keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Suuret maat- pienet resitentit

Rupes vielä tässä hetekalla aakarruttamaa yks Uunon pienelle aivokalustolle ylivoimane engelma. Miks kaikilla suurilla mailla pittää olla pienet resitentit. Kuulopuhheijen mukkaan tuonne rapakontaakse valittii ressaksi nyt joku rumpetin soittaja. Mitä mie sen soittoo oon joskus koittannu kuunnella, ei tällä kapasiteetilla kyllä sen soittamista sävelistä juuri selvää oo saannu. Ei oo kappaleet miun makkuun. Päinvastoin. Sanosin ihan, että täyttä paskoo koko musisointi.

Sama juttu on tuossa Perslantijan itäpuolisessa maassa. Pikkunen mies kihisee ja kiukkuvaa, millon hepan selässä ja millon tiikerin hampaissa tai muissa patsasteluhommissa. Luulisi, että ois ison maan hoitamisessa tärkijämpijäki toimiteltavia juttuja.

Sama juttu on tuolla vieläki idempänä, jossa perimägeenit vetää silmiä vinoon. Siellä taitaa resitentin virkaa käytännössä hoijella isompi konklaavi määrältään. Tiukasti hoijellaa sitte puhtaaksi Taivaalliset- ja maallisetki aukiot lyijyn avulla senpelossa, että joku muu haluvas mahollisesti tehä asijat toisella tavalla.

Ihmine on pahempi elukka ku mikkää elläin pystyy olemaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti