Lucas

 

Näppärä kaveri on tuo Lucas.

Aamusella köpöttelin jo auringon noustua kävelylenkille. Kello oli jo senverta paljon, että kipasin Kahvilla kun tuota kahvi- ja munkkihammasta vähän kolotti. Kahvillan ulkopöyvisssä viskoin huulta Lucaksen ja sen kaverin kanssa. Tuli siihe pöytää sitte pari muutaki heimolaista.

Siintä jatkoin matkaa 222 nurkille, ja Röntgenin kautta Pariisille ja takasin mörskälle. Jäi vähän lenkki lyhkäsen puoleiseksi, ku takalauvotus alko vaatia itteesä veskissä käytettäväksi.

Kämpillä käristelin eilisiä muonia, jotka koostu kanan läskistä, tonnikalasta, potusta, herneistä, paprikasta, porkkanasta ja maissin jyvistä. Päälle kahvit ja "vaarin vatsakeksi" (Diggestiven runsaasti kuituja sisältävä). Tän päälle lähes tajuttomaksi vähäksi aikaa hetekalle.

Kauvaa en jaksannu siinä kellistellä, ku ulkona oli jo +24°C:n lämpötila. Valjastin itseni ja Kankeen ratsastuskuntoon ja käväsin toisella puolella kaupunkii Valetassa kääntymässä. Mittari näytti reiluu 17km:n matkaa.

Pyykkikone jyskyttää epätasapainossa linkousvaihetta, ja likaset astiatki oottaa Uunoo kyökin puolella ja sen souvin jälkee mie jysähän tai väsähän hetekalle pitkälleen. Pyykit kyl pitää muistaa viel viritellä nyörille ennen sitä.

Vaihelaatikon hommaus

 

Kuva aikaselta aamun kävelyreissulta keskustassa. Hiljasta oli ja väljää vipotella rantapaseolla ja kujilla. Apollon ja Cortes Valencianan kautta takasin mörskälle.

No sitte tuoho otsikon aiheeseen. Lupasin Öppeslumille katella, jos silmiini sattuu ylimäärästä ja joutavaa maastoauton vaihelaatikkoo täältä Iberian niemimaalta, jossa niitä kuulu kyllä olevan.

Ite en noista vaihelaatikoista mitään tiije, mutta lupasin katella täällä liikuskellessani, jos semmonen tielle sattuu, ja ilmotella. Meillähän on Öppeslumin kanssa semmone YYA-sopimus, joka on kestänny jo vuoskymmenien elämän laineet ja isommatki aallokot ilman irtisanomista kummankaan taholta. Semmone sopimus hyödyttää molempia osapuolia, ja jo tieto siintä, että jos johonki apuu tarvii, ni sitä tulee satavarmasti, tuopi jo ikääntyvien ihmisten eloon rurvaa ja sen tunnetta.

Öppeslumi oli jo alustavia Googlauksia tehnny, ja koko Iberian niemimaa on tarvittavia vaihelootia kuulemma pullollaan. Mieki jo esiselvitysgooglauksen tekasin, ja oikianlainen loota löytysi ainakin tuolta Redovanista ja hintaki ehkä kohillaan?

No asiassa on monen monta muuttujaa vielä selvitettävänä, ja ne kaikki liittyyvät, niinko melko usijasti on tapana, noihin dineroihin, ja erityisesti niijen vähyyteen.

Harmi ku ei meistä kumpikaan syntynny kultalusikka suussa, tai paksu lompakko takataskussa. Se ois helpottannu usijasti, ja helpottasi nytki tuon ongelman ratkasuu. Nyt homman hoitaminen vaatii kyl monenlaista setvintää, ja lopputuloksesta ei oo mitään takeita. No asia ei oo kuulemma ykkösrioriteetin asia, mut katotaa miten kehittyy, vai lyyvääkö lootarojektille "henkselit selkään", eli "ruksi päälle", ja todetaan, että ei onnistu.

Tänäänki tuli liikuskeltuu kipeille kintuille tarpeellinen määrä (17km) josta juoksuu 2,5km. Kinttu on kipijä ja "Torren motoki" on murahellu monet kerrat lähipäivinä.

Eiköhä se oo nyt jo aika vetasta sermit ikkunoihi, ja läskit silmijen päälle. Hyvää yötä! 

Mitja Marato Vila de Santa Pola. 23.1.2022

 

Afrikan pojat vallotti keulapaikat tässäki juoksussa heti alusta lähtien.

Kipastii eilen sajetta pitelemässä Santa Polassa. Siellähän pijettii myös kolmaskymmenes puolimaratonin kisa. Keliksi valikoitu meille nyt tän sessijon toinen sajepäivä. Lämpötila oli +13°C:n tietämillä ja tuulta ei ollu paljon mitään onneksi. Järjestäjien ohje oli, että kilometri on pijettävä maskia lähössä, mutta en tiije koskiko ohje tuota eliittiryhmää?

Meitä oli pari autolastillista nyt mukana. Jore ja Hanne tuli omalla autolla ja Petri ja Sari tuli omallansa, ja mie hyppäsin niijen kyytii ysiltä. Auto saatii melko helposti isolle jalkapallokentän viereiselle parkkipaikalle, josta oli helppo sitte siirtyy lähtöpaikalle. Vettä lorotteli koko aika, lähettii lähtöpaikalle ihan viime metreillä, ettei tarvi lähtöö ootellessa ihan kokonaa kangistuu.

Oli siellä muitaki suomalaisii. Meijän vieree parkkeerasi joku suomalaispariskunta, ja espanjan kisojen "vakiokalustoon" kuuluva Jarkko verrytteli sateessa toinen jalka vahvasti teipattuna. Varmasti tuohon 7000 juoksijan porukkaan kuulu muitaki meijän heimon väkiä.

Petri ja Hanne juoksi, ja myö muut värjöteltii sateessa. Alussa vetasin toppatakin puolikaan päälle, mutta ennen lähtöö piti nykiä pullohartijoille sajetta paremmi pitävä retonki. Jormaki meijät sitte saavutti suihkulähteen risteyksestä, ja ruvettii kevyttä kenttähölkkää hölkäten kattelemaa juksun edistymistä ja pitämää kylmää loitolla. Kovaa hommaa on tää huoltohenkilöstönki työ ja tiukka katsomotyöskentely.

Petri ennen 15km:n ajanottopistettä. Rauhallisella alulla loppuki meni hienosti jaksaen.

Liijan kova saje, ja asvaltille kertyvät "uima-altaat" haittasi varmasti juoksijoitakin. Hanne ja Petri selvisivät urakasta molemmat hyvävoimasina. Eikä tässä kelissä muita aikatavoteita ollu ku maaliin pääsy. 

Hanne jo loppusuoralla hyvävoimasena ja hymyssäsuin.

Onnittelut loppuun vejetystä kovan kelin urakoinnista molemmille! 

Sitte kökittii juoksijoita ootellen suihkulähteen kupeella tovi, ja kohta siihen tuli jo kovan urakan tehneet Hanne ja Petriki. Aikamme tehtii kisa-analyysii, ja sitte lähettii etiskelemää autojamme.

Pari ranskankielistä juoksija tuli autoille männessä myös parkkipaikalle. Mie otin taas ilmasen kielikylvyn ja kysäsin lähes ainoilla ranskankielen sanoillani, että puhuuvatko ne ranskaa....heh...ja vastasha ne heti että "ui". No siihe se miun kielikypy toppasi heti alkuunsa, ku muuta en osannu, ja uituhan tässä oli jo muutama tunti....no muutamat naurunhörähykset ja espanjan kielen sanat päälle ja perään hyvät päiväntoivotukset.

Kisan analysointivaihe suihkulähteen kupeella. Jore, Petri, Hanne ja Sari.

Sitte Petri sai autolla kuivemmat vermeet yllensä ja jatkettii retkee kohti Torreviejaa. Oikastii tuolta LaMarinan kautta, jossa kävästii parilla kortaadoilla ja letsekahvilla.

Harmi juttu ku en saannu kyytisuoritusta annettuu, ja Jorelleki oon pystyssä yhen jarrujuoman verran....raskaan velkataakan painaessa pullohartijoitani, en saannu oikeen yöllä nukuttua.

No mukava oli retki, ja kiitos siitä hyvälle porukalle!

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.

Pullollinen etikkaa ja parit rillit

 

Eilisen päivän "saldoksi" tuli nuo otsikon sisältämät kamat. Voi pertsukki tätä Uunon elämöintiä! No rahalliset tappijot oli kuitenki aika minimaalisia, eikä tuo henkinenkään puoli kovin isolle lommolle männy kuitenkaan, ja se on hyvä juttu. 

Asioijen ajelehtimnen tötterön ohi alko heti aamusta, ku mie unenpöpperössä pomppasin liijan hätäsesti hetekalta. Siinähä käi sitte sillee, että peiton kulma sipasi yöpäyvältä miun ykkösrillit kaaressa permannolle. Täällähä se permanto on kivestä veistetty, eikä siihe kannata ainakaa rillejänsä ripsutella. Rillit rusahti nyt kuitenki siihe kivilattijalle, ja samalla kertaa rusahti vasemman rillin ympärillä oleva muovi, ja ite rilli irtosi, ja lensi johonki piiloon.

Sitä mie sitte "puolivaloilla" etiskelin vartin verran ja löysinki lopulta, ja vieläpä ehjänä...se oli hyvä, mutta siihe se hyvyys kuitenki sillä kertaa lopahti aika äkisti. Haahuilin sitte olkkarin puolen piirongin päältä kakkosrillini. Nehän on ollu vähän pinkeet ja tiukat Uunon nestetäytteiseen pallopäähän, ja nytte heti ku ne virittelin kalloni ympärille, kuulu rusahus, ja nyt oikijan puolen rilli tipahti kivipermannolle...no säily seki kuitenki ehjänä.

Nyt ei sitte auttannu muu, ku ruveta teippailemaan okulaareja sankoihi kiinne. No toiset toimii jotenki, vaikka teippaus on näkökenttää rajottannu kapijammaksi. Huomenna mäntävä kyl hakemaa yhet ehjät Kiinanmieheltä. Tällä kulutuksella loppuu kyl käteiset kohta, jos kahet rillit saan säpäleiksi viijessä minuutissa.

"Hyvin" alkannu aamu sai samanlaista jatkoo päivemmälläki. Miunha pitä männä hakemaa ruokaöljyy kaupasta, että saa läskit paistettuu kypsäksi ja mahan täytee. Öljyhyllyllä oli vähä jonoo, ja jonottelin siinä omaa hukiani säysiästi. Miuta ennen joku asiakas nappasi keltasen, miulleki sopivan kokosen "öljypullon" ja sitte ko mie pääsin putelijen kimppuu, nappasin samanlaisen iteki, ja kiikuttelin vähät ostokseni kassalle.

No mörskällä sitte kattelin tarkemmi ostoksiani, ja huomasin, että se perhanan öljypullo oliki täynnä VINAGREE eli ETIKKAA. Voi perhanan Uuno minkä taas tekasi. 

No nyt sitte pittää ruveta haalimaa jostaki keittokirja ja ettiä semmone resepti, mihi vois käyttää yhen litran etikkaa.

Eilinen "saldo".

Uuno tallustaa taas

 

Keskiviikkona lentoveneilin takasin tänne aurinkoiseen Torreviejaan. Yhtä mukava ku aikasemminki oli palata tänne takasin tallustamaan.

Matkustaminen tai ainaki sen valmistelu on nykysin tullu vähä hankalammaksi tän perhanan "Viirustelun" takia. Hankalin juttu on tuon Espanjan vaatiman Terveyslomakkeen täyttö. 

Lomakkeessahan vaaditaan lentoveneen istumapaikan tieto. Ite ku en oikee oo valmis siitä istumapaikasta maksamaan senttiäkään, ni siks pitää 48 tuntii ennen lähtöö tehä netissä tuo "Check in". Siitä saa sen terveyslomakkeessa vaadittavan istuinpaikan tiedon.

Lomakkeessa tarvitaan myös tuo Espanjan osoitteen postinumero, joka ei aina ole käytössä espanjalaisten postiosoitteiden yhteyvessä. No senkin kyl löytää tuosta kaiken tietävästä "netistä".

Yks lomakkeen hankala kohta on myös tuo rokotustodistuksen liittäminen lomakkeeseen. Lomakkeella on pitkä litanija noita tiedostotyyppejä, jotka on mahdollista liittää lomakkeeseen. Mm. JPG- muotoinen tiedosto, mutta se ei kuitenkaan onnistu ainakaan Uunoilta. No onneksi on myös mahollista valita kohta, jos tiedoston liittäminen ei onnistu, ja siinä kysytään tiedot rokotustodistuksesta. Jossakin kohtaa täyttöä lähetetään varmistuskoodi siun s-postiin, ja sen liittämisen jälkee voi jatkaa täyttöö. Lopuksi kun lomake on täytetty, siulle lähetetää sitte QR- koodi, joka sitte on näyttö siitä, että oot täyttänny lomakkeen kaikki kohat oikein.

Tällä hetkellähän normaalien, lentoveneilyssä tarvittavien asiakirjojen lisäksi tarvitaan siis tuo Rokotustodistus (EU Digital COVID Certificate (eli minimi 2 rokotusta, tai sairastettu korona, tai negatiivinen testitulos) ja sitten tuo Espanjan terveystodistuksen QR- koodi (QR Code, Documental Control). Jos on tuo rokotustodistus, niin tällä hetkellä ei vaadita negatiivista testitulosta rokotustodistuksen lisäksi.

Miehän en tuoho puhelimee oikeen täysin luota, ja suosittelen noijen kahen lanketin tulostamista myös paperille, jotta matka ei tyssää esim. siihe, että siun luuri ei toimi tai räjähtää käsissä.

Jos jollakulla ilmenee ongelmia noijen lankettijen täytössä oon valmis yrittämään jelppausta, jos oon tolpillani.

Miehän ite pijän n. viikon mittasen, omaehtosen "karenssin" (karanteenia ei virallisesti nyt kyllä vaadita matkan jälkeen), ja oon muutenki valmistautunnu lentoveneilyssä saatavaan maholliseen tartuntaan. Hommasin Suomesta viijen satsin antigeenitestejä. Hinta oli vajaa 20 euroo...täällä tv-tietojen perusteella yhen kappaleen hinta on 2,95 euroo. Parasetamoolija on satsi myös. Kaupassa kuitenki kävin kertaalleen, ja ostin viikon ruokatarvikkeet, mutta pyörää en Hessulta hakemaa viel lähe, vaan kärvistelen kämpillä ilman "pisikleetaani".

Yhen "farmaciareissun" kyl jouvun tekemään, ja hommaan kuumemittarin ja lisää "maskaroita", naamatauluni meikkaamiseen (tai peittämiseen).

Oltii jo sovittu sillee Petrin kanssa, että tulis hakemaa miut ALC- lentoveneasemalta autollaan, mut sitte sovittii, et tuun yksinäni taksilla tän tarttuvan Omigronimuunnoksen takija. 

Mukavan taksikuskin kanssa sönkkäsin koko matkan Uunoespanjaa ja sain vitosen alennuksen sovitusta kyytihinnasta. Taksikuskin mukkaan maskia ei tarvi käyttää, jos on yksin liikenteessä ja turvävälin voi säilyttää, mutta jos kävellee isommalla porukalla, maskarat pitää olla naamoilla.

Mie jatkan tallustustani täällä enempi aurinkoisessa Torressa. Hyvää ja tervettä kevättä kaikille!