keskiviikko 11. joulukuuta 2019

Palmujen- ja historian lehtien havinoita

Kateltiin tuossa vanhoja valokuvia, joista hyvin näkyy, että meil on jo vuoskymmeniä vanha yhteinen taival takana "kämppis-Olan" kanssa. Monet vitsit on väännetty ja mukavat jutut kuunneltu, ja päälle naurettu makijasti.

Kuva on satavarmasti Kreikan maalta, Khalkidikin viimesen sormen tyvestä, Asprovaltan tennisareenalta, jossa vuntsaillaan jalkapallojoukkueiden ryhmitystä.

Linssit tipoilla muistelin noita parikymmentä vuotta vanhoja mukavia aikoja.

Tässä lienee kuva Thessalonikin kentältä Olan lähön aikoihin. Pojat ei mukavaa miestä poistumaan laskis. Oikijalla leipäluukku levällään yks Uunon hepoista, jolla karahuteltii pariin kertaan läpi koko Euroopan "vaihtelevalla" menestyksellä. Vieläki nousee tukka pystyyn ja hiki pintaan.

Sillon "neljäseiska" oli jo vanha... heh... Mutta nyt tuntuu ja näkyy, että sillon oltiin vielä "miehiä parhaassa iässä".

Valitusvirsiä en nyt meinannu käyvä veisailemaan, vaan kohta rupeen vetelemään "hirsiä".

Olalle mukavia joulunalusviikkoja sinne Viejaan ja turvallista kotimatkaa Veteraanon tiimille ja "niklausten" pikaista suoristumista.

maanantai 2. joulukuuta 2019

Öilen ja viimeyönä

Ennen eilistä kisaa kokeiltii eri vaihtoehtoja, jotka ois hyviä juoksun lopputuloksen kannalta. Vesa kokeili "nauhakikkaa", ja Uuno yhellä jalalla huterasti seisontaa. Vesan "nauhakikka" tuotti poodiumpaikan ja yhelläjalalla huterastiseisonta 13. sijan, joten "nauhakikka" on ehottomasti parempi konsti. Kuva: Ola.

Ei onnistunnu tän yön hetekoinnit meijän kämpässä. Ola singahti ulko-oven ulkopuolelle jo kolmen jälkeen, ja mieki hyppäsin jalkeille.

Palautusjuomapuolella paljon käytetty jarrujuoma toimii moitteettomasti kelissä kuin kelissä. Se on tieteellisestikin todistettu usijammanki miehen ja naisen voimin. Kuva: Ola.

Keittelin pari kanan kivestä, ja kahvit, ja rupesin pijättämään sadetta sisätiloissa. Sade oli melko rapijaakin aika-ajoin. Olaki tais siinä nyt kostua?

No tässä kuvassa on sitte kööri kasassa. Ola on tuo pöyvän alla mustanpuhuvana varjona rötköttävä. Kuva: Ola.


sunnuntai 1. joulukuuta 2019

VIII Carrera Popular La Joaquinesca 5 y 10K Bigastro. 1.12.2019

Olan palkintohuoneessa on jo monenmoista pyttyy, mutta tämä oli eka tätä lajia. Onnea Olalle!

Tänää oli Uunon viimone otta- ja vattanahkan rypistely ennen tauvolle lähtöö. Rypistys tehtii Bigastrossa 10 kilon matkalla, ja useamman suomalaisen voimin.

Vesa tuli roskikselta hakemaan, ja ohjasteli heppansa sutjakasti Montesinosin kautta Bigastroon. Heppa parkkiin ja torsaalien hakuun. Lasse siippoineen oli myös samoissa aikeissa, mut ei keritty moikkaamista enempää jutustella.

Aamu valkeni lähes pilvettömänä tänäänkin.

Sittepä lähtölistojen tiirailussa alko Uunon hankaluuvet. Nimee ei löytynny listoilta, vaikka yritettii tavata sitä miten perin tahansa, eikä viijen kilonkaan listoilta.

No siinä sitte Uunon käjet, ja suu kävi kovasti ihan vaahtopisteeseen saakka, ja jalatki joutu käymään, kun singahtelin eri tietsikoijen välillä, mutta ei löytynny. Uunolla on tullu satamäärin sähköposteja ja kuvia tuhatmäärin, ja maksukuitin löytäminen oli ihan mahottomuus tuosta läjästä...
No maksoin suosijolla korotetun osanottomaksun (15€), jotta ei tarvinnu tyhjin jaloin tältäkään kisapaikalta poistumaan käyvä.

Kakkoskorokkeella Hanne ja Kolmoskorokkeella Vesa, ja muita huippuja. Onnea!

Sain kovan urakan jälkeen sitte itteni kisaan mukaan. Ola ja Vesa jo vähän ihmetteli, että mihin se Uuno kerkis jo hävitä, heh... Taas?

Ola, Hanne ja Vesa, pytinkipotretissa.

No sitte hepalle retonkijen vaihtoon ja verryttelemään. Ja kohta päästiin lähtemään monen sadan juoksijan voimin. Kymppi oli kahtena lenkkinä. Lämpötila ihanteellinen +15, tuulta nolla ja auringon paiste.

Lapset totutetaan pienestä pitäen myös palkintojen vastaanottamiseen. Onnea!

Varovainen oli Uunon lähtö, ja mäntii Olan kanssa peräkanaa pitkät pätkät. Alussa Ola vähän kompastu, mut verissäpäin, tai tarkalleen verissäjaloin se tykitti loppuun asti.

Uuno yritteli kyyvissä pysyä, mut vaikeeta se oli, vaikka välillä muutaman kerran ohiki mänin. Kilsa pari ennen maalii sitte jäin kuitenki ja eroo oli 6 sekuntia.

Elpymisalue.

Maalialuveella oli mukavat tarjoilut, ja niitä siinä kittailtiin tovi, käytii hepalla vaihtamassa kuivemmat pyjamat alle, ja takasin tarjoiluteltoille oottelemaan palkintoseremonijoita.

Täällähän oli semmone systeemi nyt, että miesten ja naisten sarjat palkittiin samanaikasesti. Hanne oli sarjassaan kakkosena, Vesa kolmosena M55-sarjassa, Ola 11. ja Uuno 13. Lasse ja Tuija juoksivat vähemmin otat rypyssä ko myö muut.

Sitte vielä käytii Joren ponsoroimilla kahveilla, ja juttelemassa mukavia lämpösessä aurinkokelissä.

Hanne kerkis kuvasta kaikota.

Takasin ku mörskälle päästii Ola suoritti pienen sidontaoperaatijon haavottuneeseen sääreen, ja kateltii Kaisan ammuminen, ja Uuno singahti sitte vielä Zeniaan hakemaan sateen pitävää retonkia, kun ens viikolle on luvassa kosteempaa keliä. Huono ois ollu jäähä oottelemaa sadekeliä, joten oli vähän pakkorako, jos halus kuivin jaloin sadetakin hakija. Mie halusin, ja samalla tuli reilun 25kilon verryttelyki tehtyy Kankeella kankein jaloin.

Uunolla oli sitte lihapullien paistohuki, ja Olalla tiskihuki. Iltajätskit, ja - kahvit ku saatii syötyy ja juotuu, oliki jo syrjimisen aika.

Mukava oli päivä ja työteliäs myös ilta. Tästä on hyvä jatkaa vaikkapa huomiseen, jos on myötänen tuuri. Jos taas vastanen... Heh se oli sitte tässä, ja hyvillä mielin kyykähän.

TULOKSET löytyy TÄÄLTÄ.