lauantai 7. kesäkuuta 2014

Kymijokiviesti. 2014.06.07. Tulokset, kuvia.

Uunon Ontuva Elämä 2014. Vasurilta Markku, Pasi, Juha, Anssi, Esa, Mika ja Anu.

Tänää kipastii ylläolevalla ryhmällä Kymijokiviesti. Hommahan mäni ekaa kertaa kokonaan "omalla porukalla". Tuloksena oli nyt mainio 4. sija. Joukkueitahan oli viimevuotta paljon suurempi määrä, eli 24 joukkuetta.

Valmistelut pikkusen ontu Uunon kohalta, ku tulostin ei suostunnu yhteistyöhö, mut Esa jelppasi aamulla tilannetta.

Oma kondis oli ja "hiinä ja hiinä" ja eilen olin vielä vahvasti sitä mieltä, että en pysty juoksemaan ensinkään toissayönä alkaneen kurkkukivun ja itikoijen kanssa inisten vietetyn yön jälkeen. Viime yönä pystyin lepäämään tunnin pätkissä ja pätkätyö alko vasta puol kahen jälkee.

Lähtöpaikalle sain konini kuitenkin ohjastettuu ja Jarno siellä jo viritteli panderolleja sillankaiteeseen. Jelppasin siinä pikkusen ajan mieki.

Esa alotti meijän ykkösosuuven mallikkaasti. Juoksi 6 s kovemmalla kilsavauhilla ku edellisvuonna. Oltii viijentenä.

Pasi juoksi tokan osuuven myös yläkanttiin ja viimevuoden keskivauhtia 4:14 kovempaa. Sijotus pysy vitosena.

Kovakuntonen Mika veteli mallikkaasti kisan pisimmän siivun, mut ikävä n. kilometrin harharetki Iitin juoksijan kanssa toi aikaan lisää minuuttitolkulla. Opastusta eikä muutakaan merkintää ollu ensinkään pusikon takana olevan vaihtopaikan lähellä, ja pojat veteli suoraan ja harhaan. Harmi juttu....

No Anssiki sitte pääs lähtemään, ku pojat vaihtopaikan löytivät. Anssi veteli osuutensa entiseen malliin, ja Uuno pääs lähtemään hyvistä asemista vitososuuvelle. Mie kirmasin tauvista huolimatta loivaan ylämäkeen reilusti ylikiertoksilla. Mäjen päällä vauhti 3:36, ja siitä kyllä Iitin tyttöjuoksijan selkä läheni kovaa vauhtija, ja Uunon vauhti hidastu. Jossaki kutosen kohilla sain tytön kiinne, ja alamäjessä yritin kertaalleen ohitteki, mut yritykseks jäi. Nuoruuven into vei jälleen voiton kääkän onnettomasta yrityksestä. Sitte jo tolpalla roplattii "emitterijä" oikijaan asentoon ja unohettii taas painaa kello sammuksiin...

Markku pääs sitte irti, ja Elämän Ontuminenki parani rapijasti, ja Iitti jäi kauaksi taakse. Hyvä, että Markku saatiin meijän elämää vahvistamaan...kiitokset siitä!

Anu enskertalaisena piti heleposti Iitin selän takana seiskaosuudella. Hienoa oli Anun meno vielä ennen vaihtopaikkakin.

Vakioankkuri Juha hoiti myös ankkuroinnin ja Uunon Ontuvan Elämän Vellamon laituriin.

Kiitokset omasta ja muidenkin puolesta joukkueelle, kanssakisaajille ja järjestäjillekin, vaikka hituse jäi parantamisenki varaa. Kiitokset myös hyvästä kannustuksesta kannatusyhistyksille! Ens vuonna uuvestaan, jos jalka vielä nousee ja henki pihisee.....nyt illalla on pihissy kyllä aika mukavasti, ja räkääki tullee jo rapijamman jälkee...

Kuvia laitan TÄHÄN.

Tulokset pistän TÄNNE.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti