Teppo, Uuno ja Kankee

 

Meijän syklooniretki maanantaina.

Tepolla oli senverta lyhyt visiitti, et ei keritty ku yhteen kisaan viriteltyy ittemme. No ens kerralla sitte "pitemmän kaavan mukkaan". No tuon samasen kaavan mukkaan kerittii kyl vielä kisan jälkeisenä pävänä tehä "palauttava" pyörälenkki. Selvennyksenä, että lenkki oli varmaan Tepolle se palauttava, ei ehkä kuitenkaa Uuno ylettynny tuo palauttavien kategoriaan.

Teppo vuokrasi "sykloonin" vuorokauveksi köyttöönsä, ja sunnuntain kisan jälkeisenä maanantaina sovittii, että lähetää satuloita ja takalauvotuksiamme hinkkailemaa Torreviejan lähistön kyliin, ja sillee myös tehtii. Miullahan oli alla tuo vanha tuttu Kankee, jolla on monta unohtumatonta retkee takana. Sunnuntaina Kankee alko taas vähä vikuroimaa, ja Uuno sai sen ketjut semmosee sykkyrää, että Tepolla oli melkone homma ne selvitellä kisan jälkee. Kiitokset Tepolle viel kerran siitä setvimisestä.

No ekaksi ajeltii La Matan luonnonpuiston läpi viijen kilsan maastopätkä pohjoispuolen näkötornille. Siintä jatkettii Los Montesinosin keskusaukiolle. Uuno käi kaupasta hakemassa juomatäyvennystä, ja jatkettii Quesadan suuntaan loivaa mäkee ylös.

Benijofarin läpi painettii takatukat hulmuten, ja liuhuletit liehuen alamäkeen. Siintä käännyttii oikijalle kohti Rojalesia, ja Seguran jokiuoman sillalle, lähelle iltakisan paikkoja.

Sitte rällättii asfalttia pitkin Seguran vartta Guardamaria kohti. Ei kuitenkaa mänty siihe jokiuoman hiekkatielle, vaan pysyteltii asfalttipinnoilla koko ajan. Ajeltii Guardamarin huvijahtisatamaan, ja siellä olevaan kuppilaan kahveille. Pullaa ei siitä liikkeestä saatu kovankaan yrityksen jälkee, mut Magdaleenat kyl kävi hyvin ja taltutti myös pullanhimon.

Jahtisatamasta mäntii sieltä aina auki olevasta takaportista majakalle, ja otatettii meistä kuvatukset Pohjois-Espanjalaisella pariskunnalla. Ne jäi siihe hetkoseksi pakisemaa ja kuuntelemaa uunoespanjaa, jota uuno puhuu jo ihan sujuvasti. Harva sitä kyl maalimassa puhuu, ja ehkä vielä harvempi ymmärtää.

Jatkettii sitte matkaa palmupuiston läpi kohti Reina Sofian puistoo, ja portilta käännytii keskustaan, ja siintä kanttailtii Guardamarin linnotukselle. Siellä vilmailtii hetkonen, ja lähettii kohti Torreviejaa. Puolvälissä oleva sik-sak ylämäki oli korjauksen alla, ja piti pientä kinttupolkuu talutella pyörät ylös mäen päälle. Ei päässy nyt tekemää Uuno "pumpputestiä".

Alkuvalmisteluja ennen syklonointia.

Siintä ko päästii mäen päälle matka jatku siihen pitkään alamäkeen. Siinä alamäjessä alko Kankee taas vikuroimaa, ja viskasi koko vaihteen siirtäjän akseliltaan ulos, ja ketjut ja paljo muuta romuva roikku maata viistäen Kankeen sivulla. Onneks ei siinä mitää rompetta jäänny takapyörän väliin, ja Uuno sai Kankeen suitsittuu pysähyksiin ilman kymmenen metrin ilmalentoo. 

Survottii se siirtäjä takasin akselilleen, ja Uunon matka jatku nyt vaihteita vaihtelematta ja kieli keskellä suuta, ja välillä vyön alla. Ehotin jo Tepolle, et jatkaa vaan matkaa. Olla nyt jo niin lähellä mörskää, et mie täältä kyl saan itteni laahattuu mörskälle, mut Teppo jatko Uunon henkisenä tukena looppuun asti mörskälle.

Seuraavana päivänä mie heti aamutuimaan vein Kankeen aamukävelylle, ja talutin sen ForrestBikeen La Matassa. Siellä arvioitii, et nyt on kaks mahollisuutta: 200€:lla sais kunnollisen käytetyn "sykloonin", ja 145€:lla sais Kankeen korjattua. Korjauksee sisältys uuvet vaijerit, vaihteensiirtäjä, etu- ja taka pakat ym. Senverta on jo Kankeen kanssa ollu yhteistyötä ja vikurointiakin, et tippa linssissä ajattelin Kankeetonta tulevaa aikaani, ja päädyin kuitenki korjauttamaan tuon jo vähän ruosteen raiskaaman "patarautasykloonini".

Tänää oli eka aamu, kun jalkani tuntu keveiltä ja palautuneilta tuon alkuviikon "palauttavan" pyöräilyn jälkeen. Kylhän niissä vielä muuta sanomista on, mut ne ei liity tähä asiaan. Kiitos Tepolle myös tästä ikimuistosesta "palauttavasta" pyöräilystä! Kohta pyykit nyörille, tennarit jalkaa ja ulkoilemaan.