Teppo, Uuno ja Kankee

 

Meijän syklooniretki maanantaina.

Tepolla oli senverta lyhyt visiitti, et ei keritty ku yhteen kisaan viritellä ittemme. No ens kerralla sitte "pitemmän kaavan mukkaan". No tuon samasen kaavan mukkaan kerittii kyl vielä kisan jälkeisenä pävänä tehä "palauttava" pyörälenkki. Selvennyksenä, että lenkki oli varmaan Tepolle se palauttava, ei ehkä kuitenkaa Uuno ylettynny tuo palauttavien kategoriaan.

Teppo vuokrasi "sykloonin" vuorokauveksi köyttöönsä, ja sunnuntain kisan jälkeisenä maanantaina sovittii, että lähetää satuloita ja takalauvotuksiamme hinkkailemaa Torreviejan lähistön kyliin, ja sillee myös tehtii. Miullahan oli alla tuo vanha tuttu Kankee, jolla on monta unohtumatonta retkee takana. Sunnuntaina Kankee alko taas vähä vikuroimaa, ja Uuno sai sen ketjut semmosee sykkyrää, että Tepolla oli melkone homma ne selvitellä kisan jälkee. Kiitokset Tepolle viel kerran siitä setvimisestä.

No ekaksi ajeltii La Matan luonnonpuiston läpi viijen kilsan maastopätkä pohjoispuolen näkötornille. Siintä jatkettii Los Montesinosin keskusaukiolle. Uuno käi kaupasta hakemassa juomatäyvennystä, ja jatkettii Quesadan suuntaan loivaa mäkee ylös.

Benijofarin läpi painettii takatukat hulmuten, ja liuhuletit liehuen alamäkeen. Siintä käännyttii oikijalle kohti Rojalesia, ja Seguran jokiuoman sillalle, lähelle iltakisan paikkoja.

Sitte rällättii asfalttia pitkin Seguran vartta Guardamaria kohti. Ei kuitenkaa mänty siihe jokiuoman hiekkatielle, vaan pysyteltii asfalttipinnoilla koko ajan. Ajeltii Guardamarin huvijahtisatamaan, ja siellä olevaan kuppilaan kahveille. Pullaa ei siitä liikkeestä saatu kovankaan yrityksen jälkee, mut Magdaleenat kyl kävi hyvin ja taltutti myös pullanhimon.

Jahtisatamasta mäntii sieltä aina auki olevasta takaportista majakalle, ja otatettii meistä kuvatukset Pohjois-Espanjalaisella pariskunnalla. Ne jäi siihe hetkoseksi pakisemaa ja kuuntelemaa uunoespanjaa, jota uuno puhuu jo ihan sujuvasti. Harva sitä kyl maalimassa puhuu, ja ehkä vielä harvempi ymmärtää.

Jatkettii sitte matkaa palmupuiston läpi kohti Reina Sofian puistoo, ja portilta käännytii keskustaan, ja siintä kanttailtii Guardamarin linnotukselle. Siellä vilmailtii hetkonen, ja lähettii kohti Torreviejaa. Puolvälissä oleva sik-sak ylämäki oli korjauksen alla, ja piti pientä kinttupolkuu talutella pyörät ylös mäen päälle. Ei päässy nyt tekemää Uuno "pumpputestiä".

Alkuvalmisteluja ennen syklonointia.

Siintä ko päästii mäen päälle matka jatku siihen pitkään alamäkeen. Siinä alamäjessä alko Kankee taas vikuroimaa, ja viskasi koko vaihteen siirtäjän akseliltaan ulos, ja ketjut ja paljo muuta romuva roikku maata viistäen Kankeen sivulla. Onneks ei siinä mitää rompetta jäänny takapyörän väliin, ja Uuno sai Kankeen suitsittuu pysähyksiin ilman kymmenen metrin ilmalentoo. 

Survottii se siirtäjä takasin akselilleen, ja Uunon matka jatku nyt vaihteita vaihtelematta ja kieli keskellä suuta, ja välillä vyön alla. Ehotin jo Tepolle, et jatkaa vaan matkaa. Olla nyt jo niin lähellä mörskää, et mie täältä kyl saan itteni laahattuu mörskälle, mut Teppo jatko Uunon henkisenä tukena looppuun asti mörskälle.

Seuraavana päivänä mie heti aamutuimaan vein Kankeen aamukävelylle, ja talutin sen ForrestBikeen La Matassa. Siellä arvioitii, et nyt on kaks mahollisuutta: 200€:lla sais kunnollisen käytetyn "sykloonin", ja 145€:lla sais Kankeen korjattua. Korjauksee sisältys uuvet vaijerit, vaihteensiirtäjä, etu- ja taka pakat ym. Senverta on jo Kankeen kanssa ollu yhteistyötä ja vikurointiakin, et tippa linssissä ajattelin Kankeetonta tulevaa aikaani, ja päädyin kuitenki korjauttamaan tuon jo vähän ruosteen raiskaaman "patarautasykloonini".

Tänää oli eka aamu, kun jalkani tuntu keveiltä ja palautuneilta tuon alkuviikon "palauttavan" pyöräilyn jälkeen. Kylhän niissä vielä muuta sanomista on, mut ne ei liity tähä asiaan. Kiitos Tepolle myös tästä ikimuistosesta "palauttavasta" pyöräilystä! Kohta pyykit nyörille, tennarit jalkaa ja ulkoilemaan.

CARRERA Y MARCHA SOLIDARIA AFA TORREVIEJA. 4.10.2026

 

Teppo ykkösenä poodijumilla. Onnittelut!

Tänää käytii kotikylällä harrastamassa hikiliikuntaa. Oltii ilmottauvuttu AFA:n (Asociación de Familiares y Amigos de Enfermos de Alzheimer de Torrevieja) järjestämään kilpajuoksuun Torreviejassa. Juoksulla tuetaan Alzheimerpotilaita ja heidän perheitään.

Juoksumatkoinahan oli 7,5km:n ja 3,5km:n matkat, sekä lukuisia nuortensarjoja, kuin myös suorittaa reitti kävellen. Miulle oli tarpeeks tuossa 3,5km:n pätkässä, ja Tero valkkasi juostavaksi matkakseen 7,5km:n mittasen rypistyksen.

Mukavasti oli juoksijoita tämmösessä pienimuotosemmassakin kilpailussa Alzheimerin talon edustalla.

Myöhän oltii käyty jo perjantaina dorsaalit hakemassa, ni ei tarvinnu aamulla toimitella muuta ku ittensä kisapaikalle. Miulla tulevana AFA:n potilaana käi vähä huono säkä nyt, kun en muistannu yöllä nukkuu yhtään silmällistä, ja eilisillä silmillä joutu Kankeella ratsastelemaa pökerryksissä pelipaikalle. Kisan lähtö oli klo 10. No siellä kyl mietiskelin, että jaksanko osallistuu ollenkaan koko kilpailuun. No osallistuin kuitenki, ja hyvä oli ratkasu.

Kisan lähössä oli yhteislähtö molemmille pääjuoksumatkoille (3,5km ja 7,5km). Teppo oli ekaa kertaa katsastelemassa Torreviejan juoksukulttuuripaikkoja, ja kohta jo lähestyy kotiaki lähtö, ja oli hyvä, että kerittii ja päästii tähän kisaan mukaan. Keli oli mukavan lämmin, +22°C, pilvinen ja pari metrii luoteistuulta.

Tepon hieno lasinen pokaali.

Lähtöseremoniat ku saatii tehtyy ja päästii matkan taittoon, pikkusen yllätti, että reitti kierrettiin vastapäivään, mut eipä tuo väsyneen Uunon tahtii haitannu, jos ei parantannukaan. Vähä liikaa oli intoo silti, ja eka kilsa mäni 4:59. Toka mäni vielä ripijämmin 4:52 ja kolmannessa jo alko vähä tennari lipsumaa tahin ollessa 5:14. No viimone 620metrinen mäni tahilla 4:59.

 Koko kisan keskitahiksi tuosta tuli 5:02 (oma), juostu matka 3,62km (oma) ja ajaksi 18:09 (virallinen), 18:12 (oma). Sillä olin VetB (M50) sarjassa sijalla 23. Kokonaismäärä sarjassa oli 47 ruhoa maalilinjan paremmalla puolella. No olosuhteet huomijoijen pitää olla tyytyväine, ja pyrkii ens kerralla parantamaan. Tepon kellon mittaus 7,5km:n lenkillä 7,04km, mikä lienee lähempänä totuutta kuin tuo virallinen 7,5km:n matka.

Teppo pinko ketterästi 7,5km, ja oli kokonaiskilpailun kaheksantena maalilinjan ylittäneistä, ja hienosti sarjassaan VetB (M50) parhaalla ajalla 47:49. Onnea Tepolle!!!

Lähtöö ootellessa...

Sitte alettii kattelemaan pyttyseremonijoita. Sarjoja oli monia, ja parhaimmat tais jumitella ainaki kolme kertaa. Paikallisille oli varattu kolme kinkkuu ripeimmille, ja siinä ois ollu syömistä Uunolleki koko lopputalveksi. 

Teppo oli alun perin tuloksissa vasta kakkosena, mut sitte lopullisissa tuloksissa keulilla. Jossaki naistensarjassa ykkönen ja vaihtu lennossa, kun kuulosti siltä, et joku mieshenkilö oli kielivaikeuksien takia ilmottautunnu naisten sarjaan. No semmostahan sattuu helposti, jos ei erota Hombree Mujerista tai Masculinoo Femeniinosta tai Veteraanoo Veteraanasta.

Lopuksi oli vielä monta kymmentä arvottua sponsoroijien palkintoo, mut ei sattunnu ihan kohille. Hulinoijen jälkee huolto-osasto lähti Habanerasin ostoskeskusta kohti, ja myö Tepon kanssa mäntii Carlosin kulmille kahveille. Siinä pyörää taluttaessa sain sotkettuu Kankeen kettingit semmosee umpisolmuu, et niitä ei ois oikonnu naapurin Erkkikää, mut Teppo ne sai taijottua suoriksi, ja samalla sotkettuu kätesä kyynyspäitä myöten kettinkirasvaan. Onnittelut Tepolle vielä sarjavoitosta, kahveista ja ketjujen oikomisesta.

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

XXIII Edicion 5 Y 10K Villa de Rojales. 26.9.2026

 

Yleisnäkymä kisan jälkeisistä jumijuhlallisuuksista.

Eile avautu taas mahollisuus suurempitehoseen liikunnalliseen rientoon. Alkujaan oli tarkotus "kankeilla" jalkarattaalla Quesadan ja Benijofarin kautta Rojalesiin, jossa olin ilmottautunnu 5km:n kilpailuun, mut Vesaki innostu naapurikylän kisasta ja tarjosi autokyyvin Guardamarista pelipaikalle. Niimpä "kankeilin" jäykällä jalkarattaallani Guardamariin. Minuuhan tuo helpotti 5km:n verran, ja yönselän paluukyyti oli vastaavasti myös saman verran lyhkäsempi.

Auto saatii hyvälle paikalle Seguran toiselle puolelle viimevuonna rakennetun kävelysillan juureen. Siintä oli hyvä toimitella kaikki valmisteluijen vaatimat toimenpiteet. Nyt oli senverta hikiset olosuhteet, että torsaalin "liimaus" rinnuksille onnistu ilman isompia vapinoita. No muuten kuitenki tuon ison tavaramäärän takia Uunolla mänee aina vähän sähläyksen puolelle, eikä siltä nytkään vältytty.

Vesa "Puolivalo" voitokkaan kisan jälkeen ykköspallilla. Hienoa Vesa!

Oltiin hyvissä ajoin Rojalesissa, ja kaikkeen toimintaan jäi mukavasti aikaa. Kisassahan oli runsaasti entisten vuosien tapaan lastensarjoja ja aikuisille valittavana 5km:n ja 10km:n juoksumatkat. Molemmilla matkoilla viimenen ikäryhmä oli yli 60-vuotisten sarja. Kymppi juostiin kahtena lenkkinä. Klo 19 oli 5km:n ja 10km:n lähtö yhteislähtönä. Olosuhteet hikiset +27°C ja vajaa 1m/s kaakkoistuulta, joka ei pahemmin haitannu kirmailuja. Meillä molemmilla oli 5km matkoina.

Hanne hienosti taas jumijuhlien vakiovarusteena. Onnea!

El Malecon puiston kupeelta oli lähtö niinku muullonki, ja maali samassa paikassa. Kapea katu Mal. del Soto pullisteli väenpaljouvesta ja lähtö noudatteli normirutiineita kaikkine litanijoineen. Mie olin ns. tyhjän päällä ku edellisen viikonvaihteen kilpailuyritus mäni mönkiin, ja samaa tuttua ja turvallista kaavaa kyl noudatteli tääki yritys. 

Katri itse yllättyneenä hyvästä menestyksestään poodijumilla! Onnittelut

Matkantekoon päästiin, ja rauhallisella vauhilla yritin lähtee,mut en kuitenkaan tarpeeksi rauhallisella. Eka km 5:07, ja toka 5:06. Pirun raskasta ja pirun tuskasta oli mänö koko aika. Joren kannustus parin kilsan kohilla lämmitti kyl mieltä, mut vauhti ei kohentunnu yhtään. Kolmas kilsa 5:17, neljäs 5:21 ja viimone 5:17. Oma kello mittasi matkaksi 5,01km. Virallinen aika oli 26,09 keskitahilla 5:14 (virallinen ja oma samat). Eli vähän taas mäni alku "laukalle"? Olin tuolla ajalla M-VET-D sarjassa sijalla 12. Maaliin juosseita 24. Aika oli n. 1:20 huonompi ku viime vuonna.

Vesa veteli alussa miun takana. En huomannu missä kohtaa ohi mäni. Vesa oli muutenki vähän "puolilla valoilla" liikenteessä, kun oli suunnistuskisaaki tiedossa. Puoletki Vesan valoista riitti sarjavoittoon tässä M-VET-D sarjassa ajalla 23:14! Hyvä Vesa! 

Muutenki Suomen sukusten heimokunta suoriutu mainijosti tästäki kilpailuista. Hanne osallistu 10km:lle Joren huoltamana ja oli F-VET-D sarjassa kakkosena ajalla 1:00:18. "Uudet" tuttavuudet Katri ja Harri osallistuivat myös vitoselle ja tuloksina oli Katrin sijotus F-VET-B sarjassa hieno kolmas poodiumpaikka ajalla 22:38, ja Harri sijalla 14. sarjassa M-VET-B ajalla 21:52. Onnittelut kaikille!

Iloset veikkoset kisan jälkeen Asicsin tennarit jaloissaan. Kiitokset Vesalle Uunon avustamisesta, ja kun sai nauttiskella kisatunnelmasta viimoseen piikkiin saakka.

Venähti vähän pitkäksi tää kisasatsi tuon Vesan "puolivalottelun ja poodijumittelun" takia, mut lystijä oli koko 12€:n osanottomaksun eestä. Miulla lysti vielä jatku pimmeessä Guardamarista kympin kankeilun muodossa Torreveijan mörskälle, johon sätkyttelin yhentoista maissa. Siintä mäni vielä puoltoistatuntija ennenku hetekalle retkahin, ja tajuttomuuteen pääsin hetkessä. Harkitsen nyt aamulenkuraa....

Ps. Kuvien pieni rajaus aiheutti niihin epätarkkuutta, jota en enää jaksannu ruveta ihmettelemään.

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

Tennarituntuma

 

Tänä aamuna oli intoa lähtee heti aamulenkille, vaikka muute ois voinnu vejelle sikeitäki. Yheksän maissa sain kaikki muut tarpeelliset aamun toimitukset tehtyy, ja pääsin toimeen. Tarkotus oli kipasta LaMatan luonnonpuiston portilla ja sieltä käänähtää takasin. Suunnitelman mukaan juoksun toppaan ku 3km tulee täyteen.

Oli kyl ihan mahtava kulku tennariloissa ja muutenki henki päällä. Ei ollu tietookaan enää perjantai-illan vetelyyvestä ja muutenki olo oli ihan Uuno-huippua. Täähän oli harjotuksellisesti "välipäivä" ja ois kyl pystynny kaikin puolin vetämää paljo nopeemmi ja yhtäjaksosemmi ja pitempään. Maltoin kuitenki mieleni ja hiljaa hölkkäsin lyhyitä pätkiä ja kävelin sitte vähän välillä. Kolme kilsaa tuli jo täytee Terkkarin kohilla, ja kävelin siitä takasin intomielellä.

Sitte ruiskuun ja lähettii Suomibaarikahveille, Kiinan miehen kauppaan ja Mercadoonaan, ja sieltä sitte raskaat muonakantamukset selässä ja käsissä takasin mörskälle...viel täs kyl johonki singahetaa jos henki samanlaisena pysyy?

V Carrera Popular la Cruz de Torreaguera. 18.9.2026

 

Kisan lähtöön jokunen minuutti.

Meillä oli masinoituna kahen päivän jamporee Murciaan ja Torregueraan. Homman suunnitteluun olin kyl käyttänny aikaa ja vaivaa rutosti...heh...mut melko turhaa työtä, kun yleensäkään suunnitelma ja käytäntö eivät aina kohtaa varsinkaan täällä Iberian niemimaalla. No henkisen puolen harjotteita olin jo tehnny Perslantijan puolella rutosti ennen Iberian niemimaalle siirtymistä, pääosin omien uunoilujeni takia. No ei se minuu masenna juuri yhtään. Melko sama, mitä asioita täällä käy, kun ihmiseloihin yleensäkin mahtuu kaikenmoisia tapahtumia, vähän takkusampia aikoja ja myös ruusupusikoissa istumisia.

Eilen aamulla ennen kukkojen ja kanojen lentoo lähettii mörskältä lompsimaan läpi pimijän Torreviejan kohti linjapirssiasemaa tarkotuksena ratsastella pirssillä Murciaan. Lippujen hommaus jo itessään sai Uunon olemattoman hiusosaston harvenemaan entisestään, ja voimattomia voimasanoja lenteli kuulemma tihiään pitkän pitkän tilaussessijon aikana. Pakko oli lipputilausta yrittää tehä netin kautta, kun vettä tuli rapijasti torstaina aamupäivällä, eikä lompsiminen linjapirssiasemalle kaatosateessa kiinnostannu. No kyl mie ne lopulta sain tilattua ja maksettuakin Movelian kautta pirssiyhtiö BAMin sivustolta moninaisten vaiheijen jälkeen. Meno-paluulipun hinta oli n. 25€ yhteensä kahelta hangeltä.

Kisasta saatu tekniikkapaita huoltoportaan testissä.

Mörskä oli tilattu jo viikkoja sitten Murcian katedraalin vierestä Hotel Hesperia Murcia Centrosta. Päivä lompsittii ympäri Murcian centrumia, kävästii Plaza Circularilla, ja yritettii varmistella huonolla menestyksellä millä busilla ja mistä pysäkiltä päästää illalla Torregueraan, jossa oli 5km:n kilpailu. Lukuisten kyselyijen jälkee lähes varmaa oli se, että bussi linja 30 ajaa Torregueraan.

Uuno apialla mielellä jo ennen lähtöö, ainaki etutaulusta päätellen.

Sitte tuli kello kolme, ja päästii mörskälle. Sissäänheiton jälkee jatkettii bussiyhteyksien setvimistä. "Varmistu"se, että Gran Via 6- pysäkiltä menee busseja Torregueraan. No realiteetti kuitenki nakkasi meijän silmille märän rätin....ei ollu koko pysäkkiä olemassakaan sillä kohtaa missä piti olla kartalla??? No varasuunnitelma oli, että lompsitaa toiselle pysäkille Gran Vian varrelle, jossa oli myös listattuna linja 30. No sieltä onnistuttii pääsemää oikijaan bussiin ja päästii Torregueraan. 

No ite pelipaikalla oli viel epäselvää missä tarkalleen ottaen on kisapaikka ja dorsaalit, mut kyllä nekin löyty....ja lähempänä kisan alkua ois löytynny helposti hirviän kovien ääniefektijen ja jatsinjytkeen perusteella. Normaalit valmistelut ja strippausta puiston penkillä, ja todella vetelän olosta verryttelyä +25°C:n lämpötilassa auringon laskiessa. Reittihän juostiin kahtena lenkkinä ja järjestäjien ilmotuksen mukaan matka oli 5km. Normaalin äänekkäät oli lähtöseremoniat ja tärykalvot täristen ja posket täristen päästiin matkantekoon. Olin jo ennakkoon aavistellu, et tasamaatannerta ei välttämättä reitiltä löyvy, ja aavistus piti paikkansa. Heti alussa painettii yli 5-600metrii jyrkähköön ylämäkeen. Siinä tuntu heti, että hyvät eikä jalat kyl tässä kisassa heilu.

Kisan jälkee ei pelihousujen sepalustakaa enää tahtonnu jaksaa viritellä kuntoon.

Ihan poikki jo tuon ylämäkisatsin jälkeen ja osa alamäistäki oli niin jyrkkiä, että rennosta juoksusta ei tullu mitään. Happivelkasta oli mänö koko aika eikä juoksemisesta tullu Uunolla mitään. Ihan ouvolta ja vaikeelta tuntu koko juoksu. Vanhuus jo varmasti alkaa vaivata, ja henki alkaa nopeempaa juoksuu kaivata, mut sinne ei enää välttämättä tuu ikinä enää pääsemään? No ehkä ei tarvikkaan?

Maliin mieki kyl jatkoin, vaikka keskeyttäminenki mieleen vilahti useamman kerran. Retki oli ihan vaikeimmasta päästä koko Uunon juoksuyritysten sarjassa. Uunon matkamittariin tuli kilsoja 5,47, ja aikaa paloi 33:11, keskitahti 6:04 (oma). Sillä olin omassa sarjassa neljäntenä, ja kuus juoksi maaliin.

 Pienen elpymistauon ja servojuoman jälkee tuli jo mahottoman kiire, jos meinataa ehtii viimeseen linjapirssiin. Taksikyyti ois ollu se viimenen oljenkorsi ja sitäki huonompi vaihtoehto vielä joutuu kävelemään pari kolme tuntii Murcian kentrumiin pimeeessä. Linjapirssi yhteen suuntaan lärviä kohti oli 1,85€, mikä ei oo paha hinta n. 10km:n matkasta.

Murcian keskustassa Segurajoen uomassa oli taas vaihteeksi vettä rutosti, mikä oli paikallisten mieleen.

Siinä viel kökittii väärällä puolella tietä, mut onneks Uuno älys kysyy pysäkille tulleen linjapirssin kuskilta, et ollaanko Murciaan mänössä...ei oltu ja kiireesti tien toiselle puolelle, ja "kevyttä" kenttähölkkää oikialle pysäkille. Pirssi tuli melkeen heti ja kohta oltii onnekkaasti oikijassa linjapirssissä.

Velttona ja täysin väsähtäneenä suihkuu, ja hetekalle heti hervottomana kuorsaamaan.

Murcian jokivarren baanoja.

Tää päivä sitte mäni Murcian keskustassa kekkaloijessa ja uunoillessa. Se laji hallitaan kyl jo vuoskymmneten kokemuksella ihan täysin ja suvereenisti.

Murcian katedraalin etupeili.

Ollaan taas monen monta kokemusta rikkampana ja noin 170€ köyhempänä, mutta ehottomasti kannatti tääki retkuilu. 

TULOKSET kisasta laitan TÄHÄN.

Orimattilan Kymppi. Su 6.9.2026, Orimattila

 

Osa parkkipaikasta, joka oli pullollaan väkiä

Reilu viikon pätkä on tullu uunoiltuu ennätystahtia, eikä tän aamunen Orimattilaan lähtö tehny siitä poikkeusta. Olin kattonnu monet kerrat Orimattilan Kympin lähtöajan, ja sehän oli klo 11, mut Uunon kalloon oli hakkautunnu lähtöajaksi klo 13. 

Aamulla mökillä heräsin vasta kaheksalta, ku kyläily mäni mukavia jutellessa melko myöhäseen. Sitte aamulla vilkasin kelloo, ja tarkistin netistä kisan lähtöajan, ja kova kiire tuli. Vajaa tunti mänee aikaa Kouvolaan, ja Siitä Orimattilaan tunti. Kouvolassa piti vielä käyvä veskissä ja rättilöijen vaihossa...kiireessä unohin vielä lenkkikengätki mökille. Siinä mäni niitä toisia etiskellessä vielä aikaa. No kylhän niitä tennareita löytyy vielä "jokunen" varapari, jotka voipi jaljoihi kiskoo.

Karahutin kisapaikalle 10min ennen lähtöö, ja siintä hölkkäsin ilmottautumaa. Matkojahan oli tarjolla 5 ja 10km, joita oli mahollisuus taivaltaa juosten, kävellen tai sauvakävellen. Vitonen juostiin pääosin mäkisessä maastossa, kuten kymppikin. Erillisiä ikäsarjoja ei ollu. Lähtö ja maali olo urheilukentällä.

Näkymä urheilukentältä, jossa oli lähön aikana säpinätä.

Ilmahan oli vallan mainio n. 10°C, tuulta vähäsen ja aurinkoo, eli juoksukelinä ihan sopiva. Kisa oli Suomenn kisoista poikkeuksellinen, että ei ollu ollenkaa ilmottautumismaksua! Niitä ei koko Suomen mantereella taija montaa kipaletta löytyy? 

Viimeviikkosesta sen verta "viisastuneena" osallistuin vitoselle. Kisa oli samanmoine ku viikko sittenkin....maalia jo kovasti oottelin lopussa jokahisen ylämäen jälkee, ja viimein mieki sinne sipsuttelin.

Oma kellotus: 4,99km, 28:30, keskitahti: 5:43, keskisyke 140

Kilpa käi Uunon suunnitelmii hyvin, ja olin luvannu tulla kisaan Ilkka Pihlajamäelle Artjärvellä, et tuun kyl osallistumaa tännekin, ja niin teinki.

Ilkka on raudanluja juoksu-urheilumies, jota ei ikä vielä pahemmi paina.

Kisan jälkee käin sitte kannatuskahvilla ja pullalla, ja juttelin muutamien muijen yli-ikämiesten kanssa. Arvonnassakin Uunoo oli lykästänny, ja Ilkka käi henkilökohtasesti sen miulle luovuttamassa, ku ikämiespöyvässä oli tarinat viel kesken.

Kisassa oli nyt kuulemma 220 osallistujaa, ja parilla sekunnilla juostiin reittiennätys, joka on kova huomijoijen maasto. Muutenkii kisa oli mainio, ja otan kyl itelle ens vuonnaki tän listoilleni, jos vielä osallistumaa pystyn. Oli myös paikalle järjestetty elävää mussiikkia ja kaikenmoista muuta ilakointia. Suosittelen ehottomasti kaikille, jotka liikkumista harrastaa tai miettii sen alottamista.

Hieno oli kahvia ja pullaa nautiskella aurinkoisessa kelissä.

Kiitokset oikeen mukavasta liikuntapäivästä organisaatiolle ja osallistujille! Harmittelen kyl vähän ku en saannu siitä väkirikkaasta lähöstä kuvaa otettua oman sössimiseni takia.

Uunon juoksema 5km:n reitti.

Tulokset linkitän TÄNNE, kun ne ilmestyvät.

Saavan hölkkä, Lieksa. 29.8.2026

Joensuussa pyörin koko perjantaipäivän erinäisissä kyläilykohteissa sukuloimassa. Aikatailu oli taas kerran tiukka, ja ois mielusia tuttavakohteita ollu muitaki, mut aina jääpi välliin. Majotus oli paikallisessa majatalossa, ku en halunnu kellekkään olla riesaksi.

 Aamupalan jälkee oli viimene mukava heimolaisen tapaaminen "pummisetän ominaisuuvessa" Joensuun torilla. Mukava oli pitkän, pitkän ajan jälkeen tavata Jani ja rutista mukavia lepposassa alkusyksyn säässä ja kävästä torikuppilassa kahviloilla. Aihioita ois ollu enempäänkin jutun iskentään, mut Rusinanten parkkiaika oli jo lopussa ja kiire oli Lieksaan ja siellä alkavaan ehkä viimeseen järjestettävään Saavan hölkkään.

Hyvästeltiin ja Uuno jatko ontuvalla Rusinantella ratsastusta ja kohti Lieksaa. Topata piti risteyksessä, josta Lieksaan mänevä tie haarautuu Kajaanin tiestä, ja tarkastaa Rusinanten juottotilanne. Hyvältä näytti ja ratsastus jatku sopusasti kopukan kanssa. Lieksaan ku pääsin oikasin hetekalle vartiksi ja sitte kisavehkeet päälle ja Teron kanssa kohti Lieksan Urheilukenttää. 

Ilmottauvuin ekana kisaan ja Uuno sai torsaaliksi numero ykkösen. Vähä nolotti ku ei ollu ku viiskymppinen seteli ainoana mukana, enkä saannu maksettua osanottooni heti.

Kelihän oli lämpönen +18, aurinkoo, ja muutama metri tuulta sekunnissa. Verryttelyni vetelin sillankorvaan ja sieltä takasin. Kisamatka oli 10,3km, ja reitti kulki paljolti kivikkoisella, todella mäkisellä hiihtopohjalla. Alussa ja lopussa juostiin kieroksen verran urheilukentällä. Siintä reilu kilsa melko helppoo juoksuu jokivartta pitkin, mut sillan ylityksen jälkeen alko sanan mukasesti taistelu happohyökkäyksiä vastaan.

Urheilukentältä lähettii matkan tekoon. Rauhassa olin TAAS lähtevinäni, mutta sillan jälkeen oli kyl tennarijen sisäkalut jo happosen tuntuset, eikä niijen liikuttelu eestaas mukavalta enää tuntunnu. Tien ylitys, kun tehtiin eessä oli miun sarjassa M70 juossut nro 10, jonka perään en lähtenny yrittämäänkään vaan jatkoin toivotonta vuorikiipeilyäni kivikkoisilla ylämäkiosuuksilla. Niitä tuntu piisaavan, ja aina kun luulin olevani jo vaaran ylimmässä kohassa, polku jatku ylöspäin ja raskasta tallustusta piti jatkaa. 

Sanottava on, että kolmessa kohassa tuli nöyryyttäviä kävelyaskelia otettua, jotka kelloki todisti. Sitte kuitenkin, kun alettiin laskeutumaan alaspäin sain pitkällä avomaakohalla ennen jyrkkää avokalliolaskua näkyviin taas tuon nro Kympin juoksijan, ja tuntu, että tavotan sitä pikkusen. Jyrkän kohan jälkeen selkä taas hävis, mutta sillan ylityksen jälkeen taas selkä tuli näkösälle. Miulla rupes juoksu jotenki tuntumaa helpommalta, ja pääsin kantaan. Siinä hetken aikaa vähä levähtelin ja ennen pyykinpesupaikkaa, joka on jo urheilukentän sivustalla, painelin täysillä ohitte. Vielä oli jaksettava tuo rasittava neljäsatanen kentällä ennen helpottavaa maalia...perhana oli RASKAS RETKI. Jarmo huuteli maalilinjalla, että alle tuntiin pääsin? Tuloksii en oo vielä mistää löytänny, mut jos ne löyvän, tänne yritän neki survoo.

Uunon kiipeily ja hiippailu riitti ykköseksi M70 sarjassa, ja meitä oli kolme urhoollista taivaltajaa tässä sarjassa.

Kellosta kattelin, että 70% matkasta ja ajasta oli mänty maksimisykkeellä, ja semmoselta se kyl tuntuki. Saunassa käytii ja nukkumisesta ei oikeen silti tullu mitään tän rasittuneen olotilan takia. Polvi vähä pullistu, ja pari kertaa oikia nilkka oli venähtämässä, mut vauriot silti ehkä vähäset? Ainaki niin toivon.

Omat kellotukset: Matka: 10,26km, aika: 59:18, keskitahti: 5:47, keskisyke: 157

Kiitos lukuisille Lieksan ja lähiseuvun kisailijoille, järjestäjille ja muullekin siviiliväestölle ihan mahtavasta kisapäivästä, ja sukulaisille huolenpijosta ja mukavista jutuista. Toivottavasti ei ollu kuitenkaan viimonen järjestettävä Saana hölkkä? 

En oo täydellisiä tuloksia vielä mistään löytänny. Pitää tyytyä tähän ainakin roistaseksi.

TULOKSET

Saaramaa Cooper. 11.7.2026

Urhoollinen osanottajajoukkio kisan jälkeen Saaramaan urheilukentällä.

Kävästii tänää Saaramaalla osallistumassa Saaramaan Cooperiin. Organisaattori Mikan kanssa on jo pitkät tovit sitten ollu puhetta tuohon tapahtumaan osallistumisesta, mutta vasta nyt sain osallistumisen aikaiseksi.  

Lähtöhetken valmisteluita.

Rouva-Uunon keralla lähettii mökiltä köröttelemää Mazdalla kisapaikalle. Täältähän ei sinne matkaa oo juuri mitään. Keli oli kohillaan, +28°C, 3m/s tuulta ja auringon helotusta, mistä johtu, että juuri missään ei tuntunnu kolotusta Uunosella.

Jonoo ilmottautumisautolla.

Rankkaisin tän kisan ylivoimasesti parhaaksi suomalaiseksi kisaksi vuoskymmeniin, joihin oon osallistunnu. Perusteluita Uunon mielipiteelle on mm. seuraavia: Osallistumismaksu oli nolla euroo! Ja ilmeisesti jokainen osallistuja sai palkinnon. Ja makkara ja mehutarjoilu kuului osanottomaksun (nolla euroo) hintaan!

Kilpailupaikka oli tän tyypin kisaan ihan ihanteellinen mäntykangas, jossa oli 1950 luvulla rakennettu urheilukenttä varustettuna 300m pitkällä juoksuradalla. Osallistujia kisaan oli tänään 18, ja jokainen sai 12 minuuttia männä mielensä mukaan juosten tai kävellen. Rouvo-Uunoki innnostu osallistumaan kävellen tapahtumaan.

Jotkut oli tullu kisapaikalle mahottoman hienolla kapistuksella.

Sitte päästii kisaaman runsaan katsojajoukon ja erittäin runsaan helteisen ilman mukana tuoman paarmajoukon kannustamina.

Uuno tekasi taas heti lähössä Uunon normisuorituksen, eli ihan liian kovavauhtisen lähön. Eka vilkasu kelloon, ja Karmee Esijuoksija näytti tahtilukemaa 4:28...heh...no siitä jatkettii sillee, et ekan kilsan keskitahti oli 4:52...ja toka 5:17....lopputukseksi sain 2410m, mikä tekee keskitahdiksi vähän alle 5min/km.

Palkintojen arvontatilaisuus.

Palkintojenjako suoritettiin kaikkien osallistujien kesken arvontana, ja palkintojen joukosta sitte sai arpaonnijärjestyksessä valita mieleisensä. Rouva-Uuno valitsi K18 paketin, ja Uuno Ali Khamenein viimeseen kylmäkuljetukseen osallistuneen Rautakauppaosaston logolla varustetun lippiksen.

Yllä kilpailun tulokset.

Kiitos Mikalle ja muillekin kisajärjestelyyn osallistuneille ja kisailijoillekin tietty mukavasta lauantaipäivän kisarypistyksestä! Ens vuonna tuun kyllä paikalle myös heinäkuun toisena lauantaina järjestettävään tapahtumaan, jos tolpillani oon. 

IX Carrera Popular Villa de Benejuzar 5k y 10k. 12.4.2026

Tennarien vaihtoo ennen kisaa, ja miettimistä, että pitäskö kuitenki ottaa jalkoihin uimaräpylät tennarien sijaan?

Vielä oli kerran mahollista ennen kesätaukoa osallistua kilvanjuoksenteluun Iberiassa. Sen mahollisti Vetskun ilmottautuminen Benejuzarin vitoselle ja kyydin tarjoaminen myös Uunolle.

Ennakkoon kyl muistin, että sielläkin on jo aikasemmi käyty useat kerrat, ja ainakin kerran myös pyörällä matkaten Torreviejasta kisapaikalle Plaza Españan aukiolle Benejuzarin kylän keskustaan. Torreviejasta sinne tulee matkaa parikymmentä kilometria.

Aamulla tekasin normaalit verryttelyt Molino Balancon rantakujilla, ja sitte vehkeet ja vermeet pikkureppuun ja menoksi kohtauspaikalle pienen sateen tihutuksessa. Vesa tuli ajallaan, ja ajeltiin Benejuzariin Torreveijan ulostuloväylillä polliisimiesten pitämän sunnuntairatsian kautta. Meitä ei kuitenkaan nyt pysäytetty, vaan päästiin "rysästä" jatkamaan jouhevasti.

Vettä heitteli Esteri taivaalta pieniä määriä, mutta ennen kisan alkua loppui onneksi saje kokonaan. Keli oli ihanteellinen taas kerran, ja ilma sopivan "hapokas", vaikka lätäköt vähän kasteli tennareita. Lämpötila oli +19, tuulta vajaa pari m/s, ja pilvipouta.

Dorsaalit käytii hakemassa puiston yläreunan toimistorakennuksesta. Sitte lompsittii autolle, liimailtii torsaalit rinnuksille ja verryttelemään. Hetkosen päästä jätettii jo ylimääräset retongit autolle. Ovet säppiin ja hiiviskelemään kevyellä hölkällä lähtöpaikan tuntumaan jatkamaan verryttelyä ja lähön oottelua. Myöhän osallistuttiii molemmat vitosen kisaan. Kymppi juostiin sama lenkki kahteen kertaan, ja molemmat matkat lähti samaan aikaan.

Uunon juoksema reitti Benejuzarin kisassa. Kovin on tasasen sinistä koko lähes koko satsi.

Nyt lähtö- ja maaliputkilot oli sijoitettu puiston alareunaan. Sinne sitte putken tuntumaan oottelemaan lähtörytinöitä. Rytinä sitte jo pääs alkamaan ja tennarit liikkumaa ees-taas jokahisen juoksijan oman juoksutahin mukaan. Juoksu tuntu koko ajan ihan ensimetreiltä tahmealta ja jäykältä. Eka kilsa 4:54, eli ihan sopiva alku. Seuraavat kolme mäni kuitenkin 5:09, 5:08 ja 5:15. Viimone mäni 4:53 leskitahilla. Ei juoksu ollu missän vaiheessa helppoo eikä vauhikasta, mitä se parhaimmillaan joskus on ollu tänäki "talvena" ainakin Murcian kympillä ja Elchen puolikkaalla.

Myöhän oltii molemmat ylivuotisina ryppyrusinoina sarjassa M50. Vetsku juoksi hienosti viijenneksi ajalla 21:31, ja Uuno sijalle 12. ajalla 25:06, Ksekitahti (oma) 5:03, ja juostu matka (oma) 4,98km.

Mukava oli kyl päästä vielä viimosen kerran tänä keväänä kisailemaan. Kiitos Vetskulle mukavasta seurasta ja kyydeistä. Syksyllä Torreveijaan takasin, jos terveys ja muu tilanne sen sallii? Toivottavasti pystys Suomessakin käymää kilpailuissa enempi ku aikasempina vuosina. No se on monesti enempi utopiaa ja toiveajattelua ku reaalipohjasta toimintaa.

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

XX Grupo Brotons 5K 10K El Campello 2026. 3.4.2026

El Campellon kisapaikan tungosta.

Eilen oli Uunon viimone kiihyttyttely-yritys Iberiassa. Se toteutettii yhistelmäretken muodossa, ja päätepysäkkinä oli El Campello. Parin päivän mittasessa kilpailureissussa oli monen monta tapahtumaa kaikissa siihen liittyvissä välivaiheissa, mut hirmu mukavat viilikset siitä kuitenki taas jäi. Melko työläs oli setviä kaikki aikataulut ja ostaa tarvittavat liput ja organiseerata muutkin osatekijät kohtaamaan toisensa oikeassa aikajärjestyksessä.

Plaza de Luceros Alicantessa.

Torstaiaamuna lähettii Rouva-Uunon kanssa tallustelemaan kohti Torreviejan linjapirssiasemaa ja sieltä linjapirssillä Alicanteen. Alicantessa rantakävelyy tuntitolkulla ja kävästii kattomassa Plaza Luceros myöhempääkin käyttöä varten. Plazan katutason alla on Tram asema ja ylhäällä bussipysäkkejä eri suunnille.

Sitte takasin Puerta del Marin bussipysäkille, josta piti lähtee L21 kohti El Campelloa...lukuisten kyselyiden jälkee oikee pysäkki oli varma, mutta aikaulujen osalta pitävää tietoo oli mahoton saada, vaikka pysäkillä oli valotaulu, joka ilmoitti seuraavan bussin lähtöajan. No nyt oli vähän tuuria kun taulussa oli 54min seuraavan bussin lähtöön, ja pikku kävelylenkki ja palattiin pusäkille...aikaa oli vielä yli 30min, mutta pysäkille pörahti oikee bussi L21 ja myökii loikattii kyytiin. 

Alicanten rannat oli jo kovassa käytössä.

Bussi koukkiloi lähes kaikki Alicanten ja El Campellon väliset korttelit, ja aika tuntui pitkältä. Uunolla oli puhelimessa tilanneseuranta päällä ja hypättiin ulos oikeessa paikassa, josta oli lyhyt matka The Blue Med- hotellille. Soitin emännälle, ja kohta hän jo huutelikin ikkunasta, ja tuli avaamaan oven ja setvittiin sisäänheittoprotokolla, ja muu tarvittava oheistoiminta ja meijän tarpeet seuraavan päivän kisaa varten. Kaikki hoitui esimerkillisesti.

Illalla lompsittii sitte vielä syömähommiin, ja takasin ihan väsyksissä, ja unta kaaliloihin.

Aamuinen kuva kisapaikalta, jossa on vielä aika hiljaista.

Aamulla loikasin lenkkivehkeissiin ja ettimää kisapaikkaa. No se oli ihan korttelin päässä ja tuttu paikka jo entuudestaan. Vasta oli valmistelut alotettu, mut Uuno mäni heti utelemaan Dorsaaliansa josko se ois jo painatuksesta tullu, ja pienen pinnistelyn jälkee löyty. Kysäsin, että tarviiko passiporttia vilauttaa? Siihe virkailija vstas, että "ota rauhassa" (tranquila), ja mehevät naurut päälle. Ei tarvinnu mitään vilautella.

Takasin mörskälle ja kamat reppuihin ja osa kamoista sai jäähä hotellille säilytykseen, ja vaan tarpeelliset mukaan kisapaikalle. Aikaa oli kävästä kisakahveillakin kisaaukion (Plaza Sain Cristol Lez Ales) vieressä olevassa kahvilassa (El Bon Dolz).

El Campellon 20-vuotisjuhlakilpailun notkollaan oleva pokaalipöytä. Kuva: Jore.

Innokkaat kisoissa kävijät, Hanne ja Jore oli myös paikalla ja monet muut tutut juoksijat. Erkki ja Helena innostuvat myös tulemaan kisailmapiiriä kattomaan, ja meijän paluumatka lyheni ja helpottui mukavasti. 

Kisassahan oli perinteisesti kaksi matkaa 5km ja 10km. Sarjoja oli 75 vuotisiin saakka, ja lukuisia lasten ja nuorten sarjoja. Lähtö ja maali sijaitsi samassa paikassa. Klo 9 oli vitosen lähtö, ja klo 10 oli kympin lähtö. Lämpötila kisan aikana +17, tuulta 2m/s. Kisareitti ei ole "virallisesti mitattu" (homologado).

Kisareitti (5km) ja keskellä korkeuskäyrä.

Normirutiinit ennen kisaa, ja sitte kisan lähtöputkilon alle. Miulla oli 10km juostavana. Juostava oli kaksi kertaa vitosen reitti. Lähtö oli normaalin äänekäs, ja lähdettiin pieneen ylämäkeen jokunen sata metriä. Jalat tuntu todella raskailta? Ihan eri meininki kun esim. Elchen puolikkaalla. Ekan kilsan keskitahti 5:10, ihan ok, eli ei liian kova ainakaan. Sitten lasketeltiin rantaan ja meno oli koko ajan raskasta. Rannasta kun tultiin sitten niihin ylämäkipätkiin 4:n ja 5km:n osuuksilla niin veto oli ihan lopussa. Toisella kierroksella kyllä vähän parani, ja 9km ja 10km meni jo vauhikkaammin kun ekalla kierroksella. Kokonaisuutena juoksu ei kyl ollu hyvä...ja kelloki herjasi jo aamulla, että ei oo palutunnu kunnolla. 

Hanne poodiumilla.

IM75 sarjan poodium.

HM70- sarjan jumijuhlat.

Tuloksena oli virallinen aika 52:25, jolla olin MH70- sarjassa toinen. Kellon mukaan juostu matka 9,96km, keskitahilla 5:19min/km. Voittaja oli Francisco Santacreun Alcaraz 52:03 ajalla. Kolmas oli Jose Mas Mas ajalla 57:48. Onnittelut!

Hanne voitti sarjansa hyvällä ajalla 55:29. Kovasti onnea! Norberto oli kolmas ajalla 1:06:26 sarjassa IM75.

"Täyden palvelun autolla" ennen Torreviejaan paluuta!

Lopuksi ooteltiin pyttyseremonioita mukavassa auringonpaisteessa. Niijen jälkeen kävästiin hakemassa reput Hotellilta ja Erkin autolle, jossa meitä ootteli olut,- kahvi- ja leipätarjoilu ennen paluumatkaa Torreveijaan. Kovasti kiitoksia kaikille mukavasta kisapäivästä El Campellossa. 

Joren ottamasta kuvasta selviää Uunon kisan yleisilme: "väsähtänyt heti alusta lähtien".

Ola pisti vinkin tulevasta Benejuzarin kisasta. Se on pistettävä vielä vakavaan harkintaan.

Tulokset linkitän TÄNNE, kunhan ne ilmaantuvat. Nyt niitä tiirailin Joren antaman QR-koodin osoittamasta paikasta: TÄSSÄ.

53ª Media Maratón Internacional de Elche. 22.3.2026

 

Jyrki ja Uuno ilosella mielellä ennen lähtöä Kuva: Riitta

Tänään oli ehkä? Uunon viimone pyristely kisamiellellä täällä Iberiassa. Nyt on hyvä kolmen viikon rupeama keskittyy pääosin juoksukestävyyen parantamiseen ja muihin asioihin.

Juoksija Jyrki, ja huoltaja Riitta, ja Suomenlippu.

Jyrki ja Riitta sai Uunonki houkuteltuu tänne Elchen maailman vanhimman puolimaratonin juoksuun. Viikko sitten valvomisennätysten rapistessa Alcantarillan 14km:n juoksu mäni kokonaan kohti takaluvotusta, ja nyt oli keskityttävä pääosin lepoon, kun viimosella viikolla ei juuri mitään oo tehtävissä juoksukunnon noston eteen. Normaalisti kisaa edeltävänä päivänä kyllä harjotuksen teen, mutta nyt huilasin koko eilisen päivän, jos ei pientä pyöräilyy, ja kävelyy lasketa.

Kisa-aamunahan kyllä juoksen/kävelen pikku lenkin yön viimosina tunteina, ja niin tein tänäänkin. Kisasta en kyl mitää ihmeitä ootellu.

Aikasin liikenteessä. Kuva:Riitta

Ajoissa oltii aamulla liikenteessä, ja se oli hyvä juttu, kun Elchessäkin on aina tuhatmäärin porukkaa jo pelkästään juoksemasa, ja huoltajat, ja katsojat siihen vielä päälle. Sovittuna aikana Jyrki ja Riitta tuli miuta hakemaan ja ajeltiin Elcheen La Marinan kautta. Hyvin meni kulkupelin ohjastus Jyrkiltä tottunein ottein, ja aikaa oli kaikkeen mukavasti, eikä tarvinnu "Häthäillä".

Dorsaalit haettiin lähes jonottomalta torsaalien anniskelupaikalta, ja autolle takasin normirutiinien mukasesti. Käytiin ekaks katsastamassa lähtöputkilot, ja tarkistamassa lähtösuunnat ja sovittiin huoltaja-Riitan toimintaa ja paikkoja. Sitte takasin autolle torsaalien liimaukseen. Uuno unohti ottaa hakaneulat, mut nyt oli varaloota hakaneuloja mukana, eli hätä ei ollu suuri.

Jyrki jo melkeen maalissa. Kuva: Riitta

Lähtöhän oli klo 9:00 yhteislähtönä kympille ja puolikkaalle. Lämpötila +14°C, tuulta 2m/s ja täysin aurinkoista. Siis jälleen ihanteelliset olosuhteet jolkkaamiseen. Verryttely- Bajamajasession jälkeen takasin autolle. Kisavermeet niskoille, ja omaa karsinaa ettimään. Meillä molemmilla oli sama oranssi(naranja) karsina, eli kolmas.

Viimone karsina (sininen/azul) lähti eri aikaan, eli 9:08. Karsinassa piti olla jo vartti ennen lähtöö. Ja niin myöki oltii. Siellä piti kökkiessä kyl viel kysyy espanjalaiselta, että ollaanhan oikeessa karsinassa lisäuunoilun välttämiseksi. Oltii siellä, missä meijän pitikin olla....hyvä myö.

Uunoki jo lähellä maalia. Kuva:Riitta

Kova oli pauke ja varmaan lyijynki määrä, mikä ilmoille lähetettii, kun lähön aika koitti. Hyvä oli kuuluuttajan tsemppaus ja mussiikin rytke, jolla ensiaskeleet tepattii, vaikkakin melkee paikallaan. Puolisen minuuttia siinä laahustettii ens ennenku päästii ajanotton alotuspisteen yli.

No tyhjän päällähän sitä alussa aina männää tuon alkuhidastelun takia, kun keskitahtia koittaa tiirailla, ja yrittää varoo, että ei mää liialle laukalle...no Uuno on kyl erikoistunnu siihen, eikä tääkää siitä tutusta ja turvattomasta systeemistä juuri poikennu.

Eka kilsa jälkitarkastelussa anto tahin 5:23, ja siintä ku vähennetää tuo 30s, ni alku oli vähän liian kova, kun miun tavotetahti oli 5:10. Toka 4:53. Kellon antama kynnystahti on Uunolle nykysin 4:48, jota en satavarmasti pysty tuntia juoksemaan.

No jatkoin samalla yrityksellä, ja koko ajan takaraivossa tako asia, että saa nähä, missä kohtaa astuu "nouto-osasto" esiin, ja tulee totaalinen vauhin hidastuminen. No ei tullu onneksi ihan heti, ja pääsin samoilla, pääosin alle vitosen lukemilla tuonne 15km:iin asti. Keskitahti oli parhaimmillaan 4:59 jossakin 16km:n kohalla. Siinä jo pahasti happivajaisilla aivon paikoilla aattelin, että nyt tahin pitää viimosella vitosella hidastuu jo 5:30:n vaiheille joka kilsalla, ja silti parannan Torreviejan keskitahtiani 5:10.

Pirullista oli viimoset 4km, kun höyhenenkevyt pomppukenkäki tuntu jo lyijysen raskaalta, ja lähes kaikki saatavatki tuntu enempi velkataakoilta. No hitain kohta oli 20km:n kohta, jossa tahti oli jo 5:26. Viimonen vähän nopeempi 5:18, joka johtu pääosin siitä kun maaliputkilot jo näkyvät.

Kertakaikkisen tyytyväisiä oltii molemmat juoksuihimme. Jyrki sipasi oman ennätyksensä, ja Uunoki lohkasi reilut 2min Torreveijan puolikkaan ajasta pois. Jyrkin tulos oficial oli: 1:37:02. Sijotus MVet55 23/220. Uunon aika oficial 1:47:38, sijotus MVet65 15/84, keskitahti (oma) 5:03, juostu matka: 21,33km (oma).

Autolla oli sitte vielä Riitan toimittama juoksijoiden ja huoltohenkilöstön kahvi-, ja leipätarjoilu. Leipää oli mukava mutustella lämpösessä auringonpaisteessa, ja ryypätä kahvia palojen painikkeeksi.

Kiitokset suuret Jyrkille ja Riitalle mukavasta sunnuntaipäivästä. Hyvä kun saitte houkuteltuu Uunonki mukaan tähän hienoon tapahtumaan. Tästä on mukava jatkaa kuntoutumista, uunoilua kuitenkaan unohtamatta. Se on yks niistä vähistä satavarmoista asioista, joita en varmasti unoha.

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.