Tänää avautu Uunolle kuitenki Vetoketjumiehen avuliaalla vinkillä mahollisuus kilvanjuoksemiseen. Vetsku lähti kuitenkin Santomeraan 5km:n kisaan pienen ja lyhytkestosen kehon lämmönsäätöjärjestelmän virhetoiminnon jälkeen, ja samalla kysäs lähenkö kyytille? No ei Uunoolta tarvinnu kahta kertaa kysästä siitä asiasta. Tietysti lähin. No Vellun kanssa jo sovittu pitkän lenkuran juoksu piti nyt siirtää tuonnemmaksi.
Vaikka ilmottautumisen määräaika oli jo paukkunnu muutama päivä sitten, oli mahollista ilmottautuu skabaan vielä kisapäivänäki, ja samalla 8€:n hinnalla. Osin se Uunon sivuun menny ilmottautumine kyl johtu siitä, että viimone viikko Suomessa, ja tää eka leiriviikko joulutauvon jälkee on ollu hirveetä eri asioijen setvimistä koko ajan.
Ajoissa tuli Vetsku miut hakemaa, ja ajeltii Santomeraan. Sitte rivakasti kyselemää löytyskö Uunolleki torsaalia rinnuksille. No löytyhä se ja Uuno oli hikionnellinen persoona siinä hetkessä. Aikaa oli rutosti, ja kävästii perinnekahveilla ennen verryttelyy ja autolle hiippailua.
No Uunohan hätäpäissään oli unohtannu ottaa hakaneulat tiskiltä torsaaalin rinnuksiin liimausta varten. Niitä piti sitte lähtee uuvestaa kyselemää, ku normaalisti niitä on mukana rutosti. (Alottelijan virhe).
Sitte hiippailtii autolle ilosella mielellä. Uunolla oli vaikeuksia saaha lappu rinnuksii kiinni oikijalle kohalle. Niin monta ketaa sitä piti käännellä, että hävitin neljännen hakaneulan kokonaan. En tiije mihin katos? Jossaki vaiheessa oli kolme ainaki suussa, ja oisinko sen vahingossa nielassu intoillessani sen kiinnityksen kanssa?
Kyl mieki sen lapun sain viimein liiteltyy rintanahkaani kiinne ja päästii verryttelemää. Miehä olin jo aikasin aamulla käynny pikkupätkän kiihyttelemässä mörskän läheisyyvessä ennen Vetskun tuloo. Verkka-aika jäi kymmeneen minuuttiin, ja sitte ylimääräset vermeet kapsäkkii, ja menoksi löhtöpaikalle, jossa jatkettii lönköttelyä hetkonen.
Lähtöviivalle kyykkimää putkilon alle hetkoseksi. Pakolliset aplodeeraukset jolleki miun korvien ohi männeille asioille, ja pamahuksen jälkee laukkomaan.
Lähtösuorahan täällä on aluksi alamäkivoittonen, ja sitte jatkuu loivana ylämäkenä. Matka oli 5km (kahtena 2,5km:n lenkkinä), ja ilma aurinkoinen (+6°C) ja lähes tuuleton (<2m/s). Mie aattelin, syysjaksoon perustuen, että ois hyvä johonki 5min/km keskitahtiin mahollista kipitellä koko kyykkäys. Lähin rauhassa loivaan alamäkeen. Alamäkipätkän lopussa vilkasin kelloo (4:45). Pikkuse ois voinnu lähtee vieläki rauhallisemmin?
No siintä jatko tuntu mänevän suht helposti, ja eka kierros oli järjestäjän kellon mukaan 12:11. No sitte toisella kierroksella pahin kisan kohta oli jossaki 3,5km:n kohilla. Mielessä käväs, että ottaako nyt taas ohrakyrsä, ja lähinkö sittenki liijan ripijästi, kuten monasti aikasemminki. No kyl se kuitenki mäni loppuu asti Uunolle yllättävän tasasella tahilla. Pikkuse jäi harmittamaa ku kellosta en saanu irti kilsojen aikoja, ku se oli tehnny sen Garminin ehottaman päiväharjotuksen....nypläämistä kyl piisaa näijen vekottimien kanssa varmaan viimoseen tuomiopäivään saakka, ja jopa sen ylikin?
Tällä rykäsyllä tuli viralliseksi loppuajaksi 24:23 keskitahilla 4:50 (oma), ja juostu matka 5,05km (oma). Aika piisas SeniorCM51 sarjassa sijaan 13.(19) Vetsku oli samassa sarjassa ajalla 21:24 sijalla 6. Minuutin päässä oli pootijumi, ja Vetskun tulokseen saatto vaikuttaa vähän tuo lämmönsäätöjärjestelmän virhetoiminto, ja perälauvotuksenki lievä tänpäivänen toimintahäiriö?
San Pedro del Pinatarissa oli myös juossu suomalaisia. Mukana myös huoltojoukkue. Ainakin Jarmo ja Eka oli juossu, Petrin nimee en listoilta löytänny? Jarmo puolikkaalla sarjassaan ajalla 1:35:47 sijalla 5. ja Eka sarjassaan ajalla 61:53 sijalla 9. Onnittelut koko suomalaistiimille!
Lopuksi suuuuuret kiitokset Vesalle kyyvistä ja muusta. Oli kyl kertakaikkijaan mukava reissu ja ilmakin.
TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.
Hyvä että uunokin pääsi jo vuoden -26 eka startin tekemään.
VastaaPoistaSehän on melkeen taidetta, se kilpailuun valmistautuminen, numeron asettelu, vähän urheilujuomaa kitusiin, verryttelyä, ja lisää juomaryyppyjä, ja sittenhän alkaakin se reviirin merkkaus useampaan otteeseen.
(Ainakin meillä eläimillä (peura), sitten lähtöviivalle ja siitähän sitten matkaan pyssynpaukusta, tai jonkun muun töräyksen saattelemana.
Mutta on se kaikki niin mukavaa...
No joo, silleehän se tarkalleen mänee lähes joka kerta. Nyt se merkkaus tehtii jo kahvitteluosuuven jälkee, eikä sitte tarvinnu enää merkkailla ko juominen jäi puolikkaaseen juomapullolliseen tuon ihan ihanteellisen juoksukelin puolesta. Kertakaikkisen lysti reissu ja ihan ok oli tuo juoksukin.
VastaaPoista