Kääkkä käpsähti herreille jälkikasvun-jälkikasvun viteopuheluun yheksän maissa. Mukava oli seurata puoltoistakesäsen söhellystä. Samalla tappaa se mäni Uunonki päivä iltaan ja yöhön saakka, söheltäessä. Myöhäseen heräämiseen oli usijampiki syy. Ainakin vanhuus ja viimeöisen lätkäpelin tapittamine viimoseen piikkiin.
Sitte keittelin kahvit ja varustelin itteni veneilyyn ja mantereella tapahtuvaan pyörällä liikehtimiseen. Asijoita oli muutamia toimiteltavana, mutta ekana syklasin Uunolle vartavasten kyhättyä asvalttitietä pitkin Satun Makijoille munkkikahville. Satuva ei ite paikalla ollu, mutta satuloin silti itteni pyörän satulalle ja karahutin aurinkoisessa kelissä hyvällä vauhilla ja erinomasella tuulella itteni Keskustaan. Kipasin kirjastoon ja sain luvan kanssa jättää loput "Jarrun" miulle jakoon antamat Kymenlaakson juoksutapahtuma- lehtiset sinne. Lupasivat jonkun kappaleen toimitella myös Jurvalan pisteeseen. Kiittelin kovasti ja hölöttelin reilun vartin joutavia toimistohenkilön kanssa ja lähetin terveisiä Laurilan Arille ja vaimolleen.
Sitte singahin siintä Seurakuntakeskukseen. Siellä homma jäi puolitiehen tai ei ihan sinnekään, ku ei ollu tarpeellista määrää käteisvaluttaa mukana. Muoviläpyskä ku ei sinne maksuvälineeksi kelvannu. Kiittelin avusta ja lupasin palata ja ottaa seuraavalle kerralla repullisen käypää valuuttaa mukkaan.
Sitte mänin Ossuuskaupalle muonan hakkuun. Kallis ei Uunon visiitti ollu ku mukaan tarttu vaan pottuja, roilerin kolme koipee ja neljä panaaninnuljaketta.
Sitte paahoin taas hyvällä vauhilla rantaan ja seilasin taaskin hyvällä tuulella, mutta nyt vastasella Uunon huvialuveelle.
Siellä sotkin usijamman tunnin Kymijokiviestin järjestelyitä ja koitin saaha hommat hyvälle tolalle, edelleen hyvällä, jollei ihan mainijolla tuulella.
Muonitus ja saunarojekti jäi tosi myöhäseen, mut Uunon ei ennää tarvihe kellon perässä onneks kiihytellä. Saunan tuikkasin tulille vasta ennen kaheksaa ja kiukaalle jo aikasemmin "paketoimani", reilun euron hintasen päivän päämuonan...
Saunassa lijottelin kantapäitäni vuoroin kylmässä saavissa ja vuoroin lämpimässä.
Uunon euron menuu koostu roilerin kintusta 0,80€ (kolme maustettuu kinttuu makso 2,40 €) ja kahesta pienestä potusta, hinta-arvio 0,20€ (uuniperunaksi tarkotettu lajike 0,87€/kg). Omalle työlle, mitä on joutunnu tekemää saunan kiukaan lämmitykseen tarvittaville puille, puolikkaalle sipulille, hyppyselliselliselle suolaa ja tilkalle ruokaöljyy en laskennu mittään arvoo. Todennäkösesti pohjosempana asuvat poijaat kattoo tuon sipulin lähinnä ruuvan tärväämiseksi, mutta suolan terveysvaikutuksethan on kaikille tuttuja ja tunnettuja. Verenpaine laskee ja verisuonisto tykkää suolasta, erityisesti "voittosuola" on niijen lääkintään täyvellistä....
Pätkä vessapaperija, joka on noijen työvälineijen alla, on vaan tarkotettu tän keykäsen kattauksen hivenen raskaammaksi tekemiseksi, vaikka tuon paperin ansijosta paino, eikä arvo juuri lissäännykkään.
Nytte jo Uunon eläimistö ja silmäluomet sannoo, että on jo hetekalle mänö likeellä, ja lähes valmiiksi tuli maailmakin. Ei muuta ko unta kaaliin...
En malta olla lissäämättä tätä poikkeuksellista tän päivän sivulataushistoriaa. Nyttehän on ollu pari päivää joku Kyperkinkeri mäneillään. Taitaa liittyä siihen? Ainakin maittain esitetty sivulatausjakauma on täysin poikkeuksellinen???????
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti