Välivaiheita

 Tässä jo terassi "häivytetty", ja Vilpola purettu, mutta siirtämättä vielä.

Tässä terassin pohjarakenteetkin vielä purkamatta.

Vilpolan pohjarakenne siirty kokonaisena.

Vilpola jo venhossa kokonaisuudessaan, sekä 6kpl harkkoja lisäpainona. Onneksi ei ollu kova tuuli. Syvissä vesissä näillä seuduin uidaan muutenkin kun veneellä.

Grillikatoksen ovien saranoiden votosoppausta Uunon menetelmin... Hikistä hommaa.

Välivarastointialuetta.

Kovasti näkyy virman porukkaa näissäkin talkookuvissa.

Tasasta ja siistiä

Tasasta ja siistiä. Kivijalka saa jäähä jälkipolvien ja - nilkkojen ihmeteltäväksi.

Vilpola heilahti Uunon ja Rouva-Uunon toimesta tänään jokaista tikkua myöten paremmille vitsi- ja kalastusmaille.

Tällä kolkalla on Uunon vitsit jo aika niukassa, ja mukavat olotilat tiukassa, ja ilkijät oli tunnelmat.

Homma kuitenkin jatkuu tikkusuoraan eteenpäin.

Palovaara

Raskaan päivän päätteeksi istahin ennen syrjälleen hetekalle häittäytymistä iltakahville siihen sopivalla varustuksella.

Mukava ja työläs oli tehokas päivä. Uunon Bodari-painijälkeläiset tuli jelppiä antamaan Uunolle jo liijan raskaijen lattiakoolinkien kanniskelussa ja rahtaamisessa.

Kauvaa ei nenät tuhissu, kun yks autollinen oli täys tavaraa kuletettavaksi parempien  kalastusvesien äärelle.

Sohvi ja Rouva-Uuno nauro naamat vääränään inkunassa, ku Uuno kanto paria pikku-kalikkaa, ja nuorempi velloksista hirvijää koolinkiromitsoo läjään.

Onneksi ei ollu navakampi tuuli, ja venho pysy pystyssä, ja pinnalla. Uunon pinnalla on nyt suuri palovaara.

Talon- osakkeen- mökin-, ja muun omistaja

Paljon on työtunteja, aikaa ja olutta tämänkin avaran ja ilmavan vilpoiluhuoneen rakentamiseen tärvääntynny, mutta kaikki vaan "tasaseksi", ja kuletus paremmille kalastusmaisemille. Ei muu auta. Se kyllä vähän auttaa.

Sattu kyl illalla somasti, kun "hikioman" saunan lautehilla juhlapäivää vieteltiin, ni tuli ratijosta tuon "Kalpeanaaman" kappale, joka mukavasti sopi juhlapäivän tunnelmaan....

Näillä mänee Uuno nelosvaihteella eteenpäin polvet ja naama ruvelle ryvettyneenä. Huomenna tulee onneksi apuvoimia ja lisäkalustoa pelipaikalle, kun meijän voimat jo vähän alkaa hyytymään.

Linkki "Kalpeanaaman" siivuun, vaikka en ihan kaikkea allekirjoita, enkä tuosta Räpistäkää mittää juuri ylleensä ymmärrä:

Linkki TÄSSÄ.

Seuraavaksi...

Seuraavaksi Photo-Shoppaan  ja "häivytän" tämän pikku-puuvajan. Siinä ei nokka kauvaa tuhise, ja siirryn hommassa eteenpäin, kun nyt Uunon vaihelaatikko on männy sekalle, ja peruutusvaihe puuttuu kokonaan "lootasta". Ei löyvy ku isoja vaihteita, ja ne on kaikki eteenpäin.

Terapia ja vapaus

Työ on terapiaa, ja Aatun ja kavereidensa mukaan tekee myös vapaaksi. Pikkusen kyl epäilen? Tästä sontaläjästä ei vapaaksi pääse oletettavasti ikinä? Kuvassa taltutin väliajalla kimppuun
hyökänneen jääkarhun, ja taljan vein orsille kuivumaan...

 Jos nuo kaksi olettamaa eivät paikkaansa pidä, niin muisti kyllä paranee ainakin Uunolla, se on satavarma asia. Luulen ja oletan, että vaikka periytyvä Alzheimer minuunkin todennäkösesti iskee, muistan kyllä tämän henkisesti ja vyysisestikin raskaan ja kalliin homman vielä kuolinhetekallakin.

Tänään oli Uunonki teräsvysiikka kovalla koetuksella, kun "häivytin" terassin kokonaan kivijalkaa myöten, ja tasotin kaiken sileäksi. Haravoinnin jälkeen konttasin vielä koko alueen läpi, ja nuolin haravan jäljet tasaseksi. Polvet oli ruvella ja kieli hiekassa illalla urakoinnin lopetettuani, ja muistini parani mahottomasti.

Sileetä ja siistiä. Meinas tulla taas julkasukelvoton sana tähän loppuun, mut eipä nyt kuitenkaan tullu.

Soppaus jatkuu...

Homma etenee, ja Uunon ja ympäristönkin näkymät paranee päivä päivältä, ja kiinteistön arvo nousee silmissä, kun Uuno omat investointinsa purkaa.

Terveys on pysynny kääkältä kohtuullisena, vaikka tässä etupäässä "käsityössä" köyvenveossa vammautuneet  sorminivelet vähän jo tuntuuvat jäykiltä. No osahan tuosta jäykkyyvestä menee varmaan jo tuohon ikääntymisen piikkiin.

Paljo oon sanoja jo kirjotellu näille kolhoosikokeiluun osallistuneille ihmisille, mutta enää ei oo julkasukelposia sanoja sinne suuntaan jälellä ainuttakaan. Hoitakaa aiheuttamanne sotkut silleen ku parhaaksi näette. Miulle tää homma on jo tullu ja tulee edelleen kalliiksi.

Jos tän homman miun haluamaan vaiheeseen saan, tuun valitsemaan sen jälkeen pieremiseniki oletetun suunnan silleen, että se ei tähän ilmansuuntaan suuntauvu...

Nyt nyppii!

Uunolta mäni nyt tän Karunan kanssa hyvät pisnekset taas päin takalauvotusta. Öilen vai oliko tänä päivänä Rumpetistin maassa öljyn hinta männy alle nollan.... Ois ollu kyl hyvä sauma kerätä kaikki omat ja muutkin kiulut ja "vesselit" täyteen öljyvä, ja siitä ois vielä maksunki saannu... Mitä enempi otit, sitä enempi siulle maksettii taaloja

Merkillistä on välillä tää pisnesmaalima, ja Uuno ei meinaa millään perässä, eikä rattailla pysyy. Nytteki kyl vuntsin tosissani ja hartaasti edullista kyytiä "Rumplantijaan".

Joku pyöräilijä oli muistaakseni joskus polkennu noin sata kilsaa polkulentokoneella ihan tyynellä kelillä meren päällä.

Sillä tyylillä ei kuitenkaan taijeta tuotakaan matkaa suoritella...Uuno ei oo pyöräilijä, ja vastatuuliki saattaa yllättää, ja Perslantijasta on tuota paljo pitempi matka Rumplantijaan.

Tuo homma nyt kovasti nyppii, ja joku ötökkä oli myös nyppinny Uunon käsivarret reijille. Oliko se puussa elävä tiainen, vai joku muu? Se jäänee epäselväksi, kun nuo netin mallipistoskuvat oli niin epäselviä.

Illalla käytii myöhään saunassa.

Tipat linsseissä

Silmäkulmat märkinä alotteltiin tänään tämänki rakentamani omaisuuven purkaminen.

Tarkotus on se purkaa maan tasalle, ja vähän sen allekin. Luonnollisesti jos en koronaan, tai muuhunkaan tautiin kyykähä ennen sitä.

Tirektiivin mukasen vessan puhistus lienee yks tän rojektin haisevimmista vaiheista. Suuresti toivon, että ei enää lisää haisevia hommia täällä eteeni putkahtelis mistään puskista. Kaikki päreet ja varapäreetkin on nyt poltettu.

Purkaminen ei sinänsä oo iso ongelma, mutta Linderillä veneily, Mazdalla ja Kialla kuletus on työlästä, ja joka kelillä ei ees onnistu. No nyt on onnistunnu.

Lisämausteeksi joku "idearikas" yksilö oli kiinnittänny mantereen puolella venhonsa ketjulla ja lukolla miun hallinnoimaan rantuliin. Riittävän hankalaa on saaha vene ja rantuli keväällä rantaviivalle... Heh... Nyt piti riuhtoo rantaan rantuli ja kaks venettä yhessä nipussa...kun ei ollu viilaa, eikä voimapihtejä kiinnitysketjun katkontaan.

Jotkuu on kovasti veneilyihmisiä. Uunon yli 40 vuotta kestänyt veneily on kyllä siitä hommasta suuremmat maut jo sulattannu.

Möhkötön säkki

Jatkettii täällä  möhköttömällä säkillä meijän tulevan häädön valmisteluita. Homma etenee hitaasti, mutta epävarmasti. Laatimani aikataulun mukasesti ens vuoden elokuun loppuun saahaan kaikki meijän investoima omaisuus siirrettyä venholla ja Mazdalla paremmille kalastusmaille sähkösen elämän piiriin.

Eilen vieteltii välipäivää, ja sen ratoksi oli aamulla kesäterässä olevan konesahan terän viilausta ja koekäyttö. Ne molemmat mäni nappiin, mutta sitte iltapäivän puolella, kun ryhdyin tositoimiin kaatamaan ylisuurta koivua, homma tyssäsi, ja mäni hankalaksi.

Kaatokolon sain näiverrettyä koivuun, mutta jo eläkeikänen konesaha irtaantu yhteistyöstä ja sykähti just pahimmoilleen...vähän aikaa sitä kääntelin ja vääntelin, ja katastin tulpat ja kipunat, mutta hetken päästä tein ratkasun, ja kiijätin itteni Kiian selässä Kouvolaan uuven konesahan ostoon.

Ratkasua avitti myös se, että kallellaan oleva puoleksi sahattu puu oli jo vaaratekijä jo muutenki varallisessa koronakyräilyssä.

Kello oli kolme iltapäivällä, kun homma taas jatku ja saha ja Uunon korvat soi ilosesti. Sitte riitti askaretta koko valosan ajan loppuun. Viimesen tunnin jatkoin pölkkyjen pilkkomisella.

 Tää homma on tässä vasta alussa.

Eikä tääkää vielä valmista oo lähelläkään.

Taukotupa ja Uunon votosoppi

Tekasin kuuven hengen "taukotuvan" ennen omaa tän päivän hengähystaukoani.

Oottelin siinä taas tovin, mutta ei tullu jelppi- eikä muutakaan sakkia osakkeita omistavan osuuskunnan suunnalta. Heh... No enpä kyl sitä nytkään tosissaan ees oottannu. Tyhjillään oli kaikki muut taukotuvan tuolit. Turhaan tuli taukotupa tekastuu kaatopaikalle menevistä tuoleista.

Itelleni laatimassani ajan taulutuksessa oon jo etukenossa. Toivottavasti keno jatkuu samanlaisena.

Tulin kuitenki siinä ootellessa semmoseen lopulliseen tulemiseen, että kaikenmoiseen kyselemiseenkin ja muuhunkin on nyt Uunon takaraja saavutettu, ja tänää päivällä se jopa ylittyi.

Ylläolevassa kuvassa on kaiteet jo häivytetty Uuno-votosopilla. Täytyy sanoa, että on tää votosoppailu ja naulojenki nyppiminen kovaa hommaa näillä Uunon metodeilla. Varsinkin jos ittijä "nyppii" raskaasti. 

Viimene revisio

Tässä on kuva tämän päivän tilanteesta Uunon kolmannesta ja viimesestä kolhoosikokeilun terassin revisiointivaiheesta. Vettä ja räntää losotti kovalla tuulella, kun niskat kyömyssä, ja tappiomieliala päällä jatkoin syksyllä aloittamaani "terassirevisiointia", rukkaset läpimärkinä.

Kovasti oon tehnny töitä tän aikasemmin miulle mielusan paikan ja terassinkin eteen. Miunki silmät alko vihdoin kuitenkin avautumaan muutama kesä sitten, ku kiikuin tuolla toisella saunalla kattopeltejä vaihtamassa poikani kanssa, ihan vaan silkasta auttamisen halusta, vaikka miulla ei sinne mitään muuta intressiä ollu.

Juuri kun sain terassini toisen revision valmiiksi, piti alottaa heti tää kolmas noijen silmien avautumisten takia. Ykkösrevisiossa kaiteet oli paksuista tukeista. Toisessa revisiossahan kaideristikot on tehty pyörösahalla neljän tuuman laudasta halkastuista rimoista.

Tässä viimesessä revisiossa on tarkotus yrittää taikatemppua, jossa yritän taikoa koko terassin näkymättömäksi. Terassin jälkeen yritän samaa taikatemppua muullekin omalle omaisuudelleni. Saa nähä onnistuuko tuo taikominen. Oma arvaus on, että onnistuu, jos pysyn terveenä.

En voi sanoa, että mielellään tätä hommaa teen... Päinvastoin, jos suoraan sanosin asian, ni kirjoittaisin, että vituttaa ja raskaasti, mutta sitä en aio tähän kuitenkaan kirjoittaa.

Oishan tän viimesen revision voinnu jättää tekemättäki, mutta lukuisista kyselyistäni huolimatta kukaan ei korviansa lotkauttanut edes nimellisiin korvauksiin eikä muihinkaan laillisuusasioita koskeviin kysmyksiini. Nyt on mentävä tälleen, ja peruuttelu ei oo enää mahollista. Työtähän tää vaan on.

Tässä oli toinen revisio valmis. Oisin ollu ite taipuvainen jättämään tän vaiheen voimaan.

Levitettä

Tänää tuli tuo tilattu "levitesatsi". Levitteellähän ei mitään kiirettä ollu, niinku ei muillakaan Uunon "sotkettavilla" hommillakaan oo.

No totuuvessa jos pysytää, ni pari "pikku juttuu" pitäs pystyy ennen kyykähtämistään selvittää, että ne ei jäis toisten setvittäviksi. No jos jäävät, ni voi siellä "lepopaikassaan", oli se sittte kummalla puolella tahansa todeta, että ainaki yritin.

Tänää en isommin yrittänny juuri mitään mainittavaa. Muutaman tunnin tasottelin levitteentuontikaluston jälkiä, vaikka niitä ei isompia ollukkaan.

Illalla käytii saunassa, ja kateltii järvelle laskevaa aurinkoo ja metän puolella nousevaa kuuta, ja kuunneltii lepakkojen lentoo.

Kymmenen miljoonaa

Näyttäs siltä, että muillakin suunnilla on meneillään humpuukirojekteja, eikä pelkästään Uunolla.

Uunolta ois saatavilla puoleen hintaan eli viijellä miljoonalla koronakoppia. Kopat täyttää seuraavat laatukriteerit:

1) Ne EIVÄT SOVELLU sairaalakäyttöön. 2) Niitä VOIDAAN käyttää esimerkiksi kotihoidon yksiköissä, eli samat laatukriteerit, kuin Suomeen tulleilla segundakopilla.

Mutta Uunon kahvin suodattimista valmistamia koppia ei kukaan hullu, eikä selväjärkisempikään käytä muuhun kuin kahvin suodattamiseen. Siihen ne soveltuvat parhaiten. Eivät oo kovin hyviä ees verkon painoina, johon yleensä soveltuu lähes kaikki romuksi luokiteltava tarvike...

Hyvää Pässiä kaikesta huolimatta!

Tavaraa löytyy vielä aika nivaska. Riittää myös Patelle.

Humpuukirojekteja

Uuno on varannu koko tulevan kesän "humpuukirojekteille" , tietenkin vain jos henki vielä pihajaa? Tänää Rouva-Uunon kanssa muutamaa yriteltii. Rouva-Uuno jatko Poro-körilään tekoo uuvella työpöyvällä, ja Uuno siirteli hiekanjyviä haravalla ja kuokalla pihatantereella. 

Myöhän ei "maalikylillä" kauvaa viihytty, vaan heti kokoonpanon supistumisen jälkeen (parilla mahottoman mukavalla tyttölapsella), hyökättii takasi mukaviin mökkimaisemiin koronakeskittymästä kuuntelemaan mielummin kurkien huutoa, ku autojen ahistavaa ääntelyä. 

Mukava oli jyviä siirrellä, ihan perhanan mukava. Aikahan siinäki taas loppu vähän kesken, kun tuo luonnonvalo kävi vähiin, eikä enää ottalohkovaloja halunnu sytyttelemää käyvä.

Heti ku jäät lähtee Kivijärvestä, lähen pelastamaan oman omaisuuteni rippeet Haapasalon saaresta kolhoosikokeilustani, mikä on ollut elämäni suurin pettymys.

Siinä on aikamoinen humpuukirojekti vielä tehtavänä, jos henki pihisee, mutta se on Uunolle pakon sanelema viimenen tehtävä siellä. 

Poro-körilään tekoa...

Eväsretkellä

Kuivakka ja aurinkoine keli oli täyvellinen tänään pieneen retkuiluun.

Tällä kokoonpanolla aika ei tule pitkäksi, ja joutuu välillä pinnistelemään ja mietiskelemään kovastikin oman vastauksenki julkasua. Apua saapi veenkantoon, puunkantoon, ja puijen pilkkomiseenki, ni ei iteksee tarvi yritellä mitään.

Välillä on  käyty Mörrimöykyn koloo kattomassa ja muuta askaretta. Kova tuuli on haitannu pystyssä pysymistä, ja eilen Uunoki heittäyty kovalla rymähyksellä pirtin lattijalle jo sisätiloissakin vissiin näkymättömän toimesta. Heittäytymistä kyl avitti lattijalle leluromppeijen seassa ollu taskulamppu, joka jalan alle sattuessaan pyörähti, ja linttasi Uunon syrjälleen ryminällä... Heh.

Onneksi ei käynny ohrasemmin.

Kolme joutsenta ja koronakopat

Kuvassa on kolme joutsenta...Hannu, Kerttu, ja joku kolmas? Heh..."mainio" kuvan laatu johtuu kovasta zoomauksesta, ja muusta "laatukameran" luksuksesta.

Härskiksi mänee homma noijen kaikkien Koronavekottimienkin kanssa, ja muutenkin. Eniten tarjoava voipi lehtitietojen mukkaan ostella isolla rahalla jo muille myytyjä lähetyksiä, ja pysäytellä niitä, jos omijen läänitysten sisälle kuljetukset kauttakulkuliikenteessä eksyyvät.

Kyllähän tää Korona-"viirus" nyt näytti, miten kaukana toisen suu on omaan suuhun verrattuna, ja miten suuret syövät pienemmät, ja rikkaat köyhemmät.

Tiukan paikan tullen ei apua ole muilta saatavilla, ja parasta on luottaa vain omiin kykyihin ja apuihin. Karvas asia Uunollekin hyväksyä, mutta niin se elämä on minnuu opettannu. Uunolla se ei tarkota, että en lähimmäisiä, tuntemattomiakin semmosia yrittäsi auttaa, mutta toisten avun varaan en omia toimiani enää laske minkään vertaa.

Rumppi ei Koronakoppaa käytä, ja antelee vaan suosituksia, mikä maksaa, ja on maksannu USA:lle maltahia. Tuosta Suomen itäpuolisen valtijon tilanteesta ei perinteiseisesti mitään tiijetä, enneku joku räjähtää, niinku Sernopiilissä kävi...ja sitte se on jo ihan liijan myöhästä.

Drive-in virustesti

Lueskelin paikallisesta lehestä otsikon jutun, jossa "Kimalainen" tuo Kouvolaan tuommosen sisäänajoaseman. Luin koko jutun lävitte, ja ihmettelin, miks semmonen olennainen juttu, kun tuon testin hinta jutusta puuttuu, vaikka jutussa oli erikseen mainittu, että testi on maksullinen.

No Uunon arvelut hinnasta ja ehkä puutteen syystäkin taisivat osottautuu todeksi?Asia kiinnosti senverta, että piti käyvä hintaa kattomassa "Kimalaisen" sivustolta. Siellä jökötti "todella edullinen" testin hinta 249€!!!!

Lisäksi enen testii pitää vielä piipahtaa jossakin Digisätissä, jossa tohtori tekee 39,90€:lla alkusättimisen, ja arvion, ootko testikelponen.

Kalliiksi käy Korona.

Hinnat ja hidasteet

Kauppa se on mikä kannattaa. Sen totesin myös ensimmäisellä karanteenin jälkeisellä kauppareissulla. Ratijo toitottaa, että lähes kaikki mänee päin takakauvotuksia, mutta vähittäiskauppa on lissääntynny. No ihmisten ja uunojenki on edelleen syötävä, ja ravitsemusliikkeet ku on nyt kiinne, kaikki muona on kannettava ruokakaupasta.

Uunoo huimasi kovasti huimaavasti Koronalisillä lisätyt ruokatarvikkeiden hinnat. Saman asian on kyl noteerannu muuallakin kaupassa kävijät. En ollu ainoa, jota huimasi.

Tää Uunonki jo keski-iän ohittannu ikä ja latvalaho teettää kovasti jo ylimäärästä hommaa päivittäin ja hidastaa jo muutenki hidasta toimintaa. Aamulla vartin etiskelin toista villasukkaa... Heh...Se onneksi löyty, tosin Rouva-Uunon avustuksella ja suurella naurun remakalla säestettynä.

Olin vetässy molemmat villasukat samaan jalkaan päälekkäin...ja vaikia sitä oli ite huomata...kyl tää on perälauvotuksesta tää ikääntyminen...ylivoimasesti ihmisen sairainta aikaa...