lauantai 30. tammikuuta 2021

Ollaa tyytyväisiä

 

Illan hämärtyessä tekasin pienen hiihtolenkin...heh...Hullujen talon (Madshus) pitopohjat oli nimensä veroset. Pito oli kohillaa, mut luistopuolelle jäi paljo toivomisen varaa. Tais männä miun suksen keskiosalle pesiytynny monivuotinen homekerros jäihin....ootellaa pohjalle suotusempia kelejä, tai sitte vejellää näillä. Kyllä siinä hijen nahkalle saapi vähintäänki samassa ajassa, ku luistaviempienki sivakoijen kanssa...ollaa tyytyväisiä.

Jos kellä on hinku tuonne "pallon" länsiosiin, sinne pääsis mukavasti Chuck Berry:n kyyvillä....no itellä jonkunmoine hinku kyllä sielläki vierailuun on, kun en oo käynny, mutta tuskin Rumplantijassa loppueloani kokonaan haluasin viettää. Jalkatyöskentely oli hyvin hallinnassa Roketti-Rollin alkulähteillä mahottoman hyvin:

https://youtu.be/23y2Cz40zs4

Jos kuitenki hinkuaa tuonne idemmälle puolelle pollaa, ni sinne pääsee Beatleksien kyyvillä. Mie oon monesti käynny, mutta hinkuu ei sinne suunalle oo minkään moista etenkää nykytilanteessa, jossa kaiken maaliman kyykytykset jatkuu entiseen, ja loppumattomalta tuntuvaan mallliin, kunnes tulee taas uus kyykyttäjä kehiin:

https://youtu.be/nS5_EQgbuLc

Takasinhan sieltä kyllä pääsis Eruptionin ykssuuntasella lipulla mahottoman hyvin junakyyvillä:

https://youtu.be/D4y_acTR0MY

Kuitenkaan ei kannattasi "Konnarin" kanssa ruveta ainakaa naimahommia virittelemää, niinko Mariska Veres neuvoo:

https://youtu.be/3qI-XExjyC4

Siinäpä ne tän päivän tärkeimmät tuliki sanottuu....no mukavaa on elo päivän jälkeen hetekointia valmistellessa. Touhuu piisas joka hetkeksi ihan mukavasti....ja vieläkään en kaikkia saannu tehtyy, ja en sitä kyl ees yrittännykää.






perjantai 29. tammikuuta 2021

Kaiken maaliman shorttausta


 Uunon "latukoneen" avaama perinteisen tyylin hiihtopaana. Jäätilanteen salliessa, se pidetään auki koko talven kesäkuun alkuun, jos Uuno ei sitä ennen saa kannikoihin tarvittavaa määrää koronavirusrokotetta ja liikaha etelämmäs, tai kyykähä rokotteen puutteeseen sitä ennen. Huom: Valaistus auringon, tähtien ja kuun valovoimalla ympäri vuorokauden, eli nykykielellä 24/7.

Samantyylisiä päiviä ku tämä, on ollu viimeaikoina lähes joka päivä. Päivä on kulahtannu hetkessä iltaan ja yöhön. 

Lunta on tullu vaihtelevasti ja riittävästi, että lanauskalusto on ollu liikenteessä täyvellä kapasiteetilla. Suurin lanaussopimus on työllistänny miun virman lähes täysin. 600 metrii pitkän pätkän talvikunnossapito työllistää miun virman lähes täysin.

Hoitelin kyllä pikku lanaus-urakan myös Kouvolassa tänne lähtiessä. Siellä päässä ei kola eikä lapio talvella, eikä kesällä rautalapio tai harja näy tarttuvan muijen käsiin ko Uunon, vissiin? Ainakaa mie en oo semmosta ihmettä nähnny kertaakaan, vaikka siellä harvakseltaa käyn pyykinpesussa.

Ahneuksissani, vaikka tilauskanta on tapissa, käin tekasemassa viime viikolla putki-urakan Sulkavalla. Se oli päivän keikka.

Saman ahneuven painaessa päälle, päätin laajentaa myös lanaus- ja putkitöijen lisäksi virman toimi-alaa puuseppä-alan suuntaan.

Pikku köpötyslenkin tekasin aamu- ja iltapäivälanauksen välissä.

Kovasti "kohinaa" on aiheuttannu tuo WallStreetBets:in jengin "kapina" suuria Hedge-rahastoja, ja niiden "shorttauksia" vastaan. Enpä muuta sano, kun sen, että suuren ja rahakkaan rahaston "shorttaus" on miusta ihan vastaava kurssimanipulaatio, kuin tän jengin aikaansaannos....

Huomenna on lunta paljon lanattavaksi ja luotavaksi, ja mie henkisesti jo alan siihe valmistautumaa, ja käyn kohta kupposen jälkee hetekalle.


Tuli tuossa vielä mielee enne hetekointia, että muillaki on päätä palellu:

https://youtu.be/Bwmf58-GkG0



sunnuntai 17. tammikuuta 2021

Lanausala

 

Näkymä eiliseltä roskisreissulta, jonka pohrustin jalkapatikalla reppu selässä.

Jo kyllästyneenä lukuisiin yhteyvenottoihin tuosta lanauksesta, ja siihen kuuluvista asioista päätin vähän valottaa asiaa, vaikkakin osa tässä esitetyistä asioista kuuluu ehottomasti liikesaisuuksien piiriin. Pitäsi lukijoijen siks pitää suu soukalla, eikä näitä juttuja sais levälleen levitellä.

Valmisteilla on myös lanausalan sanasto, joka on aluksi saatavana suomeksi, englanniksi, espanjaksi, ja ehkä myöhemmin myös kreikan ja ruotsinkieliset niteet mahdollisia. Neuvottelut tosin vielä kesken kustantamon suunnalla.

Heti alkuun totean selvennökseksi, että aurausalalla tarkoiteaan sitä lumen tai muun sälän aurausta konevoimalla, kun taas lanauksella tarkoiteaan vastaavan sälän siirtoa ihmishenkilön voimalla. Ja tällöin käyttövoiman lähteenä on ruis, kaura ja ohrapore. Konevoimassa vastava on pentsiini, löpö, vety, maakaasu, sähö tms.

Sitten mänäänki jo työn suorittamiseen ja ammattitermeihin:

Alkujyystö. Sillä tarjoitetaan työkohteen alkulanausta, joko kolalla tai kolalapiolla. Alkujyystön tarkoituksena on mitata työkohteen pituus, arvioida koko urakkaan käytetty aika ja ongelmakohdat, sekä määritellä lumenkolauspaikat, johon lumi lanausuralta lanataan. Alkujyystössä kolaillaan kertaalleen kohde läpi ns. Suit-sait, ja se suoritetaan työn tilaajan (myöhempänä asiakas) kanssa. Alkujyystön korvaus on kiinteä, ja sen perusteella kummallakin on oikeus keskeyttää tilaus ongelmien ilmetessä. Mikäli asioista päästään yksimielisyyteen voidaan siirtyä varsinaisen urakkasopimuksen tekoon, jossa tulee eritellä kaikki tehtävät työvaiheet.

Urakkasopimuksen allekirjoitusten jälkeen lanausurakoitsija suorittaa ensin normaalisti Reunajyystön molemmille lanausreunoille. Se tehdään suurella lanauskulmalla ja terämomentilla, jonka tarkoitus on pitää lanausuran leveys vaadittuna. Lanauksen suunta Reunajyystössä on urakoitsijan valittavissa, jollei liikenne tai muu syy muuta vaadi.

Seuraava työvaihe on Keskijyystö. Se suoritetaan samalla teräkulmalla ja -momentilla kuin Reunajyystökin. Keskijyystö lanataan tarkoin lanausuran keskiviivalla. Sallittu maksimipoikkeama keskiviivasta tulee kirjata urakkasopimukseen.

Välijyystössä lanataan Keskijyystön molemmin puolin mahollisesti jäävä kinostuma sileäksi. 

Viimeisenä työvaiheena on Loppujyystö, jossa kolaillaan kaikki yli urakkasipimuksessa määritellyn tason olevat kohoumat tasaseksi. Normaali vaatimustaso on 1cm. Tästä voidaan kuitenkin poiketa, jolloin se on mainittava sopimuksessa.

Viimeisenä työvaiheena suoritetaan Lopputarkastus urakoitsijan ja asiakkaan (tai hänen edustajansa) kanssa. Lopputarkastuksessa tarkastetaan vastaako työn laatu ja laajuus urakkasopimuksen määrittelyitä. Lopputarkastuksesta laaditaan lopputarkastuspöytäkirja.

Jos työn laatu kaikilta osin vastaa urakkasopimusta, suoritetaan sovittu hinta mieluummin Kryptovaluutalla kuin käteisellä sovitulle Kraken'in tai Binance'n tilille käyttäen valuuttana mieluummin Alt Kryptoja esim. Cardano (ADA) kuin Bitcoin (BTC).

Tähän loppuun vielä laitan huomautuksen, että Uunon Lana ja Lapio- virman tilauskanta on ihan tapissa. Lanausssopimuksia teen enää kesä-, heinä- ja elokuulle kausialennuksella. Kannattaa toimia ripeästi!

Aattelee Uuno iha ite ja omalle kohalle...



lauantai 16. tammikuuta 2021

Täysin puutteellinen ohjeistus


 Eilen käin "hiihtämässä" auringon laskiessa...heh...ja kylmässä.

Kovasti harmittaa, ku ei yhtää ajatella vanhemman ikäluokan ihmisiä, kun noihi etupäässä pakaste-elintarvikkeisii lätkitää noita valmistusohjeita.

Jossaki aina lukkee, että pittää laittaa tarvike-elin huoneen lämpötilaan. Nyt on ollu täällä etelänleirillä jo monta kertaa melkonen paniikki päällä asian suhteen, että mihin hitsin lämpötilaan ja paikkaan mie tarvike-elimen laitan. Ohjeessa ei oo yksilöity lämpötilaa, eikä muutakaan tarpeellista tietoo. Ei oo korkeutta, ei sijaintia, eikä sitäkään, että minkä huoneen? Jollaki rahamiehellä, niinko Uunolla, saattaa olla käytössä monta huonetta? 

On ihan eri juttu, vienkö tarvike-elimen tupaan, keittiöön, vai jompaan kumpaan makuukammariin, ylähuoneeseen tai ulkohuoneeseen. Ei oo myöskään ilmotettu mitään tietoo korkeuvesta, jolle tarvike-elin kuuluu asetella? Esmerkiks tuvan lattialla lienee lämpötila -5°C:n tienoilla, kun kaikki sinne aseteltu jäätyy hetkessä, ja katon rajassa +30, kun patterit, takka, kaasukamina ja uunon kuuppa pahtaavat purppuran punasina täyvellä teholla. Ulkohuoneessa on lämpötila -24, ja runsaijen räystäällä olevien jääpuikkojen perusteella ylähuoneessa +10.

Jollakin vieläkin rahamiehemmällä, niinko esmerkis Rumpilla saattaa olla vielä usijampi taloki käytettävänä....on siinä mietittävää, mihi raijaat tarvike-elimen? 

Jos oltasii Amerikan mantereella moisesta, täysin puutteellisesta ohjeesta vois äkkiä napsahtaa linnareissu, tai vähintää miljoonkorvaukset kuolemantuottamuksesta, mikäli asiakas sais itteesä imastuu Camomilla- tai Liisteripakteerin puutteellisen ohjeen takia, ja kupsahtasi ennen aikojaan.

Toivottavasti asiaan saahaa pikane korjaus!

Mietiskelee Uuno karvareuhka ja kaikki muukin vielä enempi vinossa.


perjantai 15. tammikuuta 2021

Käsikäyttönen termostaatti

 

Kuvassa käsikäyttönen termostaatti keskiasennossa.

Uuno tässä joutessaan puhdetöinä tekasi käänteentekevän ja mullistavan keksinnön, käsikäyttösen jääkaapin termostaatin. Termostaatin käyttövoimana edelleen ruisleipä, kaura ja ohrapore, kuten aiemmissakin keksinnöissäni. Koneellistamista tulee välttää kaikin keinoin, ja siirtyä kaikessa ympäristöystävälliseen teknolokijaan. 

Termostaatti on tosin epätarkempi, kuin sähköset vastaavat rempulat, mutta toiminta monin verroin luotettavampi, kuin nuo sähköllä toimivat.  

Tällä hetkellä käsikäyttötermostaatissa on vaan kaksi asentoa, mutta keittiöstä löytyy yks asento lisää. Alin eli kylmin termostaatin sento oli toisen makuukammarin lattialla, mutta kalkkunaleikkeet oli jäätynny yhteen könttiin, eikä siivuja enää saannu eroteltuu leivän päälle.

Siirsin termostaatin ja tavarat käsin ylemmäs puulootan päälle, tää keskiasento on nyt sopiva.

Joo, ei tunnu järkevältä käyttää jääkappia iteksee täällä seuhtoessa, kun ilmasta kylmää on ympärillä metritolkulla. Kyllähän jääkaappi tietysti tuottasi lämpöökin, mutta vähän hölmöläisen hommalta, noin priaatteessa, tuntusi tuottaa lämpöö jäähyttämällä, mietiskelee Uuno karvareuhka vinossa.

Ei ollu itikoita

 

Yömyssyksi jätin karvareuhkani.

Aamu oli tänään ankea ja kankea. Ulkona -24°C...heh...ja tuvan sisällä +11. Keittiön lattialla olleet tuoremehu ja vesi oli jäätynny kiinne lattiaan....ihan pakko nyt vaihtaa tuo juoma-arsenaali enempi rosentteja sisältäviin aineisiin pakkasenkestävyyven parantamiseksi.

Saunalla illalla muistin tyhjentää kyllä ämpärit, mutta kuumavesikiulu jäi tyhjentämättä. Siellä oli ämpärin verran vielä vettä, koska 1,5 ämpärillistä sinne illalla laitoin. Piti singahtaa kattomaan heti herättyäni, kun asian muistin, onko jäätynny. Ei onneksi ollu ja tyhjensin veen. Jäätymisajankohan vois tietysti määrittää tarkemmin mittaamalla nyt veen jäähtymisen aikavakion näillä pakkasilla....pitää harkita?

Illalla hain vielä makuupussin ja peiton lisäksi kolmannen lisäpeiton. Hyvä oli nyt nukkua, ku ei ollu itikoitakaan.

Pitää ruveta nyt muihin aamuaskareisiin ja sunnitella päiväohjelmaa.

torstai 14. tammikuuta 2021

Alku- ja loppulämmittely

 

Alkulämmittely kaasukaminalla.

Eilinen lanauspävä päätty omalta kohalta suurmenestykseen. Sain sen lanauksen tehtyy kokonaan viimoseen kolalliseen saakka. Pari elpymisjaksoo sisälty sessijoon, joka kesti 9,5 tuntija. Ennen toista elpymisjaksoo meinas usko ja voimat loppuu, kun hoipuin tuvalle karvareuhka ja pää vinossa rättiväsyneenä. Onneksi syy oli vaan nesteen, hiilen ja hytraatin vajeesta, jotka kaikki oli korjattavissa. 

Nestevajeen korjasin kolmella kahvimotilla, hiilivajeen ruisleivällä ja hytraattivajeen leivän päälle lastaamallani mansikkihillolla. Sitte hetekalle, ja yhen maissa olin jo taas valmis taistoon ja lanaukseen.

Mietiskelin jo eilen, että tälle päivälle luvattu parinkympin pakkanen voipi tehä tenän koko urakalle, ja onneksi sen älysin. Niin ois kyl tapahtunnu.

Tänää sitte oli tarkotus yrittää "juoksua", vaikka mittari näytti yli -20°C, jossa on 40 astetta miulle liian vähän lämpöö. Otin huomioon tuon alkulämmittelyn tärkeyen, kun ollaan näin matalissa lämmöissä. Homman hoitelin kaasukaminan lämmössä villasukat käryten. Kärytyksen jälkeen vetasin villasukat jaloista, Jääpukit jalkaan ja hölkkäämään pitkin asvaltin verosta, juuri aurattua paanaa. Vetelin paanan loppuun valtatielle (n.600m), ja käännyin takas. Kilsoja kertyi 1,23 kappaletta...yhteensä...heh. Pitäs ruveta harkittemaan jo siirtymistä pikamatkoille.

Kämpillä kaasukamina täysille, ja lämmittelemään. Vaatteet vaihtoon ja ulos puunkantoon ja umpeentuneen avannon kirveelläaukasuun. Vajaan puolen tunnin ulkonaolon jälkeen varpaita rupes palentamaa sillee, että oli taas syöksähettävä kaasukaminan kupeeseen. 

Loppulämmittelyn teen saunassa, mikäli joku luonnonvoima ei tee ylivoimasta Force Major estettä Uunon suunnitelmalle.

keskiviikko 13. tammikuuta 2021

Luomiskertomus

 

Yön aikana lunta oli pyryttänny reulut 10cm.

Alottelin aamun taas normaalisti klo 4.00 ja sössimisellä tietty. Kahvisuodatin huolimattomasti ei ihan paikoilleen ja keitto päälle...no sehän lotus kahvit pitkin pöytiä ja lattioita. Sitte siivousta.

Aamulöysiin mänin vähän etuajassa ennen kuutta. Nyt tulin koneijen tankkaukseen ja lämmittelyyn tuvalle. Katoin noita lehtien otsikoita, ja yhessä sanottii, että "lumen tulo ei lopu". Satavarmaa on, että loppuu näillä leveyksillä ennen seuraavaa talvee.

Luoja on luonnu lumen, sirpit ja vasarat ja muutki tarvittavat tarvekalut, ja Uuno on nyt luonnu lumet piha-alueelta. Kyllä se lumiki lähtee samalla konstilla millä se on luotukin, eli luomalla.

Teoreettinen mahollisuus olis tänään saaha kaikki lumet luotuu, mutta käytännössä 10 tunnin yhtäjaksoseen työskentelyyn en tuu yltämään? Tavotteena olis tänään päästä yhdellä auralevydellä valtatien varteen, jossa lienee isompi urakka, koska aura-auto näytti painelevan kuuven jälkeen ohitte.

Kahvin ja päivän kirkastumisen jälkeen päivävuoroon...Nyt hetekalle elpymään.

tiistai 12. tammikuuta 2021

Kaheksanvuorotyö ja kapasiteettiongelma

 

Siistiä ja sileetä päivävuoron jälkeen.

Nyt vasta Uuno osittain ymmärtää nuo kaikenmaailman hankaluuvet, jotka nousee esille kapasiteetin nostosta. Vuos sitten oli varmuusvarastojen varastokapasiteetti paperisten tötteröijen suhteen ihan liian pieni. Siinä sitte hätä- tai muuten päissään jouvuttii selittämää, että semmosista tötteröistä ei mittää hyötyy oo.

No kuitenkii tiijettii, että tötteröitä pitää hommata, ja sassiin lissää ja nostettii ostokapasiteettia, ja ehkäpä taas hätä- tai muuten päissään? Hommat mäni aluksi tötterökaupoissa pieleen, ku ei ollu riittävää valvontakapasiteettia.

Nytte sitte ollaa jo KovikkiVaginoijen hankinta- ja tuikkimisvaiheessa. Edelleen on vähän joka hommassa kapasiteetista uupeloo. Valmistuskapasiteetti ei oo riittävä, kuletuskapasiteetti ei piisaa, ja piikityshenkilökapasiteettia ei oo ja tehohoijon hetekkakapasiteetti on liian pieni. 

Tähän lissään, että Uunon, muijen ja muijanki on helppo huuvella jälkijunassa sen enempi asiaa erittelemättä.

No mie kuitenki jouvun nyt miettimää ankarasti tuota aurauskapasiteetin nostoo huomiseksi. Kapasiteetit käyttöhenkilöstön, kaluston, ja ajankäytön suhteen on ihan tapissa. Pakko varmaan siirtyy nyt kaheksanvuorotyöhön ku kapasiteetit ei piisaa? Valaisinkapasiteetin nostoo pitää myös harkita. Terveyshuollon kapasiteettia pitäs nostaa. Paljon on Uunolla taas mietittävää yöksi. Perhana kyl tää yksinääyrittämine on kovaa hommaa. 

Ps. No ei ihan yksinää. Naapuri on jelpannu mönkijäauralla pari kertaa, ku nuoskasempaa lunta on pukannu. Suuret Kiitokset sinne!


Yölöysissä







Aurausurakointia yölöysissä.

Heräsin ennen neljää. Unta tuli vaan 3,5 tunnin verran. Ihan liian vähän suhteessa tulevan päivän punnerruksiin.

Aurausvirman, Uunon Lana ja Lapio, tilauskirjat pullistelee täpötäytenä, ja tineroita ja lunta tunkee tupaaan kaikista räppänöistä. Jouvuttiin siirtymään vuorotyöhön, aluksi kahteen vuoroon, mutta nyt painetaan kolmessa löysissä.

Lain vaatimia elpymisaikoja ei juuri ole, ja jouvutaa anomaa ylitunnit hätätöiksi, niinko ennen vanhaan öljynjalostusbisneksessä, kun tulipalot tuhosi laitekantoja, tislepannuja ja kattiloita.

Saunahommissa viikolla tuli sössittyä noijen vesien kanssa, kun en mustannu saunomisen jälkeen vesiä tyhjentää. Pakkasella veen olomuoto muuttu, ja se ei enää suostunnu ämpäristä suosiolla irtaantumaa. Piti hiissata ämpäri tupaan lämpenemään, ja oma kuumentunnu "kuuppa" ulos viilentymään. Sama oli käynny piipun ympärillä olevalle lämminvesipöntölle. Sitä ei tuvan puolelle saannu, ja piti poltella pesällinen, jotta veen sai vähäse notkeemmaksi tyhjennystä varten. No sitte tein asiasta myös tieteellisen tukimuksen, ja nyt voin sanoo, että -7°C:n pakkasella voi saunavesien tyhjennyksen huoletta jättää seuraavaan aamuun.

Eilen kulutin vartin verran olemattomaksi kutistunutta eloaikaani villasukkien ettimiseen. Penkasin joka paikan moneen kertaan, mutta en niitä löytänny. Vihdoin sitte älysin kattoo omia jalkojani ku alko tuo vimmattu etiskely vaivata ottalohkoja. Sieltähän ne site löyty...heh...omista jaloistani.

Tuuli yltyy ja mie lähen työmaalle...kahvikupposen jälkeen.

lauantai 9. tammikuuta 2021

Pikkusen pelotti

 


Ensimmäine talvi moneen vuoteen, kun näillä leveysasteilla majailen. Kylmää on ollu kyyti, ja jo tuo onnettoman olonen pikku pakkanen -4°C saapi Uunon verenkierron hyytymään. 

Tänään oli jo -9°C päivälläki, ja reilun kilometrin kolan kanssa kävely vetasi toisen pottuvarpaan tunnottomaksi. Toivottavasti se ei ollu se pottuvarvas, jossa Uunon aivosolu sijaitsee.

Uuno on perustannu uuven virman: "Uunon Lana ja Lapio". Sen myötä tein myös kalustoinvestointeja. Kaluston käyttövoimana on tuttu ja turvallinen ruis, ohra ja ohrapore. Uunituore kalusto on ollu lähes 100%:n käyttöasteella viimeset viikot. Työkkäristä on vaan hankala saaha täyspäiväsiä ja täyspäisiä kaluston käyttäjiä. Näijen vekottimien käyttö vaatii kuitenkin jonkunmoista kuntoa ja erityisesti pään pitävyyttä, ettei urakat jää kesken.

Oli kyl tänää muuten mahtava ulkoilukeli, ja täällä Pohjantähen alla harvinainen herkkuaurinkoki pilkisti muutaman hetken näkösällä. Päiväki pitenee näissä maisemissa 3 minuuttia päivässä. Kahenkymmenen päivän jälkeen se on jo tunnin pitempi. 

Kyl tästä talvesta selviäs helposti, mutta tuosta viruksesta en oo ensinkää varma. Piikit ei tunnu uunoille asti piisaavan, ja tuikkimistahti on semmonen, että Uuno lähennellee jo sataa vuotta ennenku piikkipukille pääsee? Siinä vaiheessa mie jo todennäkösesti haikailen toisenväristä piikkiä.

Testasin vielä auringonlaskun aikaan vuosia telakalla olleita, jo vähän homehtuneita pitopohjasivakoitani. Pertsuikki pelittivät kyllä ilman mitään hinkkauksia mahottoman hyvin, vaikka pitokohtiin oli ilmaantunnu hometta. Pikkusen pelotti kestääkö jää vielä, mutta melko kuivana selvisin mantereelle.