Ja jos se joskus sieltä irtaantuuki, mukavampi on niskaan saaha sitä ku se ei oo valkoseksi muuttunnu ja on lämpötilaltaan 20-30 välissä.
Lenkkipolut ja -ilmat ei tästä paljo voi parantua. Kuva on jostaki luonnonpuiston 5km:n mittaselta "pääpolulta".
Tässä jo sitte ollaaki tultu luonnonpuiston päähän, ylitetty Grevilentten tie Los Montesinosin risteyksen kohilta, ja muutama satametriä varvikkoa ja ollaan tultu radanpohjan hiekkatielle toisen Suolajärven rantaan. Hyvää paikkaa tehä tasamaavetoja.
Radanpohjan hiekkaosuus päättyy sitte tähän kaislaviidakkoon. Siintä alkaa sitte betonipintanen usean kilometrin mittane pyörä ja jalkakäytäväosuus.
Pikkusen ennen Alzheimerin taloo, oikijalla näkkyy toisen suolajärven päässä Suolafabriikki ja lumikasoja. Sitte jo ollaanki kaupungin keskustassa.
Usijasti koukkaan tuonne satamaan kattelemaan Venhoteollisuuven korjaus- ja huoltohommijen etenemistä.
Persaukisten "jolliaki" on mukava naamataulu vihriänä katella.
Sitte sytkyttelen rannan linja-autoaseman lävitte tähä muistomerkille...
ja jatkeskelen sytkytystäni tän vettäläpäsevän katoksen alitte...
näijen pillipiiparijen ja vasemmalla olevan Kasinon ohitte.
Sitte ylleensä koukkaan Kasinon jälkeen oikijalle aallonmurtajalle kisuliinejä ja kalastajia kattelemaan.
Sitte tuun aallonmurtajan juurelle, mutta nykysin välttelen pyörällä tänne rantapaseolle mänemistä. Syy siihe on se, että muutaman kerran on polliisimiehet miut sieltä ulos lempannu, ja seuraavan kerran voipi jo tuppi rapista tai jotaki muuta tulla lemppauksen lisukkeeksi, ja sitä ei Uuno taho.
Siintä kiihyttelen sitte rantaa seurailevaa autotietä pitkin tähä Curan rannalle.
Ja siitä jatkan tähän Locosin rannalle, ja tuon rannan jälkee pikku pätkä Noobelija ja sitte jo ollaaki takasi mörskällä. Nyt tuli mittariin 26,5km. Normaalisti tulee muutamia kilsoja vähemmi ku joku koukku jää tekemättä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti