XXII Edicion 5 y 10k "Villa de Rojales". 27.9.2025"

 

Eilen oli sitte toinen kilpailurypistys täällä Iberiassa. Sen ties jo ennakkoon, että melko raskas iltapuhde on tulossa meille molemmille. Rojalesiin oli tarkotus ajella pyörillä. Mentiin tuolta Peltomarkkinoijen ohi ja Manolo ravintolan kohilta siirryttiin pikkutielle, joka kierti tuon Quesadan mäen oikealta puolelta Segura joen varteen, ja siintä Seguran reunaa pitkin Rojalesiin. No näin jälkikäteen, ei ois ehkä kanattannu, vaan selkeempää ois ollu ajella Guardamarin kautta, ja sieltä jokivartta Rojalesiin.

Oltii jotaki viijen maissa Rojalesin keskuspuistossa Segura-joen varrella. Löhtöpaikkahan on perinteitä noudattaen kapealla Malecon del Soton kujalla, puiston toisella reunalla. 

Matkojahan oli tarjolla 5km ja 10km. Lähtöaika oli .olemmilla sama klo 19, ja kisan aikana läpötila oli kellon mukaan +26, tuulta 3m/s. Kympillä vitosen lenkki kierrettiin kahteen kertaan.

Ennen aikuisten sarjoja juostiin useita lasten lähtöjä. 10min 5km:n ja 10km:n lähdön jälkeen starttasi myös sauvakävelijät.

Pyörät saatiin parkkiin puiston reunalle, ja pikkune sukkien vaihto, ja verryttelemää Seguran varteen. Letkun tyhjennys pusikkoon, vaikka PajaMajoja oli kolme myös lähtöpaikalla. Nyt oli helpompaa, ku oli huoltaja mukana. Yksinää kun on pyörällä, on oltava paljo tarkempana mitä ottaa mukaan.

Sitte änkeyvyttii kapijalle kujalle lähtöputken tuntumaan. Nyt en oo ihan lähtöletkun alle änkeytynny, vaan vähä taaemmas. Normaalit seremoniat taputuksineen ja sitte lähtölaskenta viimesten 10 sekunnin aikana...ja lopuksi päästii liikenteeseen ahtaalla kadulla. Pari ekaa kilsaa mäni 4:57 tahilla...ahistavaa oli, mutta paremmi mäni ku viime viikolla Torressa. 

Loppuaika oli 24:50, ja sillä sijoituin sijalle 6. nuorten miesten M60 sarjassa. Sarjassa juoksi 24 maaliin asti. Outo juttu kellon kanssa, kun otti matkan (5,14km) mutta kello ei pysähtynny, vaan jatko rallatustaan, ja sen huomasin vasta parikytä minuuttii maalin jälkeen. Hyvät oli tarjoilut Redovanissa myös kisan jälkeen. Olutta, ja muita juomia, banaania, useita lajeja pizzaa ym. Mie tyydyin kahteen tölkkiin olutta, toinen valmentaja/huoltajalle ja yhen kurlasin ite.

Uunoilua ennen lähtöä.

Sitte vieteltii auringon laskiessa jokune aika täpötäyven puiston ryysiksessä, katottiin tuloslistalta oma tulos ja alettii valmistautumaa loppurynnistykseen, eli reilun 15km:n polkupyöräilyyn kohti Torreviejan valoja.

Quesadan Mercadonassa piti käyvä hakemassa juoma- ja muona täydennystä, ja jatkettii jo vähän väsähtänyttä polkemistamme. Ajeltii nyt takasin Benijofarin kautta. Kovasti väsytti, ja kertaalleen nukahin mörskän sohvalle kesken lopputankkauksen.

Kiva ja suorastaan hullun lystikäs oli retki, vaikka klo kolmen jälkee uni oli pelkkää "kieriskelyä". No sitä piisas kuitenki yheksään saakka. Kiitos erityisesti Rouva-Uunolle, jonka mukanaolo mahollisti vähän helpomman mukasen toiminnan illan aikana.

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

Oppia ikä kaikki

Tän aamupäivän vajaan kympin lenkura.

Ihmisen pitäs pystyy oppimaan jotaki uunoiluistaan. Tai sitte vois ajatella, jos oppimistapahtuma ei toteuvu, että vanhuuven höperyys tai muu sopiva tauti alka vallata aivojen oppimisalueita. Miulla tuo vanhanki tiedon omaksuminen taitaa jo olla ylivoimasta. Sen totesin taas monenneko kerran tän aamun muuten hyvin menneellä lenkilläni.

Tähän samaan tapapahtumaan oon törmänny jo liian monta kertaa, nimittäin jalkaterien puutumiseen. Tänää kävi taas sama juttu. Otin jalkoihini tän aamun lenkille vaihteeksi nuo uudehkot paremmat Niken pompputossut. Ne on kyl hyvät, mut vejin taas tennarijen nyörit liian tiukalle....kilsan jälkee alko etenki oikee jalkaterä tuntumaa ouvolta, ja tuntuma paheni koko ajan.

Lenkutus jatku muuten mukavasti muutamaa pakollista stoppia lukuunottamatta tuonne El Moncayon mäen ylikulkusillan kohille, josta oli meininki kääntyy takasin. Siinä oli pakko pysähtyy ja löysätä tennarijen nyörit, ettei jalat mäne kuolioon, josta voi olla seurauksena jalkojen amputaatio. Perhanan Uuno, kyl näillä miunki tallustamilla juoksumetreillä pitäs olla perussäännöt ainaki hallinassa. No eipä näytä kuitenkaan olevan. 

Miulla on meininki osallistuu  lokakuussa Torreviejan Puolikkaan yhteyvessä juostavaan 10km:n kisaan, tai jopa puolikkaalle, jossa on Uunolle sopiva sarjakin. Tän päivän lenkin peruteella oon viel toiveikas tuosta puolikkaan juoksemisesta. Katotaa miten nää viimesten viikkojen vouhkaamiset mänee. Sitte vasta ilmottauvun.

VIII Legua Nocturna Puerto de Torrevieja. 20.9.2025

 

Eilen lauantaina oli tarkotus juosta 5km:n iltakilpailu Torreviejan keskustassa, ja sillee teinki. Ilmottautumine jäi ihan viimeselle päivälle eli toissapäivälle 19.9.

Oli tämä Torreviejaan tulo käppänälle jo melko raskas rasti, ja toissapäivän aamuna oli ensimmäinen kunnolla levänneen yön jälkeinen mukava olotila pitkään aikaan. Pohjallahan oli vajaan viikon kestänyt retki Rovaniemen ympäristöön sukuloimaan, tuhkauurnan ripotteluun ja seitenkymppisten juhlintaan. Retkihän varsinaisesti alko jo Jyväskylästä, jossa oli ne veteraanikisat. Vaikka kaikki nuo tapahtumat ei mukavia ollukkaan, jäi Uunolle hirmu mukava muisto, ku aattelee kuinka hyvin meistä huolehitiin siellä. Suuret kiitokset kaikille!

Eilen vartin yli viis lähetti lompsimaan ydinkeskustan Plaza de Constitucionalille, jossa kisan maali ja lähtö sijaitsi. Matkaa sinne tuli reilut 6km rannan kautta. Dorsaalien hakupaikkaa ei ollu vieläkään miulla tiedossa, ja kysyin sitä ku lähestyttii kisa-aluetta juoksijan näkösiltä espanjalaisilta. Ne valisti Uunoo ja sano, että Plazan viereltä sekin löytyy, ja löytyhän se. Siellähän oli vastassa espanjalaine tuttavapariskunta, jotka kiertää kisoja kuvaamassa.

Sitte hain dorsaalin ja Plazalle strippailemaa kisakalustoo kuntoon. Reittihän juostiin kahtena 2,5km:n lenkkinä yhteismatkan ollessa 5km. Kello 20 oli lähtö ja lämpötila oli kosteen nihkee +27. Oli luvassa kyl hikinen vajaa puoltuntinen retki, ja semmonen sieltä järjestyki.

Normaalia niukempi kolmen vartin verryttely ja putken alle puhisemaan ja oottelemaan lähtöö, joka tais olla kolmisen minuuttia myöhässä. Sitte päästii irtaitumaan hölkälle laukauksen jälkeen. Vaikeeta ja nihkeen hikistä oli juoksu heti alusta lähtien. Ei vissiin Uunon runko oo oikeen vielä tottunnu tähän lämpötilan muutokseen?

Toiselle lenkille ku lähettii, senverta olin jo pökerryksissä, että jäi tuo lenkin väliaikaki noteeraamatta vaikka maaliputken vieressä oli normaali ison fontin kellonäyttö...no jotenkii sieltä toiselta lenkiltäki sain itteni maaliin asti huojuteltua. Tarjoilut oli normaalin yltäkylläiset maalissa. Sämpylää ja erilaisia juomia oluttakaan unohtamatta. Kyllä hiki lensi juoksun jälkeenkin ihan noroina joka huokosesta. 

Viimene sarja oli VCM, eli M55, jossa olin sijalla 13 loppuajalla 27:13. Ja keskitahilla 5:26. Tässä sarjassa oli 21 juossu maaliin. Eka lenkki näytti männeen 13;36, eli ei se toinen lenkki ihan täyvellinen romahus ollu verrattuna ekaan. Oma kello näytti matkaksi 5,33km ja keskitahiksi 5:06.

Ootin kyl ite parempaa tulosta, mut tästä se tämä homma lähtee....Sitte myö lähettii Varto Kebabia kohti ja syömään. Siinä mietittii, että männääkö linja-autolla takasin, mut yhen tankillisen ja muonan jälkee päätettii yrittää taittaa kävellen rantaa pitkin tuo reilun 6km:n kotimatka. Kertaalleen pysähyttii ja ilman vessakäyntejä nieleksi vielä toisenki tankin rutikuiviin kitusiini. Mörskällä oltii puolen yön jälkeen, ja unta kaaliin. 

No se ei vaemaan kellekkää yllätys oo, että unet ei oikeen tuu tuommosen illalla tehtävän rytäkän jälkeen...vajaaksi jäi vähän ja nyt nuokuttaa. Muutaman kuvan laitan tekstin sekaan ku parempi puolisko heräilee.

Mut mikä oli pääasia, että oli kyl ihan mahtavan mukava osallistuu kisaan. Tästä on hyvä parantaa, tai huonontaa...heh....miulle käypi mainijosti molemmat vaihtoehot.

Tulokset löytyy TÄÄLTÄ.

Ankka ja Possu

Voi herran jestas, kyl on maaliman mänö ouvoksi männy Uunosen mielestä ainaki. Kaiken maaliman immeisten olotiloista päättää nykysin Ankka ja Possu. Sanosin, että jos ei mänö tästä mitenkää lähivuosina muutu, ni kaiken maaliman immeisille ei "hyvät heilu" pitkiin, pitkiin aikoihin. Toine Uunon henkilökohtane mielipije on se, että jos Uunoo joku rupijaa johtamaa, ni minimivaatimus Uunon johtamisen hyväksymiselle on se, että pittää tietää mitä on 5^3 enneku Uuno hyväksyy johtaamiseensa tarvittavan aseman. Mie jatkan tätä vääjäämättömästi horsmakukkuloille johtavaa ilosen ja tyytyväisen kääkän tallustusta. Kaikille, siis ihan kaikille maaliman immeisille hyviä aikoja toivottelee Uuno 

37. Zeppelin Maraton 2.8.2025

Maratonin ja Puolikkaan lähtö.

Kipastii eilen Kempeleessä juoksasemassa 10km ja tappailemassa heimolaisia ja tuttuja siinä ohessa. Myöhän jo lähettii valumaa pelipaikalle jo perjantaina ja oltii yötä Rantsilassa Sunin Tuvalla. Oli kyl mukava, hyvin rakennettu ja varustettu talo. Siellä vois majottuu kyl uuvestaaki jos olis tarvetta joskus...nelostieltä se Tupa on tasan kolmen risteyksen päässä, mut sihti ei kohillaa ollu ja haahuiltii normaali tarpeelinen määrä harhassa niinku tapana on nykysin ollu lähes joka kerta ku takapihaa kauemmas pitää lähtijä.

Aamulla ajoissa mie heräsin ennen kukkoja, kanoja ja Rouva-Uunooki ja virittelin juoksuvermeet ojennukseen päälleni. Sitte lähettii kahvien jälkee köröttelemää kohti Kempeleen Zeppeliiniä. Siellä säntäsin heti hakemaa numerolapun ja kohtahan jo Olan porukkaki soitteli ja kohattii. Kävästii Olan opastuksella uimahllista hakemassa pukujopin avain, vaikka eihän meillä mitään pukuja mukana ollu ensinkkää. Pelkät teepaijat ja jamekset. 

Miun piti sitte tehä viel edelleen puvuttomana sinne kopille uusintareissu ku vaihtovehkeet jäi autolle, enkä niitä mukaa älynny heti otella. Myöhän oltii Olan kanssa ilmottauvuttu 10km:lle, ja sarja oli nuorehkot miehet M70. Keli oli kovasti helteine ja muutenki hikinen jo ennen kisan alkuu. Vettä, kahvii ja muutaki juomaa mäni hyvin nielusta alas ku jatkuvasti janotti.

Täyven ja puolikkaan lähtöhän oli klo 10.00 ja 10km:n puolta tuntii myöhemmin eli klo 10.30 Kempeleen aikaa. Ei mitenkää intomielistä ollu verrytellessäkään tuo epätoivonen juoksemisen yritys. Kateltii siinä verryttelyn lomassa pitempimatkalaisten lähtö ja kohta oli jo meijän vuoro tartata. Jänis oli kateissa pitkä aikaa, mut Uunolle ei neljän minuutin jäniksestä apuva ois herunnu. Kyl jäniski tuli sopivasti ennen lähtöö viivalle ja päästii matkan tekemiseen.

Kympin lähtöö ja jänistä ootellessa.

Uuno taas veteli olosuhteisiin ja omaan olotilaansa nähen liian kovalla siivulla...vähän alta viijen minuutin tahilla pari ensimmäistä kilsaa. Ola kyl oli siinä vaiheessa haihtunnu jo Uunon näkökentästäki niinko se suhnu Saharaan. Vitosen jälkee alko sitte tuntumaa siltä, että olo ohenee entisestää, ja että nyt ei "hyvä tuu heilumaa" loppukilsoillakaan.

Kisassa oli pari juottopaikkaa ja ekalla onnistuin saamaa mukin käteen ja kulayksen siitä ottamaan, mut toisen juomapaikan pöytätyöskentely oli täys fiasko...sain kaajettuu muutamia mukeja pöyvältä, mut yhtää ei tarttunnu Uunon kätösee. Olihan miulla omaki pikku muki mukana, ja siitä otin pariki kertaa juomaa, mut toisella kerralla en enää saannu nieltyy sitä alas rutikuivista kitusista. 

Kastelusienipaikalla kyl sain sienen kätee ja valutettuu sen niskaani, joka vähä vilvotti ylikuumennutta kuuppaani. Suihkupaikalla ei ollu onni myötänen sielläkään. Suihku oli suunnattu suurelta osin suihkunpuoleiseen ojaan, eikä miulla ollu enää voimia ryömiä sinne ojan pohjalle vilvottavan vesisumun suojiin. Ei ees nilkat kastunnu vaikka yritin siivutella ihan pyörätien suihkunpuoleiseen reunaan. Siitä sitte konttailin eteenpäin ja lopussa vielä masenti se, kun luulin tienalitusta jo viimeseksi, mutta vielä pilkisti eessä yks alitus ja siintä sitte jyrkkä oikee ja "pieni" pinnistys maalilakanan alle.....ja edelleen hengissä, mutta erittäin ohutolosena.

Ola vasemmalla voitti M70 sarjan ylivoimasesti. Onnea Olalle!

Sitte jo heimolaisten ja tuttavien hastatteluun ja etiskelemää vieressä olevan uimahallin sisäänkäyntiä...heh...senverta sekalla olin juoksentelusta, että etiskelin sitä väärästä suunnasta. No kyl sekin löyty, ja vilvottavaqn suihkuun. Siellä piti sitte kuivailla ittesä siihe hikisee juoksupaitaan, ku pyyhe oli unehtunnu ottaa kyytiin.

RDS:n Hannu Laurila vasemmalla oli kakkosena 10km M60-sarjassa. Onnittelut!

Miulle juoksu oli kyl näin jälkeenpäin mietittynä ihan normaalitason suoritus. Siintä sitte mäntii seremonijoihin. Olahan sen meijän 10km:n huru-ukkosarjan voitti ihan ylivoimasesti. Mie tulin kolmanneksi tässä jo harvalukusessa sarjassa. Juoksijoita oli vaan 5 kipaletta.

Sitte mäntii pitsoille heimolaisten kanssa, ja niijen jälkee hyvästelyt ja alko armoton ja janoisa ajelu kohti Kouvolan kylää. Nestevajetta ei meinannu saaha talttumaan millään, minkä osotti myös tuo huussikäyntien tummasävynen väri lukuisilla pysähyspaikoilla.

Kiitos tutuille ja heimolaisille mukavasta kisapäivästä ja Rouva-Uunolle hyvästä valmennuksesta.

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

III Travesía La Marquesa Los Montesinos San Miguel de Salinas 2025. 30.3.2025

 

Hanne kakkosena! Onnittelut sinne!

Tänää oli viimene juoksentelukulpaulu täällä Iberiassa. Vaikka tuo tämän päivän kilpailu sortu taas tuohon "Uunon erikoiseen", eli liian kovaan alkuvauhtiin, ni kovasti oon tyytyväinen tän kevään juoksenteluihuni, ja omaan terveystilanteeseen, joka sen juoksentelun on mahollistannu.

Lähtöpaikalla jutusteluita.

Nythän kävästiin Petrin ja Sarin kyyvittämänä kisassa, joka juostiin tuolla Torreviejan puoleisen suolajärven pohjoispuolella San Miguel de Salinasista tuonne Los Montesinos'iin. Kertakaikkisen mukava oli siellä käyvä ja osallistua kilpailuun....heh...vaikka Jore sano puolen välin kohilla, että Uunon naama oli totinen. No kyl se tuon kiivaan alkutahin jälkee alko just siinä puolenvälin kieppeillä naamataulun vetelemään totiseksi. Sitä ei käy kieltäminen.

Suomalaista joukkiota maalipaikalla.

Kisahan alko klo 10.00 "Mikkelin" keskusaukiolta. Tuuli oli olematon, ja myötänen, ja lämpötila ihanteellinen +13°C, ja polla paisteli jo pilvettömältä taivaalta. Petri ja Sari meijät noukki kotinurkilta kyytiin. Ilman kyytiä Uunolta ois jänny koko kisa jolkkaamatta. Eilen hain kankeella aika myöhään dorsaalin Los Montesinosista.

Meitä suomalaisia osallistu Hanne, Jarmo ja Uuno kisaan.

Alkuhan on alamäkivoittosta usijampi kilometri, ja kolme ensimmäistä mäntii keskitahilla 4:48...ehkä vähän alle omien kykyjen? Ihan alussa Jarmo paineli ohitte henki päällä, ja hyvällä sykkeellä. Mie en siihe kyytii ruvennu onneks yrittelemään. Puolenvälin kohilla kyl alko Uunon naaman vetelemää vakavaksi, niinku sen katsojatki huomasi...heh...alko ahistaa, kun myötämäki loppu ja alko vastatuuli- ja hiekkaosuudet appelsiinitarhojen seassa. Lopussa sitte vielä viimene kilometri vähän nousevaa tietä.

Uunon hölkkäily riitti VGM (M65) sarjan viijenteen sijaan. Aika oli 50:46, ja kuus juoksijaa juoksi tuossa sarjassa maaliin. Hanne juoksi taas hienosti, ja oli toinen sarjassaan ajalla 56:05 ja Jarmo viijes ajalla 43:00. Onnittelut!

Erittäin hyvin Coutsiki suoriutu hommasta. Kiitokset!

Naapurin Irkku-Damien oli sitä mieltä, että Coutsin vika oli Uunon hidas hiippailu, ja että kannattasi harkita triatloniin siirtymistä. Lupasin kyl harkita, mut saattaa tuo siirtyminen tyssätä noihin veden lämpötiloihin, kun Uunolle sopiva uintilämpötila on tarkalleen 37,3°C, ja sitä ei oo tarjolla juuri koskaan.

Kiitos Petrille ja Sarille kyydeistä, vaikka ei kahville päästy, ja Coutsille ja muille mukavista jutuista.

TULOKSET löyttyy TÄÄLTÄ.

XI Carrera Popular Base Aérea de Alcantarilla. 23.3.2025

 

Hanne voitokkaana poodiumilla. Onnea!

Hoh-hoijaa. Kovasti on ollu väsy olotila eilisen Alcantarillan 14km:n kisan jälkeen. Erityisesti eilen väsytti ihan hirvijästi, ja hetekalle oli jo pakko vääntäytyä kaheksan jälkeen. No pari tuntii siinä mäni ennen uneen notkahtamista, mutta sitte kaheksan ja puol tuntii yhtäjaksosesti taju kankaalla...se oli hyvä juttu.

Aamullahan oltii tienposkessa ylösnousun aikoihi oottelemassa Ritin ja Jarmon kyytiä, ja siitä pompittii kyytiin ja kohti Murcian kupeessa olevaa Alcantarillan kisapaikkaa. Kisathan järjestää aina jämptisti paikallinen armeijan laskuvarjojääkäriosasto. Saatii auto parkkiin hyvissä ajoin, ja torsaalitkin ilman isompia ruuhkia. Siintä normaalit verryttelyt Rouva-Uunon johdolla. Hyvä oli nyt ku ei tarvinnu omien kamojen kanssa enää autolla käyvä ku oma valmentaja oli mukana, ja sai kamat jötettyä huoltajalle.

Suomalaisten juoksu-ja huoltoosastoa. Petri,  Sari ja kuvanottaja Uuno puuttuvat kuvasta.

Ilmahan oli hieno +13°C ja luvassa 1m/s tuulta, ja pilvistä, mutta pilvisyys ei paikkaansa pitänny vaan täysin aurinkoinen keli. Matkoinahan oli 5km ja perinteinen 14km. Riti osallistu 5km:lle ja myö muut Hanne, Jarmo, Petri ja Uuno 14km:lle. Mie tiesin jo etukäteen, et tulee olemaan raskas retki Uunolle, mutta pitihän se pitemmälle matkalle osallistua, kun siellä oli sopiva sarja kääkälle (M70).

Laskuvarjojääkärit hoitaa hommat jämptisti.

Lähtöhän oli kaikkine karsinoineen, joita oli neljä, Calle Mayor:illa niinku aikasemminkin ja molempien matkojen lähdöt saman aikaan samalla kertaa. Miulla oli Cajon C, mutta niin paljo oli sakkia tiellä että en tienny takkaan mistä kohtaa sisälle tunkeuvuin. Sitte lähettii jo matkaan. Otin kyllä varovaisesti alun, koska viimeset pari viikkoo on jostaki syystä ollu alavirettä juoksukunnossa? Jarmo hipsi kevyellä askeleella ohi jossakin kilsan kohilla. Joten, kuten hiippailin tuon sillan ylityksen yli jossakin 3-4km:n kieppeillä, ja siitä alko vähän laskeva osuus sinne lentokenttäaukiolle, jossa vejellää sitte muutamia kilsoja ristiin rastiin aukella paikalla. 

Vanhojen miesten M70 sarjakärkeä.

Lentokentällä oli vastatuulipätkillä jo ahistavaa yrittää juoksun tapasia askeleita otella. Viimene pätkä oli onneksi myötätuulta aukiolta pois. No ennen loppusuoralle Calle Mayor:ille kääntymistä oli vielä selvitettävä se viimenen ylämäkisilta. Se ei kyl enää ollu ees juoksun tapastakaan, vaan lähenteli jo kävelyä. No viimenen vajaa kilsa mäni sitte kyl vähän paremmin keskitahilla 4:44.

Karmeesti oli porukkaa, ja piti vaan männä porukan mukana Adolfo Suarezin aukiolle, jossa oli elpymisalue nyt, kuten aiemminkin, paitsi viime vuonna se oli parkkipaikan päässä. Elpymisalueelle ei huoltojoukot alussa päässy, mutta loppuvaiheessa kylläkin. Miun rimpuilu riitti nyt M70 sarjan toiselle tilalle. Aika oli jotaki 1:13:30 vaiheilla.

Alcantarillan pyttymuotoilua.

Hanne voitti oman sarjansa, ja Jarmo juoksi tasasen kovaa kuten aina. Riti ja Petri myös tyytyväisä juoksuunsa. Intoa piisaa vielä kaikilla seuraaviinkin koitoksiin, mitä ne sitten lienevätkään.

Kiitokset mukavasta seurasta ja kyydeistä kaikille! Petriä ja Saria ei myö nähty, mut Sarin äänen kyl olin kuulevinani loppusuoralla sekopäisenä seuhtoessa maaliin.

TULOKSET laitan TÄHÄN.