Autokaupoilla

Aamupäivällä "kankeilin" kahville, ja siellä oli noista autoista puhetta. Senverta innostuin asijasta, että käin iteki vähän kattelemassa minkälaista masinaa ois tarjolla.

Kaikenmoista kapinetta saatavana kyllä on, mutta tuo valkonen väriltään oli vähän "erilainen", mitä on tuo Uunon nykysin omistelema Rusinantte. Siinä ois kyl kärryy körötellä...heh ainakin kyyvissä.

Eihän myö päästy ees tuoho hintakysymykseenkään asti, ku myyjä näki tuon kuvassa oikijalla olevan Uunon Kankeen, ja arvas heti oikein, että ei taija tällä kääkällä nyt saldo riittää. No takaikkunan numerosta sitä voipi havitella pienemmäksiki ajaksi ajettavaksi, vaikka kuskin kanssa. Seuraavat kisareissut on tarkotus sitte ajella tällä.

Sisältäki pirssi oli piristävän viivtysäksi tuunattu. Kelpaisi siellä kallistella täpötäysiä kuohuviinikuppeja, ja sen päälle vaikka ottalohkonsa hetekka-asentoon arvioi Uuno.

Aamun avaus

Wu-hanin, vain vähän yskittävät aurinkorillit, 3,50euroo.

Melkeen samanlaiset rillit, jotka eivät ilmeisesti yskitä yhtään? 170euroo.

Eilen minnuu nauratti kovasti nuo muutama päivä sitte "tienda Chinosta" ostamani aurinkorillit. Viime viikolla parit rillit mäni säpäleiksi. Yhet joutu ilmeisesti pokaalikaljakeissin runnomaksi, ja toiset unohin lippiksen päälle, ja kahville männessä tempasin lätsän rivakasti päästäni, ja rillit lensi kaaressa kovalle lattijalle, ja samalla ne jakautu moneksi erilliseksi kappaleeksi, joista ei enää yhtenäistä kapinetta saannu millään.

Tuon makijan naurun sain aikaseksi, kun netissä oli lähes samanlaiset rillit myynnissä 170 euron hintaan.... Heh miun maksama keskihinta rilleistä pyörii tuossa 3,5 euron tietämissä.

Kuka hullu maksaa aurinkorilleistä 170 euroo??? Uuno ei nyt kyl tähän hullujen joukkoon kuulu (muihin vähä-älysten rykelmiin kylläkin). Vaikka rilleissä olisi joku kirjailtu nimi: Rei-mani, Hei-bani tai vaikkapa Hii-mani, miuta ei saa liijan kalliita rillejä ostamaan millään. Miun rilleissä luki muistaakseni Wu-hani, ja pikku haittana on ollu niitä käytettäessä kova yskä, mut halvat nekin oli, ja muuten hyvät.

Toinen kestoaihe on ollu tuo jo vissiin "leipäepidemiaksi" (pan-epidemia) yltynny lenssu. Virusta jo vipeltää joka paikassa, ja peli näyttäs jo siltä osin pelatulta, eli vellit on nyt jo housuissa. Kaikenmoista rajotusta on ootettavissa lähiaikoina varmaan täälläkin? No sen näkee lähipäivinä.

Perslantijan Tokmannilla on kuulemma alkamassa Brändi-päivät. Meijän ei välttämättä tarvi sinne asti matkustella, vaan voijaan nuo Brändipäivät alotella täällä Torreviejassa, jos ei ihan täyseristykseen jouvuta tän Uunon rilliyskän takia, ja kertaalleen päästään tien toisella puolella olevaan Mercadonan kauppaan. Suunnitelmissa on alotella loivasti Brandipäivät 21centin keppanoilla, ja siitä siirtyy 1,95 euron kuohuviiniin ja vasta parin päivän päästä noihin väkevämpiin aineisiin, kuten tuo Brändi lienee?

Liijat rykäsyt ja Saharan hiesu.

Kyllä tää nyt elo koko Telluksella mallillensa on männy. Ei tarvi ku vähä räväkämmi kylillä rykäsee, ni jo on pakkopaitamiehet kintereillä kiihyttelemässä ja siuta eristämässä. Ja sitte perässä tulee teippijoukkue, joka tilkihtee tulevaisuuvessa varmaan Uunonki "peikkoluolan" ovet ja ikkunan rakoset kiinnne, pistää ovet lukkoo ja sinettii, ja rättijä laitetaa henkityselimen eteen.

Koita siinä sitte henkitellä ja hengissä pysytellä... Ei onnistu millään, ja tällä hetkellä jo yli kolme rosenttija yskäsijöistä heittää sota- ja muutki kirveensä ja työkalunsa epätoivosesti kaivoo ja potkasee tyhjää.

En pitäs minää ihmeenä, vaikka tää Torressa torkkumine jatkusi pitkäänki näijen rykäsemispelkojen takia.

Toine vaihtoehto tälle Torren torkkumisen jatkolle on tuo tuulen kääntyminen tuolta Saharan puolelta puhallukseksi. Sillohan saattaa käyvä sillee, että ei tuolta Ali:stakaan kanttailla lentokoneilla mihinkään suuntaan, kun ropelijen laalerien välissä on liijan paljo Saharan hiesua.

No joo... Eipä tarvinnu kauvaa ootella niitä eristysteippauksia... Heh.. aamupäivälenkille ku sain itteni valutettuu oli jo alekerran kaikki ulko-ovet teippailtu ja täys pimennys muutenki päällä vissiin ylimäärästen virusten säikyttämiseksi. Ylettyyköhän teippaus jo tänne meijänki mörskälle jo iltapäivän aikana, ja jää päivän toinen lenkki väliin jo näijen eristysten takia???

Hyvä päivä

Yks mukavinta antia Torreviejassa on terveijen elämän tapojen mukanaan tuomat aamulenkit. Nehän monesti ajottuu tuonne auringon nousun tietämille, niinku eilinenkin aamulenkki. Aamulla lämpötila oli alle 5 astetta, mutta se kyl tietää sitä, että päivä tulee olemaan pilvetön ja lämpötila jo yli 20 asteen... Miulle kyl passaa mainijosti tämmöset ilman alat.

No kyllähän täällä kunnon kankkunenkin irtoaa jo parilla eurolla, kellä siihen on hinku ja innostus.

Haittana, jos tätä nyt isommaksi haitaksi voi sanoo, on aikasen hetekalle heittäytymisen joskus aikaansaama, keskelle parasta uniaikaa sattuva herääminen, niinku nytkin pääs käymää. Heräsin jo ennen kolmee, eli tunnin oon jo valvonnu. Ulkona jo joku kolistelee roskisten kansia, tai muuten vaan kääntelee kylkeään siellä.

Itellä ei vielä isompaa hinkuu oo ulostautumiseen, vaan oottelen vähäsen valosampaa aikaa, tai unen uuvestaa tulemista, ja huomistakin HYVÄÄ PÄIVÄÄ. Pahan päivän jätän toisten, huonompituulisten vietettäväksi.
Sopivasti on tekemistä huomisellekin päivälle, eikä aika tule pitkäksi käymään. Se on varma.

IX Carrera Popular "CE Los Olivos". 23.2.2020

 Kauko voitokkaan kisan jälkeen keskellä ylimpänä. Onnea!

Aamulla pimeeseen aikaan lähettii kaasuttelemaan Kaken ja Raijan mörskälle, ja siitä kohti Murcian takamaita ja Los Olivosia.

Viistasanen Hiivatti oli hyvässä iskussa, mutta kuski, ja koko "valvontakomissio" vähän väsähtäneitä. Matka taittu kuitenki ratevasti etupäässä potaskoja jutellessa.

Miliisien sunnuntaiaamunen ratsia oli vakiopaikassa, ja siinä jo nousi kuskinki tukka pystyyn, vaikka ilman isompia pohjia ja ryyppyjä siinä ajeltiinkin.

Tällä koosteella mäntii tää kisa lävitte. Kuva: Raija

Uuno ku kuskina oli, ni meijäthän siitä heti noukittii syrjää erikoissyyniin. Miliisi kysy, että sopisko pikkune puhallustesti, ja Uuno oli myös myötämielinen pikku puhallukseen, mutta ku puhalluspilli jo lähesty uhkaavasti Uunon suupielijä, ni milliisi huomasi verkkapuseroiset sisälläolijat, ja kysäs ennen pillin viimesiä työntösenttejä, että taijatte olla juoksijoita...? Vastattii kurkut suorina, että "joo, ollaa myö", ja heti pillin työntöliike toppasi, ja sitte meille toivoteltii hyvää päivän jatkoo, eikä pilli ikinä Uunon ikenienväliä tavottannu.

Mie tavottelin kaasuhanaa, ja kepittelin isompia vaihteita ripijästi, ennen ku tilanteen saama, meille mukava käänne kerkijää muuttua. Rällättii siitä valottoman Los Montesinosin lävitte kohti Bigastroo.

Siitä vasurille viimosesta liikenneympyrästä, ja Arnevan putkilinjan tielle. Pikku Uunon pisutoppi putkilinjalla, ja matka jatku Santomeraan, ja senjälkeen stoppi, jossa käytii lävitte mukana oleva alligaattoriarsenaali, ja lattailtii kaikkiin joku kohde jolla päästäsiin Los Olivosin "sivistyssentteriin".

Ola huuteli alligaattorista koordinaatteja, ja muita ohjeita, ja Kake ja Raija oli takapenkillä tukat pystyssä pelkäämässä. Yhellä ylimääräsellä kunniakierroksella selvittii kaikenmaaliman mallisista ympyröistä ja umpisolmuista, joita vastaan tunki melko ripijällä tahilla, ja Hiivatti heilahteli välillä kehella vanteella.

Perille päästii, ja takapenkkiläistenki tukat vähän lasehti. Hyvissä ajoin oltii paikalla, ja torsaalien ja vessojen hakuun. Aurinko alko mukavasti kärventää vilposia nahkoja ja verryttelemää. Siihen jäi hyvin aikaa.

Los Olivosin mukavaa vuoristomaisemaa.

Kymppihän juostiin kahtena lenkkinä, ja alussa pitkä n. 800m ylämäki. Kovasti tunki porukkaa putken alle sumppuun lähtöö kyttäämään. Sitte lähettii, ja Uuno hillitsi nyt hyvin aina alussa olevat ylisuuret menohalut. Eka kilometri meni tahilla 5:03.

Kaukon selkä hävis todella hätäsesti horisonttiin, ja niin teki Olanki, mutta ei ihan niin nopijasti. No Norberton selkä sinne ilmaantu jossakin ennen puoltaväliä, ja toisella kierroksella mänin ohitte jossakin 7-8 km:n kohilla.

Reitti oli aika vaihteleva, eikä tasasia pätkiä paljo ollu, mut Uuno oli jaksamiseensa ihan tyytyväinen, eikä isompaa hyytymistä ilmaantunnu missään vaiheessa. Hakusessa ollu alle 4:40 keskitahtilukema jäi utopiaasteelle nyt(kin), mutta tulos 4:41 saapi paremman puutteessa nyt kelvata.

Kauko tekasi reitillä hyvän tuloksen ja voitti nyt hienosti koko M65-sarjan. Olanki tulos ei montaa sekuntia jäänny kummastakaan jälellä olevasta pootijumipaikasta, ja oli nyt sijalla 4. Ja Uuno seuraavalla vitossijalla reilut 2 minuuttia Olan takana. Norberto oli pari minuuttii Uunon takana.

Kovasti näihin Espanjan tapahtumiin riittää väkeä osallistumaan, sponsorointiin, vapaaehtoistyöhön ja muutenki kattelemaan.

Sitte maalissa muonaa ja juomaa naamariin, ja välillä retonkien lisäämiseen Hiivatille. Uuno tonki  moneen otteeseen kaikki reput, lompsat, kimpsut ja kampsut, ku oli kerinny hävitellä ruokalaput, mut sitte ne löyty, ja takasin juottola-alueelle.

Kateltii sitte Kaukon juhlallisuuvet ja takasin taas autolle, ja kohta taas kääntelemään rattia ja alligaattoreita kiivaaseen tahtiin. Takasin päästiin hengissä, ja takapenkkiläiset sai kaupanpäällisiksi ilmaset pystytukat.

Onnittelut mitalisteille, ja muillekin mukana olleille ja ens viinonloppuna sitte samalla kokoonpanolla toiseen suuntaan, ja jos tukat ei oo lasehtinnu, männää linjapiilillä tai pirssikyyvillä...Heh.

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

Valvontakomissio

Näissä maisemissa hiippaillessa sielu saa rauhaa, vaikka joskus yläkopassa muunkinlaiset ajatukset jauhaa.

Mörskällä toimiva "valvontakomissio" joutu nyt olemaan hommissa lähes koko yön. Unet jäi koko komissiolta olemattomaksi.

Aamullahan meillä on reilu tunnin mittanen tukat-pystyssä-ajelu esissä, kun lähetään nelistelemään neljän hengen voimin tuonne Murcian taakse Molina de Seguran takana olevaan Los Olivosin kaupunginosaan Uunon ohjastaessa "viistasasta" Hiivattia... Heh, ennakoitavissa tiheä tunnelma pollessa, ja perillepääsyn puolesta ei vetoja kannata lyöskentelemään käyvä.

Tarkotus on kanttailla tuttua Bigastro-Hurchillo-Arneva reittiä, ja jatkaa "putkilinjan" viertä edelleen Santomeraan, ja loppu sitte "käsikopelolla" ja alligaattori-ohjauksella perille. Hiivattiin otetaan niin paljon navigointivekottimia, kun sinne neljän hengen lisäksi vain sopii.

Edellinen viikko oli liikehtimisen kannalta aktiivinen, mutta illalla yläotsikkoon alko taas käsiin vanhenevalla käppänällä hiipiä ajatuksia, joille ei mitää ole tehtävissä, eikä niitä siten paljon mietiskelläkään kannattasi järki-ihmisen, eikä varsinkaan Uunon.

Lisävahvistukset oli kanniskellu valvontakomissiolle tulijaisiksi kahvii ja hillasatsit, jotka hoijeltii helttoihimme vanilijajäätelön voimin. Uunolle tuli myös uuvet retongit, mitkä on kyl tänää niskoille kiskottava, ja testiin otettava.

Aamulla keli on vilponen, mutta päivällä luvassa hellerajan tuntumaan nousevaa lämpötilaa.

Uunon karnevaalit

Kuva Uunon viettämästä "karnevalihumusta" La Matan keskustan liepeiltä.

Joo, ois ollu vielä aamun ja päivän kestäneen kävelykinkerin jälkeen tarjolla Ramon Galludilla jokavuotiset Torreviejan karnevaalikinkerit.

Mukavaa oli Uunolla oikoo Mölinäpuiston halki mörskälle "Uunokarnevaaleissa", jossa ei paljoo porukkaa ollu, eikä ees tarvittu.

Kämpille ku laahauvuttii, Ola laitto tähän kohtaan sopivan riisi-tunafishimenuun porisemaan, ja syönnin päälle Uunoo alko kovin raukomaan, eikä iltakinkeri enää tuonne ihmisvilinään ja ryskeeseen jaksannu miuta liikenteeseen laittamaan, vaan laitoin itteni tiskihukin jälkeen hetekalle huokailemaan. Ola vielä jakso parempikuntosena kinkeripaikalle lähtee.

Tykkäsin kovasti Mölinäpuiston äänettömästä tähti-illasta ja rauhasta.

Mie sain itteni ja senverta tolpilleni, että kävin vähän hölkkäämässä ja kävelemässä La Matan keskustassa auringonlaskun jälkeen.

Samaa puistoa.

Mörskälle nyt oikasin valaistun Mölinäpuiston kautta, ja säikytin yhen koirantaluttajan samalla, jota temppuani kovasti anteeks pyytelin, kun pimeestä pusikosta nökösälle ilmaannuin sopivia maisemakuvia ottamasta.

Huomenna on aamu uus ja myös mainio päivä tulossa, niin ainakin toivon ja luulen.

Kävelyn Espanjan Mestaruuskilpailut, Torrevieja 16.2.2020.

 

Aleksi Ojalan olympiarajan 3:50 rikkominen 50km:n kävelyssä Torreviejassa Espanjan Mestaruuskisoissa ei vielä onnistunut, mutta varmasti alle menee, luottaa Uuno.

Kisan nopein, Latvian Ruslan Smolonskis.

Aamulla lähettii aikalailla väsyneinä "vanhoilla silmillä" kävelemään Torreviejan keskustaan ja kattelemaan kävelyn Espanjan Mestaruuskilpailuja. Siellähän myös Aleksi Ojala yritti olympiarajan 3:50 alitusta 50km:n matkalla.

Kisaajia aallonmurtajan juurella.

Käveltii aluksi aallonmurtajan juurelle. Siinä aikamme kateltiin kisaa, ja lähettii sitte valumaan maalialueelle päin keskustan kortteleita. Kovanlaista hommaa on tuo kävely, vaikka siinä ei juosta tarvikkaan, ja kisan loppua kohti naamanilmeistäkin päätellen koveni loppua kohti.

Vasemmalla: Ivan Pajuelo Peredes 2., keskellä voittaja Ruslan Smolonskis, ja oikealla Alvaro Martin Uriol 3.

Aleksi joutu kisan jättämään kesken, viemärikaivon kannen ja polvinitkahuksen takia..harmi homma, mutta mahollisuuvet on hyvät vielä tuo raja alittaa. Onnea seuraavaan yritykseen!

Aleksin omat kommentit kisasta löytyy TÄSTÄ.

Kovasti oli kannustusta kaikille kävelijöille, erityisesti "oman kylän" Corchetelle.

Torreviejan oman pojan Corcheten taistelu tuotti tulokseksi sijan 6. Onnitelut!

Corchete maalissa.

Eilisellä kokoonpanolla kateltii kisoja, ja välillä käytii kahveilla ja jatkettii urakkaamme. No helpommalla kyl päästii ku kilpailijat, jotka jotkut oli ihan kantokunnossa maalilinjan ylitettyään.

Sitte lähettii kävelemää viijen kilsan päässä olevalle mörskälle. Vesa tarjosi myös autokyytiä, mutta aurinkoisessa kelissä kävelyä ei siihe kuitenkaa vaihettu.

Kisan tulokset löytyy TÄÄLTÄ.

III Carrera Popular Virgen del Mar. 15.2.2020.

Maalisuora vielä typösen tyhjä.

Tänää oli vuorossa iltakisa tuolla Mar Menorin takana La Mangassa. Kisan lähtö, maali, ja muutkin toiminnot oli Hotelli Entremares'in alueella ja tiloissa.
Reittihän oli pituuveltaan 7km ja rapijat ja siinä kauimmainen piste oli tuo Cabo de Palos'in majakka, jonka kupeelle kiivettiin.

Maalisuoran loppupätkä.

Kotikujan roskikselta lähettiin liinenteeseen Joren ajaessa, Vesan repsikoijessa. Hanne, Ola ja mie istuttii takapenkillä.

Sutjakasti suju matka, ja pikkusen haettii sopivaa parkkipaikkaa, ja sekin löyty kuitenki täpötäysiltä alueilta pikasesti.

Mukavan näköstä terassialuetta Välimeren tuntumassa. Vasemmalla torsaalienjakopaikka.

Torsaalien hakuun... Listoilta noukkimaan oma lähtönumero, ja jonottamaan numeroo ja muuta oheistuotetta. Nyt oli tarpellinen huppari sisällytetty osanottomaksuun.

Torsaalien jakojono.

Sitte oottelemaa lähtöputken alle tarttia. Ennen lähtöö oli naisvaltasen nuorison tanssiesitys, ja ämyreissä ei ollu ensinkää tesipelirajottimet päällä, josko niitä oli ensinkään koko rakennelmissa. Onneks on korvakarvojen kasvu lisääntynny, ja ko. lisäys hiukan vaimensi osan metelistä, vaikka korvat vielä vinkuu ja bassot paukkuu, vaikka tapahtumasta on jo monta tuntia kulunnu. No ei se tahtii haitannu nytkään.

Päästii sitte lähtemää. Ola paino kaasuu ja mie jäin jolkottelemaa takemmas, niinko oli ootettavissakin. Vesa paineli Olaaki nopemmin jo näköyhteyven ulkopuolella.

Ulkoterassi jo iltavalaistuksessa.

Alku lähti iteltä nyt poikkeuksellisesti ihan sopivalla tahilla käyntiin. Pari ekaa kilsaa Olan etumatka pysy yhessä tolpanvälissä. Sitte oli nuo reitillä olevat hankalimmat rappu- ja muut rosopintaset kapeikkokohat, jossa kertaalleen koko letka pysähty kokonaan.

Majakallenousu oli raskas urakka, mutta laskuosuuven loppupätkällä sain näkyviin Norberton tutun selkämyksen. Selkämyksen saavuttamiseen mäni kyl pitkät siivut, ja perässä juoksin härskisti peesaten ainakin 500m.

Kisan jälkeistä juotto- ja syöttöaluetta.

Sitte ku käännyttiin Gran via de La Mangalta oikialle, mänin Norberton ohi, ja korttelin pätkän päästä jo maalisuoralla ryttyyttelin alta nelosen tahilla maaliin viimosen 400m.

Maalin jälkeen oli masiina, josta sai hetken jonottamisen jälkeen näpytellä oman tuloksensa ja sijotuksensa. Mie olin sijalla 5. omassa M65-sarjassani. Aika oli 35:07. Ola juoksi hienosti sijalle 2. samassa sarjassa ajalla 33:02, Norberto jäi lopussa 9s ja oli sijalla 6. Aika 35:16. Vesa oli sijalla 5. M60-sarjassa ajalla 31:38, ja Hanne pokkasi taas ykköspytyn sarjassaan ajalla 40:39.

Hanne keskellä sarjansa voittajana.

Ola vasemmalla kakkosena seremonijan kättelyosuudessa. Kaljasäkki oli neljän sekunnin päässä...heh...Onnea kuitenki kovasti!

Sitte nopijasti autolle lisäämään vaatteita, ja nestetankkauksen suoritin parilla pikasella jarrujuomalla. Käytii Olan sponsoroimilla kahveilla puhvetissa, ja jatkettii pyttyseremonijoijen oottelua... Se vähän viivästy ja veny ja meteli taas ylty puhvetissa väkimäärän lisääntyessä.

Hanne ja Ola sai pytyt noudettua, ja vielä oli tarjolla muonaa, vaikka meijän osan ruokaliput oli autolla. Napsutettii ruuvat napoihimme, ja alotettii kotimatka täysin vatsoin.

Sinne jäi vielä paikalliset hulisemaan, ja viettelemään pimenevää iltaa myöhäseen yöhön.

Mukava oli retki mukavassa porukassa, ja nyt jo kello rallattelee puolta kahta... Pitäs vissii käyvä jo hetekalle hervottomaksi, jotta jaksaa aamulla jalotella kävelykisan katsastukseen.

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

KYMIJOKIVIESTI 6.6.2020

Ensi kesän Kymijokiviestiin otan nyt ilmottautumisia. Joukkueitahan on Uuno ilmoittanut kolme viimevuoden tapaan. Yksi naisjoukkue, ja kaksi miesjoukkuetta. Tämän blogini suuren kuvan alareunassa on sivu: KYMIJOKIVIESTI, jota päivittelen Uunojoukkueiden osalta tilanteen edistyessä.

Lähettelin jo s-postia viimevuotisella postituslistalla oleville...heh, kovasti oli takkuisaa lähetys erinäisten ongelmien takia. Omaa s-postiosoitettani en kuitenkaan julkaise tässä, jo nytkin suuren potaskapostin määrän takia. Kellä se osoite ja puhelinnumeroni on, saapi sitä kuitenkin tarvittaessa jakaa haluaville.

Naisjoukkueesta puuttuu enää 2 juoksijatarta...miesjoukkueista "vähän" enempi.

KAIKKI KYNSILLE KYKENEVÄT MUKAAN MUKAVAAN TAPAHTUMAAN!!!